Noin 80 prosettia suomalaisista odottaa kiireetöntä lääkäriaikaa terveyskeskukseen kaksi viikkoa, pääkaupunkiseudulla jopa kuukauden, kaksi. Moni eläkeläinen on jo siirtynyt yksityiselle.

Terveyspalvelualojen teettämän selvityksen mukaan moni yli 60-vuotias on siirtymässä ja jo siirtynyt yksityisten terveyspalvelujen käyttäjäksi, siis yksityisille terveysasemille ja kuntoutuksiin.

Yleisin syy on se, että terveyskeskuksiin joutuu odottamaan aikaa keskimäärin kaksi viikkoa. Moni myös tipahtaa eläkkeelle jäätyään työterveyshuollosta eikä löydä helposti vastaavaa, omalääkäri-ajatukseen perustuvaa lääkärisuhdetta.

Eläkeläiset tosin maksavat yksityisistä terveyspalveluista usein kalliimman mukaan, sillä monelle eläkeläisikäiselle ei hevin myönnetä yksityisiä sairausvakuutuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ajan saamista julkiselle puolelle muuttaa osaltaan vuoden alusta voimaantullut lakimuutos, jonka mukaan terveysaseman voi valita mistä kunnasta tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pääkaupunkiseudulla kireä tilanne 

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina 14.4. jonotilanteesta pääkaupukiseudun julisissa terveyspalveluissa seuraavasti:

"Sijainti on keskeinen tekijä valinnassa. Kuinka helposti pääsee kulkemaan terveysasemalle kipeän jalan tai kuumeen sumentaman pään kanssa?

Monelle on kuitenkin tärkeintä, kuinka kauan lääkäriaikaa joutuu odottamaan.

Kunnilla on velvollisuus seurata hoitoon pääsyä ja kertoa siitä myös kuntalaisilleen. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston internetsivujen uumenista asukas saattaakin löytää listauksen hoitoon pääsystä terveysasemilla.

Siinä on mitattuna terveysasemien lääkäreiden ensimmäinen vapaana oleva kiireetön vastaanottoaika kalenteripäivissä.
Maaliskuussa odotusajan haitari oli esimerkiksi Suutarilassa 3–30 päivää, Töölössä 8–42 päivää ja Myllypurossa 32–70 päivää.

Espoo ja Vantaa käyttävät jonojen julkisessakin tilastoinnissa niin sanottua T3-aikaa. Se tarkoittaa kolmatta vapaata aikaa, jolloin esimerkiksi peruutusten takia vapautuneet ajat eivät vääristä tilastoja.

Yleiskuva jonoista luodaan ottamalla vielä näistä ajoista mediaani eli lukujoukon keskimmäinen arvo: puolet saa ajan nopeammin, puolet hitaammin.

Helsingissä kiireetöntä aikaa saa jonottaa keskimäärin 29 päivää – yhtä kauan kuin Espoossa.

Vantaalla jonon keskipituus on 23 tai 47 päivää riippuen siitä, onko kuntalainen listautunut jonkun tietyn lääkärin potilaaksi. Omalääkärin hankkineet saavat ajan nopeammin." Päivi Punkka/HS

Mitä mieltä sinä olet terveyskeskuspalveluista? Entä menetkö mieluummin yksityiselle kuin julkiselle? Ota kantaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla