Moni kokee saavansa viljoista ikäviä vatsaoireita. Mutta milloin kyse on varsinaisesta vilja-allergiasta?

Lääkärit kohtaavat usein mahavaivoista kärsiviä potilaita, joista monet ovat huomanneet, että oireet vähenevät, kun he välttävät ruista, ohraa ja vehnää eli gluteenia sisältäviä viljoja.

On kuitenkin hyvä muistaa, että keliakia, gluteeniherkkyys ja vilja-allergia ovat eri asioita. Mutta miten ne eroavat toisistaan?

1. Keliakia vaurioittaa suolinukkaa

Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Tällöin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suomessa keliakiaa tietää sairastavansa noin 30 000 ihmistä eli noin 0,8 prosenttia väestöstä. Osaa keliaakikoista ei ole diagnosoitu, joten todellinen luku lienee noin puolet suurempi. Sairauden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta sen puhkeamiseen tarvitaan ainakin tietty perinnöllinen alttius ja gluteeni. Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tavallisimpia keliakian oireita ovat vatsakipu, ripuli ja löysät ulosteet, vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat. Joskus keliakia oireilee pahoinvointina, ruokahaluttomuutena ja oksenteluna, myös anemiaa ja väsymystä voi esiintyä.

Joskus keliakia voi ilmetä myös iholla kutiavana, pienirakkulaisena ihottumana, jolloin on kyse ihokeliakiasta. Ihottumaa on yleisimmin kyynärpäissä, polvissa, hiuspohjassa ja pakaroissa.

Lähes kaikki kokevat joskus vastaavia oireita, joten keliakiadiagnoosin tekeminen on haastavaa. Keliakia voidaan kuitenkin todeta ohutsuolesta otettavasta koepalasta.

Keliakiaa hoidetaan ruokavaliolla: vehnää, ruista ja ohraa vältetään pysyvästi.

2. Gluteeniherkkä kärsii vatsavaivoista

Gluteenia on luonnostaan vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Sitä myös lisätään moniin teollisiin tuotteisiin, kuten leipiin, antamaan kuohkeutta.

Gluteeniherkkä ihminen saa ruis-, ohra- ja vehnätuotteita syötyään samanlaisia oireita kuin keliaakikko. Vatsa on kipeä ja turvonnut, ja potilaalla ilmenee ripulia, suoliston kouristuksia ja ilmavaivoja. 

Keliakiasta gluteeniherkkyys eroaa siten, että gluteeniherkän suolinukka on terve, eli ravintoaineiden imeytyminen ei häiriinny. Vatsavaivat ovatkin oikeastaan gluteeniherkän ainoat oireet, kun taas keliakian oireiden kirjo on suurempi.

Gluteenittomuutta pidetään nykyään jopa muotidieettinä, mutta on totta, että viljan gluteeni ärsyttää monen suolistoa. Vatsavaivoista on ensin hyvä käydä keskustelemassa lääkärin kanssa, jotta tutkimuksilla voidaan sulkea pois keliakia tai vilja-allergia. Ne voidaan todeta tutkimuksilla, kun taas gluteeniherkkyyttä ei toistaiseksi voida osoittaa kokein.

Kun keliakian ja vilja-allergian mahdollisuus on suljettu pois, gluteenitonta ruokavaliota voi kokeilla. On hyvä muistaa, että vilja itsessään ei ole paha asia. Esimerkiksi viljan kuorikerrokset sisältävät paljon tarpeellisia ravintoaineita. 

Tutki, miten tuotteeseen käytetyt viljat on viljelty ja miten tuote itsessään on tehty. Jos tuoteselosteesta löytyy vehnäproteiini, se tarkoittaa, että tuotteeseen on lisätty ylimääräistä gluteenia.

Gluteeniherkkyys on dieetin suhteen helpompi kuin keliakia - viljoja voi joskus syödä, jos sietää vatsavaivat. 

3. Vilja-allergia on yksi ruoka-allergioista

Vilja-allergia ei ole sama asia kuin keliakia, vaan se on osa ruoka-allergioiden kirjoa. Eniten viljoista allergisoivat keliakiankin aiheuttajat eli vehnä, ohra sekä ruis, eli kotimaiset viljat.

Vilja-allergian oireita ovat ihottumat, suolisto-oireet sekä joskus jopa hengenahdistus.

Vilja-allergia todetaan allergiatesteillä eli Prick-pistokokeilla. Sitä voidaan myös etsiä verikokeen paljastamista vasta-aineista. Prick-testin tulos on varmempi kuin vasta-ainetesti. Jos Prick on negatiivinen, mutta verestä löytyy vasta-aineita, aloitetaan niin sanottu eliminaatiodieetti.

Eliminaatiodieetissä epäilyttävä viljalaatu jätetään pois useaksi viikoksi ja palautetaan sitten ruokavalioon. Jos oireet ovat jääneet pois eliminaation aikana mutta palaavat, kun vilja on otettu takaisin lautaselle, oireiden syy on löytynyt.

Lievästi allerginen, aikuinen vilja-allergikko voi siedättää itseään viljalle myös omin päin, jos hänen allergiaansa ei hengenahdistusta. Siedätys tehdään niin, että viljaa nautitaan aluksi esimerkiksi teelusikallinen päivittäin. Jos elimistö tuntuu kestävän sen oireitta, annosta kohotetaan hiljalleen.

On hyvä muistaa, että lasta ei saa koskaan alkaa siedättää omin päin. Lasten ruoka-allergioissa noudatetaan aina lääkärin ohjeita.

Vilja-allergia liittyy usein heinä- tai siitepölyallergioihin. Silloin puhutaan ristiallergiasta. Esimerkiksi koivuallergikko saa puiden kukinta-aikaan oireita vehnästä.

Lähteet: Keliakialiitto, terveyskirjasto.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla