Raskaat kasvojen kohotukset ovat vaihtuneet pieniin täsmäoperaatioihin, joita harkitsevat nyt myös miehet. Syitä ulkonäön paranteluun riittää.

Pienkirurgiset toimenpiteet kasvojen alueella ovat suosittuja. Varsinkin pistos- ja täyteainehoidot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosina.

Plastiikkakirurgi Katja Puumanen kertoo, että yli 55-vuotiaiden parissa suosituin pienkirurginen toimenpide on yläluomileikkaus.

– Se piristää kummasti ilmettä, varsinkin jos siihen yhdistää pistos- tai täyteainehoidon, Puumanen sanoo.

Pistoshoidossa kasvojen ilmelihaksiin ruiskutetaan botuliinitoksiinia, joka silottaa esimerkiksi otsan vaaka- ja pystyjuonteita tai nostaa laskeutuneita suupieliä.

Täyteainehoidolla puolestaan nimensä mukaisesti täytetään ihon juonteita tai huulia tai tuodaan poskipäihin lisää pyöreyttä.

”Jos hoidot toteutetaan oikein, saadaan aikaan melko isojakin muutoksia.”

Pistos- ja täyteainehoidot ovat osittain syrjäyttäneet perinteisiä kasvojenkohotusoperaatioita. Puumanen uskoo, että tämä johtuu nykyisestä elämäntyylistä.

– Kiireisillä ihmisillä ei ole aikaa kuukauden tai kahden toipumisaikaan. Pistos- ja täyteainehoitojen toipumisaika on lyhyt. Jos ne toteutetaan oikein, saadaan aikaan näkyviä ja kohtalaisen isojakin muutoksia.

Botuliinitoksiini A tunnetaan muun muassa Botox-kauppanimellä. Botuliinipistoksilla voidaan kasvojen ilmeryppyjä aiheuttavat lihakset lamauttaa kuukausiksi.

Juonteita ja ryppyjä saadaan häivytettyä myös täyteaineiden avulla. Markkinoilla on lukuisia hyaluronihappopohjaisia täyteaineita, ja lisäksi on kalsiummikropartikkeleita sisältävä täyteaine, jonka vaikutusmekanismi ja vaikutusaika on hieman erilainen.

"Mikään ei ehkäise ikääntymistä, mutta kauneuskirurgia voi viivyttää sitä."

Hyaluronihappo sopii myös huulten täyteläisyyden lisäämiseen. Hyaluronihappo hajoaa ajan myötä vedeksi ja poistuu muutamassa kuukaudessa tai vuoden kuluessa pistopaikasta ja käytetystä valmisteesta riippuen.

Ahdistava peilikuva

Katja Puumanen kertoo, että ihon vanhenemisvauhti on monen tekijän summa. Kasvojen ikääntymismuutoksiin vaikuttavat muun muassa hormonit, painonvaihtelut, luuston rakenne, perintötekijät sekä elintavat, kuten tupakointi ja auringonotto.

– Mikään ei ehkäise ikääntymistä, mutta kauneuskirurgian avulla voidaan käydä viivytystaistelua, Puumanen sanoo.

Hän korostaa, että kukin elää omanlaistaan elämää kauneusoperaatioilla tai ilman.

– Mutta jos oma peilikuva ärsyttää tai ahdistaa joka päivä, kannattaa tulla ainakin kysymään, olisiko jotain tehtävissä.

”Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan.”

Puumasen mielestä kauneuskirurgia on edelleen tabu. Osa potilaista on hyvin huolissaan siitä, että joku saattaa huomata heidän käyneen klinikalla.

– Aihe tuntuu olevan hyvin mustavalkoinen edelleen. Se on harmi, koska ulkonäkökirurgisilla toimenpiteillä on usein positiivinen vaikutus ihmisen elämänlaatuun. Ja eiköhän jokaisella ole oikeus päättää omasta kehostaan.

Koukuttaako kirurgia miehen?

Otsan kohotusleikkausta voidaan harkita silloin, kun otsan kudokset ovat löystyneet aiheuttaen kulmakarvojen laskeutumisen ja otsan poimuttumisen. Leikkausarvet jäävät piiloon hiuspohjaan. Otsan kohotusleikkauksella pyritään palauttamaan kulmakarvojen asento normaaliksi, vähentämään otsan ihon roikkumista ja saamaan nuorekas ilme takaisin.

Katja Puumanen arvioi, että esimerkiksi kasvojenkohotukseen tulevista 20-30 prosenttia on miehiä.

”Jotkut eivät ole tyytyväisiä itseensä kymmenienkään leikkausten jälkeen. Silloin on kyse vääristyneestä kehonkuvasta.”

Julkisuudessa kauhistellaan monesti elokuvatähtiä, jotka ovat pilanneet kasvonsa lukuisilla operaatioilla. Ehkä sen vuoksi on syntynyt mielikuva, että kauneuskirurgiaan jää helposti koukkuun.

– On niitä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan tyytyväisiä itseensä ja ovat leikkauttaneet itseään kymmeniä kertoja. Silloin on kyse epästabiilista psyykestä ja vääristyneestä kehokuvasta.

Omalla vastaanotollaan hän ei vielä ole tavannut tällaista potilasta, mutta hänen mielestään plastiikkakirurgin ammattitaitoon kuuluu tunnistaa nämä mahdollisesti kirurgilta toiselle kiertävät ongelmalliset potilaat.

Puumanen arvioi aina myös potilaan psyykettä ensimmäisellä vastaanotolla. Tarpeen vaatiessa hän pyytää psykologin konsultaation.

Ensimmäinen kerta on muutenkin tärkeä. Silloin plastiikkakirurgi arvioi potilaan toiveiden ja tavoitteiden realistisuutta sekä kertoo rehellisesti, mikä on mahdollista ja mikä ei.

Perussairaudet ensin kuntoon

Plastiikkakirurgi Katja Puumanen muistuttaa, ettei mikään kirurgia ole riskitöntä. Erityisen tarkkaan leikkaus- ja nukutusriskejä harkitaan, jos asiakkaalla on jokin perussairaus.

Jos verenpainetauti tai diabetes ei ole tasapainossa, asia täytyy laittaa kuntoon ennen leikkausta. Lisäksi aivoverenkiertohäiriöt, sydämen vajaatoiminta ja sepelvaltimotauti saattavat estää nukuttamisen ja leikkauksen. Jotkut lääkkeet, kuten kortisoni, voivat puolestaan lisätä tulehdusriskiä.

– Jos potilaalla on jokin perussairaus tai muu leikkausriskiä lisäävä tekijä, neuvottelemme aina nukutuslääkärin kanssa. Hän päättää viime kädessä, voidaanko potilas turvallisesti nukuttaa ja voidaanko suunniteltu leikkaus tehdä, Puumanen sanoo.

Elämme yksilöllisyyden aikaa

Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan kauneusleikkaukset heijastelevat sitä yksilöllisyyden aikaa, jota nyt elämme. Nykyään jokaisen ihmisen omat kokemukset ja mietteet ovat tärkeitä. Jos ulkonäköään haluaa muokata, sitä pidetään jokaisen omana asiana.

– On ihan selvää, että koko ajan kehittyy menetelmiä, joilla yksilö pystyy muokkaamaan kehoaan ja edistämään terveyttään niin kuin hän itse parhaaksi näkee.

”Kehonmuokkauksen viimeisetkin tabut kaatuvat 10–20 vuodessa.”

Nyt uskotaan myös, että ihminen voi muokata koko elämäänsä. Kun ennen jo 40-50-vuotias ajatteli, että elämä oli nyt tässä, nykyään oletetaan, ettei ihminen ole koskaan valmis.

– Ihmiset esimerkiksi uudelleenkouluttautuvat 40-50-vuotiaana. Ihmisyyteen liittyy kehitysidea, ja sen vuoksi kehon muokkaaminenkin on nykyään ookoo. Sen viimeisetkin tabut kaatuvat 10-20 vuodessa, Dunderfelt ennustaa.

Hänen mukaansa kauneusleikkauksia voi tarkastella kolmella eri tasolla. Ihmisyystasolla kyse on siitä, mitä ihmisen on soveliasta milloinkin tehdä. Yksilötasolla oma mielipide ratkaisee: jos yksilö haluaa muokata ulkonäköään, hän saa sen tehdä. Mies-naistasolla ihminen tarkastelee itseään sukupuolensa kautta.

– Joku saattaa omaksua mies- tai naiskuvan, joka ei ole häntä itseään. Nainen voi ajatella, että hänen täytyy olla barbinuken näköinen, ja mies saattaa uskoo, että hän on tarpeeksi miehekäs vain tietynlaisen nenän kanssa. Muut yleensä reagoivat näihin ajatuksiin pitämällä niitä kummallisina.

Hän pitää ongelmallisena myös sitä, kuinka nopeasti ihmisen ulkonäköön liittyvät muodit vaihtuvat. Ulkonäön muokkaaminen pelkästään muotivirtausten mukaan tuntuu ontolta.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 3/2016.