Elämää monin tavoin rajoittava hermosärky on vienyt Sirpa Tahkon epätoivon ja jopa kuoleman partaalle, mutta samalla hän on oppinut iloitsemaan pienistä helpotuksen hetkistä. 

"Oletko ajatellut tappaa itseäsi", lääkäri kysyi Sirpa Tahkolta. Taukoamattomista kivuista kärsivän Sirpan vastaus oli selvä: "Kyllä, useita kertoja".

– Kuolemantoiveet hiipivät ajatuksiini erityisesti yön pimeinä tunteina, kun vaellan tuskaisena muiden nukkuessa. Silloin olisi helppo antaa periksi kivulle. Kun kipu hajottaa päältä ja sisältä, on vaikea hengittää ja uskoa huomisen tulevan.

Kipujen täyttämä elämä alkoi kahdeksan vuotta sitten. Sirpan kaksosraskaus päättyi keskenmenoon, joka lopulta johti hermojuurivaurioon lantion alueelle.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Vasemmassa jalassani on jatkuva repivä ja polttava hermosärky."

– Kipu on aaltoilevaa siten, että viikoittain se yltyy useaksi päiväksi sietämättömäksi ja sitten laantuu ”tavalliseksi” poltteeksi, Sirpa kuvailee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Istuminen on tuskaa

Istuminen provosoi Sirpan kivun, joten hän istuu niin vähän kuin mahdollista, eikä esimerkiksi koskaan kotona ruokapöydässä, työpöydän ääressä, sohvalla tai nojatuolissa.

– En voi käydä elokuvissa tai konserteissa, istuskella puistonpenkeillä puhumattakaan kahviloista tai kesäterasseista, hän luettelee.

Pakollinen istuminen johtaa ankariin kipuihin.

– Aivan kuin joku painaisi tulikuumaa kekälettä vereslihaiseen jalkaani tai raastaisi ihoani irti raastinraudalla. Elämäni onkin kaupankäyntiä: punnitsen tarkkaan, missä ja milloin istun.

Myös paikallaan seisominen pahentaa hermokipua. Sirpa yrittää helpottaa tilannetta liikuskelemalla tai kävelemällä aina  pystyssä ollessaan.

Kaiken lisäksi jalan pysyvä tunnottomuus lisää Sirpan kaatumisriskiä erityisesti liukkailla alustoilla ja portaissa.

Rollaattori ja tyhjä kohtu

Ennen kipujen täyttämiä vuosiaan Sirpa työskenteli konsulttina ja työnohjaajana yritysjohdon palveluksessa.

– Haaveilin myös raskaudesta ja vauvantuoksuisesta arjesta ennen kuin ikä tulisi vastaan. Olin 39-vuotias. Raskaaksi tuleminen oli ollut erittäin vaikeaa, mutta sitten tapahtui ihme ja raskaus alkoi.

Sirpa muistaa, miten onnellisina hän ja hänen miehensä iltaisin puhuivat tulevasta lapsestaan. Vielä silloin he eivät tienneet odottavansa kaksosia.

Keskenmeno murskasi onnen.

– Kun pääsin sairaalasta, minulla oli rollaattori, tyhjä kohtu ja koko ajan kovenevat tuskat jalassani.

Sivuvaikutukset hapersivat muistia

Sirpa kertoo olleensa epätoivon ja hulluuden partaalla, kunnes sai lähetteen neurologille, jolla oli kivunhoidon erityispätevyys.

Sitten alkoivat lääkecocktail-kokeilut, joihin kuului kipu- ja epilepsialääkkeitä sekä kipukynnystä nostavia  ja mielialalääkkeitä.

– Sivuvaikutusten vuoksi en osannut enää kirjoittaa, en ymmärtänyt lukemaani, muistini oli todella hatara, seksuaalisuus sammui, enkä enää jaksanut huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastani.

Sirpa eristäytyi ulkomaailmasta, ja hänellä todettiin vakava masennus.

Kipu pysyi sinnikkäästi seurana. Sirpan päivittäiset lääkemäärät nousivat maksimiannoksiin ja hänelle määrättiin uusia lääkkeitä. Lopulta Sirpalle alettiin suunnitella selkäydinstimulaattorin asennusta, mutta se viivästyi perhettä  kohdanneiden surujen vuoksi.

– Äidiltäni löytyi maksasyöpä ja mieheltäni samanaikaisesti aggressiivinen munuaissyöpä. Tässä vaiheessa psyykkinen kuntoni romahti, ja minulle sovittiin aika psykiatrian poliklinikalle, Sirpa kertoo.

Hetkeksi henkeä

– Kun olimme seuraavan vuoden aikana jotenkin toipuneet mieheni seuraavastakin syöpäleikkauksesta ja äitini kuolemasta, pääsin operaatioon, jossa selkäydinstimulaattori asennettiin.

Hyvinä päivinä stimulaattori auttaa Sirpaa nukkumaan, mutta hän joutuu silti ottamaan vähintään 20 tablettia vuorokaudessa.

– Ja tiedän, etten parane kivuistani koskaan. Kuolemantoiveita tulee edelleen, mutta olen kuitenkin oppinut, että jossain kohtaa elämä helpottaa aina sen verran, että pystyy vetämään hetkeksi henkeä. Silloin voi olla onnellinen siitä, että on elossa.

Sirpa Tahko on psykologi ja työnohjaaja. Hän kuuluu Suomen Kivuntutkimusyhdistykseen ja on Suomen Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja.

Tämä on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla