Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloja siirretään tunnilla taaksepäin. Monen ihmisen uni-valverytmi sekoittuu ja uni häiriintyy.

Kesäaikaan siirtymistä on perusteltu alun perin energian säästöllä. 1970-luvun energiakriisin aikaan ajateltiin, että kesäaikaa noudatettaessa energiaa kuluu iltaisin vähemmän kun päivän valoinen aika siirtyy myöhemmäksi. Energiansäästön kannalta näin lienee, ainakin keväisin ja syksyisin, vaikka toisaalta on arveltu myös, että kuumilla alueilla energiansäästö hupenee, kun ilmastointilaitteita joudutaan pitämään päällä pidempiä aikoja.
 
Viime vuosina kesäaikaan siirtymisen tarpeellisuus on ajoittain puhuttanut suomalaisia. Pysyvästi talviaikaan siirtymisestä tehtiin kansalaisaloite noin vuosi sitten, mutta se sai vain noin 4500 kannattajaa.

Unitutkijat ovat kritisoineet joka keväistä ja syksyistä kellojensiirtoa. Ihmisellä on sisäinen kello, jonka hitaalla tahdistumisella uuteen ”aikavyöhykkeeseen” on vaikutuksia terveyteen ja jaksamiseen. Unitutkijoiden mukaan aikojen vekslaus aiheuttaa turhaa väsymystä ja heikentää työtehoa.

Taloudellinen kanssakäyminen voisi helpottua, jos oltaisiin samassa ajassa Euroopan kanssa. Myös uuden "talviajan" aurinkoisilla aamuilla voisi olla uni- ja valverytmiä edistävä vaikutus. Tämä voisi olla ratkaisu koululaisten aamuväsymykseen. Jos kelloja siirrettäisiin pysyvästi, niin aamulla olisi valoisempaa.

Tutkija Tuuli Lahden väitöskirjatutkimuksen mukaan kesä- ja talviaikaan siirtyminen häiritsee sekä uni-valverytmiä että nukkumisen tehokkuutta. Ne, jotka ovat lyhytunisia, kokevat vuorokausirytmin muutokset haitallisempina kuin pitkäuniset.

Pitkään jatkuessaan vuorokausirytmin muutoksilla saattaa olla yhteyksiä jopa syövän syntyyn. Tämä riski liittyy jatkuvaan vuorotyöhön. Esimerkiksi Non-Hodgkin-lymfooma on yleisin yötöitä tekevillä.

Kesä- ja talviaikojen siirrot aloitettiin Suomessa pysyvästi 1981. Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina aamuyöllä ja talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina aamuyöllä. Siirtyminen tapahtuu kaikissa EU-maissa samalla kellonlyömällä eli klo 03.00 keväällä ja 04.00 syksyllä. Euroopan unionin pysyvä kesäaikadirektiivi tuli voimaan vuonna 2002.

Lähteet: Tutkija Tuuli Lahti: Circadian Rhythm Disruptions and Health. Fysiologian alaan kuuluva väitöskirja, Helsingin yliopisto 2008.
Unitutkija Jussi Virkkala, TTL.
www.eurooppatiedotus.fi

Kumpaan suuntaan?

Suomalaiset lienevät jo tottuneet kellonsiirtoon melko hyvin, mutta sen muistaminen, kumpaan suuntaan kelloja käännetään, aiheuttaa joskus hämmennystä. Hyvä muistisääntö on, että kelloa käännetään aina ”kesään päin.” Nyt syksyllä kesä on takana, joten kelloa käännetään tunti taaksepäin tulevana sunnuntaina kello 04.00.