Jos olo on jatkuvasti kuin hidastetussa filmissä, mieli saattaa keksiä jähmeälle ololle vaikka mitä sairausvaihtoehtoja. Muistin pätkiminen tuo jopa dementian mieleen. Oireiden takana voi olla kilpirauhanen.

Kaulalla tuntuva kilpirauhanen tuottaa hormoneja, jotka vaikuttavat jokaisen solun ja kudoksen aineenvaihduntaan.

Kilpirauhashormonit ovat tärkeitä tekijöitä koko elimistön hyvinvoinnissa, ja kilpirauhasen vajaatoiminta järkyttää ihmisen terveyttä monin tavoin.

Vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei enää pysty erittämään hormoneja riittävästi verenkiertoon.

Tila aiheutuu usein kilpirauhasesta itsestään, ja se voidaan todeta mittaamalla aivolisäkkeen erittämän TSH-hormonin määrä verestä. Jos tyroksiinin määrä alkaa vähetä, aivolisäke herää ja ryhtyy TSH:n eli kilpirauhasta stimuloivan hormonin avulla piiskaamaan kilpirauhasta lisätöihin.

Normaalisti TSH-arvon yläraja on 4–4,5 milliyksikköä litrassa.

Lue myös: Kilpirauhasen sairauksista kärsivät vaaraksi liikenteessä

Osastonylilääkäri Pasi Salmela Oulun yliopistollisesta sairaalasta pitää ylärajaa nuoren ihmisen kohdalla sopivana, mutta vanhoilla raja-arvoa voitaisiin nostaa.

– Iäkkäällä kilpirauhasen toiminta voi fysiologisista syistä hidastua ja TSH-arvo on korkeampi kuin nuoren ihmisen, Salmela sanoo.

Suurempaa varovaisuutta tarvitaan silloin, jos yli 65-vuotiaalla kilpirauhasen lievä vajaatoiminta näkyy vain laboratorioarvoissa.

– Jos oireita ei ole ja toimintakyky on hyvä, täytyy lievän vajaatoiminnan hoitoa miettiä hyvin tarkkaan.

Pitää kiinnittää huomiota siihen, miten ihminen voi, Salmela muistuttaa.
Joissakin tutkimuksissa on myös saatu näyttöä, että hyvin vanhoiksi elävillä, siis yli 80-vuotiailla, voi olla luonnostaan lievä vajaatoiminta. He elävät oireitta kuin säästöliekillä, ja pitkään.

Tarkista myös elämäsi 10 tärkeintä lukua

Salakavalat oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet kehittyvät hitaasti ja usein ihminen sopeutuu niihin.

Oireet saattavat vanhalla ihmisellä olla epämääräisiä ja peittyä muiden sairauksien alle. Väsymys, painonnousu, palelu, ummetus ja sydämen hidas syke kertovat tyroksiinin puutteesta.

Ihminen ikään kuin hidastuu ja jähmettyy: kävelee, puhuu ja ajattelee verkkaisemmin.

– Vajaatoiminnasta kärsivä ikäihminen voi olla apaattinen. Hän ei juuri liiku, muisti menee ja toimintakyky heikentyy, Salmela kuvailee.

Hoitavan lääkärin mieleen ei välttämättä ensimmäiseksi tule kilpirauhasen ongelmat, vaan jokin dementoiva sairaus.

Kilpirauhasen vajaatoiminta yleistyy iän myötä, mutta sitä on myös nuorilla ja jopa lapsilla.Yleensä tauti iskee yli 40-vuotiaaseen naiseen.

– Nuorilla ihmisillä vajaatoiminnan oireet korostuvat.Monen elämä on kiireistä ja puolison kanssa sujuu huonosti. Työssä menee surkeasti, väsyttää ja on kurja olo. Vajaallapolttoaineella jaksaa huonommin
kantaa elämän taakkaa.

Kolesteroli myös selville

Kilpirauhasen vajaatoiminta selviää verikokeessa. Jos arvo on vain lievästi koholla, TSH-hormonin muutosta on syytä seurata joitakin kuukausia. Näin varmistetaan muutoksen pysyvyys.

Pelkkä virustauti tai yleissairaus voi nostaa TSH-arvoa tilapäisesti. Hormonien määrä on myös hyvin yksilöllinen.

– Jos TSH-arvo on vain vähän koholla, elämänikäistä lääkitystä ei sen perusteella vielä voi aloittaa, Salmela huomauttaa.

Jos TSH-arvo on jo ensimmäisessä mittauksessa yli 10 tai jos se on koholla toistuvasti, on syytä mitata myös vapaan kilpirauhashormonin T4V:n pitoisuus verestä. Yleensä vajaatoiminnassa TSH on viitearvojen yläpuolella ja T4V viitearvojensa alapuolella.

Myös veren kolesteroliarvot pitää mitata, sillä tutkimuksissa on saatu viitettä siitä, että kilpirauhasen vajaatoiminta on yhteydessä kohonneisiin veren rasva-arvoihin. Usein kolesteroliarvot paranevat, kun vajaatoimintaa ryhdytään hoitamaan.

Kilpirauhasen vajaatoiminta lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Vielä on epäselvää, vähentääkö vajaatoiminnan hoitaminen sepelvaltimotaudin vaaraa oireettomilla potilailla.

Elimistö itse aiheuttaa

Yleisin kilpirauhasen vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen jatkuva autoimmuunitulehdus.

Se voidaan tutkia määrittelemällä kilpirauhasen vasta-aineet verestä.
Autoimmuunitulehdusta ei aiheuta virus eikä bakteeri, vaan elimistö vain jostain syystä nousee omaa kudostaan vastaan ja ryhtyy tuhoamaan sitä.

– Jos lähisuvussa on kilpirauhasen vajaatoimintaa tai muita autoimmuunisairauksia kuten tyypin 1 diabetesta, vaara sairastua vajaatoimintaan on suurempi. Usein perheestä löytyy useita autoimmuunisairauksia, mutta ei se mikään sääntö ole, Pasi Salmela sanoo.

Koska autoimmuunitulehduksen hoitaminen on vaikeaa, kilpirauhasen vajaatoiminnassa hoidetaan seurausta, tyroksiinin puutetta. Puuttuvan hormonin korvaavana hoitona on tyroksiini tabletteina.

Tyroksiinia ei voi oikein kutsua lääkkeeksi, sillä se sisältää samaa ainetta, mitä kilpirauhanenkin tuottaisi, jos toimisi.

Harvinainen vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen toimintaa säätelevän aivolisäkehormonin TSH:n puute. Kilpirauhasen liikatoiminnan leikkaus- tai radiojodihoidosta voi myös seurata vajaatoiminta.

Hoito on helppoa ja halpaa

Vajaatoiminnan hoito aloitetaan pienillä tyroksiiniannoksilla, jotta elimistö sopeutuu hoitoon. Annosta lisätään 6–8 viikon välein, kunnes TSH:n viitearvo on saavutettu. Varsinkin iäkkäillä ja sepelvaltiotautia sairastavilla hoito aloitetaan varovaisesti, sillä suuret tyroksiiniannokset voivat pahentaa rintakipuja.

Tyroksiinihoito on halpaa ja kutakuinkin helppoa. Annos otetaan joka aamu heti herättyä tyhjään vatsaan veden kera. Aamupalan syömistä viivytetään vartin verran.

Sen sijaan hoidon tehoamisen odottaminen vaatii potilaalta kärsivällisyyttä, sillä oireet lievittyvät vähitellen.

– Parissa kuukaudessa potilas huomaa oireiden helpottaneen, mutta saattaa kulua puoli vuotta, jopa vuosi, ennen kuin elimistö palaa ennalleen, Pasi Salmela toteaa.

Kun viitearvo on saavutettu, riittää, että verikokeissa käydään kerran vuodessa.

Lue kaikki kilpirauhasta käsittelevät ET-lehden jutut täältä.

Tyroksiinia vähemmän

Hyvin hoidettuna kilpirauhasen vajaatoiminta ei aiheuta suurempaa harmia kuin sen, että tyroksiinitabletti täytyy muistaa ottaa joka aamu. Jos käyttää lisäksi muita lääkkeitä, niiden ottamista voi joutua aikatauluttamaan tyroksiinin kanssa.

Vaihdevuosissa naisen hoitoa joudutaan usein säätämään, sillä tyroksiinin tarve vähenee. Niin käy usein myös iän karttuessa.

Ylilääkitystä ilmenee joskus iäkkäillä potilailla. Jos tyroksiinia saa suuria määriä liikaa, se voi aiheuttaa rytmihäiriöitä ja luuston haurastumista.
Tyroksiinihoidosta on harvoin haittaa, vaikka sen olisi saanut turhaankin.

Yleensä hoito on elinikäinen, mutta joskus tilanne korjaantuu niin, että lääkitys voidaan lopettaa.

Kilpirauhaseen liittyvät verinäytteet

  • TSH-arvo nousee, kun kilpirauhasen toiminta hidastuu.
    Viitearvo 0,3–4,0 mU/l.
  • Tyroksiini laskee vajaatoiminnassa. Tyroksiinin vapaan muodon T4V
    viitearvo 10,2–21 nmol/l.
  • Autoimmuunitulehdus voidaan selvittää tutkimalla vasta-aineita S-TPOAb tai TyglAb.
  • Mittauta myös veren kolesterolit.
Kimarja
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Kilpirauhasen ongelmat

hei jaanakatariina ! Mitäköhän tämä Esa Soppi sanoo sellaiselle, joka on allergisoitunut tyroksiinille...myös sille eläinperäiselle valmisteelle Armour thyroidille. Sairastan vajaatoimintaa ja aina kun otan lääkkeen, nenä menee tukkoon ja henkeä ahdistaa. Lääkärini sanoo...että hänen keinot ovat loppumassa...eikä osaa neuvoa mitenkään. Kyllä alkaa olla itselläkin pallo hukassa... homeopatiaa olen miettinyt...sopisiko se hoito minulle.
Lue kommentti
Vierailija

Kilpirauhasen ongelmat

Mikä on sitten lisäkilpirauhasen liika toiminta?olen yrittänyt löytää tähän tautiini järkevää selitystä mutta toi on erillainen kun kilirauhasen liika tai vajaatoiminta,minulla on myös lödetty struuma oikealta puolelta,voiko joku valaista,tällä hetkellä ei ole lääkitystä,olen saanut miparaa,mutta se on kallis lääke,se on nyt tauolla ,
Lue kommentti

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unen laatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa