Tuulikki Sepänmaalle, 58, selvisi silmälääkärissä, että hänen silmiensä kutina ja kirvely johtuvat niiden kuivumisesta.

Espoolainen liikenne­opettaja Tuulikki Se­­pänmaa istuu dosentti, silmätautien erikoislääkäri Osmo Karin vastaanotolla ja kertoo oireistaan.

– Silmät tuntuvat karheilta etenkin aamulla herätessä, niitä kutittaa ja kirvelee, ja iltaa kohden oireet pahenevat. Istun työpäivät autossa, ja ilmastointi ärsyttää silmiä. Kesällä ulkona ja mökillä oireet häviävät, hän kuvailee.

Tuulikki on tullut vastaanotolle lasiaisen irtauman takia, mutta saa samalla selityksen muille kiusallisille oireilleen. Osmo Kari arvelee, että Tuulikkia vaivaa kuivasilmäisyys.

Se on vaiva, joka pahenee yleensä syksyisin, kun lämmitys ja kuiva tai kuuma sisäilma sekä kuiva pakkasilma ärsyttävät silmiä. Myös tietokoneella työskentely pahentaa oireita.

– Moni potilas valittaa potevansa kummallista allergiaa, joka alkaa aina syksyisin. Jotkut potilaat taas epäilevät, että heidän silmälasinsa ovat huonot, koska heidän silmänsä väsyvät ja näkökykynsä vaihtelee, Kari sanoo.

Hän kertoo, että lääkäri huomaa potilaan kuivasilmäisyyden usein tutkiessaan tämän muita silmäoireita. Näin kävi myös Tuulikin kohdalla.

– Potilaalla voi olla esimerkiksi kuivasilmäisyyttä lisäävä tai aiheuttava luomireunan tulehdus. Kysyn silloin, että hoidetaanko tämä samalla, Kari sanoo.

Kuivasilmäisyys on Karin mukaan todennäköisesti yleisin silmäoire. Useimmin potilas on yli 40-vuotias nainen.

– Tässä ikäluokassa jopa joka viides kärsii kuivista silmistä, ja vaiva yleistyy vanhemmiten. Ihminen ”kuivuu” ikääntyessään, ja ikääntymiseen liittyvä mieshormonin puutos heikentää molemmilla sukupuolilla kyynelrauhasen toimintaa.

Naisilla hormonikorvaushoidon vaikutus on kahtalainen: joillakin se saattaa lievittää kuivasilmäisyyden oireita, toisilla pahentaa. Myös monet sairaudet, esimerkiksi reuma, Sjögrenin oireyhtymä, kilpirauhasen toimintahäiriöt, silmäallergiat ja krooninen luomen reunan tulehdus, voivat aiheuttaa tai pahentaa kuivasilmäisyyttä.

Osmo Karin mukaan potilaan kuivasilmäisyys selviää usein jo häntä haastattelemalla. Diagnoosi varmistetaan kuitenkin tutkimuksilla.

Ensimmäiseksi Kari tarkastelee Tuulikki Sepänmaan silmien kuntoa silmälääkärin tärkeimmällä työkalulla, silmämikroskoopilla. Tuulikki istuu Osmo Karia vastapäätä pää mikroskoopin eli rakolampun leukatuessa, kun lääkäri kohdistaa valokiilan hänen silmänsä pintaan ja sisälle.

– Näen mikroskoopin avulla esimerkiksi sen, missä kunnossa silmän sarveiskalvo on ja kuinka korkea nestepatsas eli kyynellammikko on alaluomen reunan päällä. Jos se on hyvin matala, diagnoosi on jo melkein tehty, Osmo Kari kertoo.

Seuraavaksi hän tekee Tuulikille Schirmerin testin ja laittaa tämän alaluomien reunaan pienet imupaperiliuskat roikkumaan. Tuulikki sulkee silmänsä viideksi minuutiksi.

– Jos liuskat kostuvat alle kymmenen millimetrin pituudelta, tulos viittaa vahvasti kuivasilmäisyyteen. Jos ne kostuvat alle viisi millimetriä, silmät ovat varmasti kuivat.

Tuulikin silmistä napatut imupaperit kertovat, että hänen silmänsä ovat kuivat.Kari ottaa vielä Tuulikin silmistä solunäytteen pienellä ohuella harjalla.

Hän pyöräyttää harjaa ensin Tuulikin alaluomen sisäpuolella ja kääntää sitten tottuneesti yläluomen napatakseen näytteen myös sieltä. Sen jälkeen hän sivelee näytteet lasilevylle, joka ensin värjätään ja sitten tutkitaan mikroskoopilla laboratoriossa.

– Solunäytteen avulla varmistetaan diagnoosi. Näytteestä on tärkeää tutkia myös mahdollisen tulehduksen laatu, sillä se vaikuttaa hoitoon. Kuivasilmäisyyteen liittyy usein ei-allerginen tulehdus, joka on lievissä tapauksissa niukka, hankalissa tapauksissa rajumpi. Jos tulehdus on raju, pelkät kostutustipat eivät riitä hoidoksi, Osmo Kari kertoo.

Kun solunäyte on tutkittu, Kari lähettää kirjallisen lausunnon tulkittuna potilaalle kotiin. Tämä tapahtuu 1–2 viikon kuluttua.

Tuulikin kuivasilmäisyys ei ole Osmo Karin mukaan erityisen vaikea. Hän neuvoo Tuulikkia käyttämään kostuttavia tippoja tarpeen mukaan. Kuka tahansa voi kokeilla itsehoitolääkkeinä myytäviä kostutustippoja omatoimisesti, jos tuntee itsellään lieviä kuivasilmäisyyden oireita.

Suositeltavaa on käyttää säilytysaineettomia tippoja.

"Auton ilmastointi kannattaa säätää pienemmälle ja katsoa, ettei lämmin tai viileä ilma puhalla kasvoihin."

Vaikeasti kuivasilmäinen joutuu tiputtelemaan tippoja silmiinsä usein. Tipat alkavat tällöin helposti ärsyttää silmää.
– Kuiva silmä on hirveän herkkä lääkkeille ja sopivaa lääkettä joudutaan joskus hakemaan pitkään, Kari toteaa.

Tippoja on erilaisia. Päivisin käytetään notkeita, lyhytvaikutteisia kostutustippoja. Nukkuessa kyyneleritys lakkaa ja silmä kuivuu, joten yöksi silmiin voi laittaa paksumpaa pitkävaikutteista tippaa tai voidetta, esimerkiksi A-vitamiinivoidetta alaluomelle.

– Jos tulehdus on voimakas, kostutustipat eivät riitä. Lisäksi voidaan lyhytaikaisesti käyttää esimerkiksi mietoja kortisonitippoja.

Pahimmillaan kuivasilmäisyys voi olla invalidisoiva. Hankalasta vaivasta kärsivät saavat helpotusta esimerkiksi suojalaseista, joita on saatavilla myös silmälasilinsseillä varustettuna. Jotkut käyttävät laskettelu- tai uimalaseja.

Valonarkuuteen auttavat sivuille kaartuvat aurinkolasit tai silmälasien tummennus. Silmälaseihin on myös saatavissa sivusuojia tuulta vastaan.

Tuulikki Sepänmaa on hyvin tyytyväinen saamiinsa hoito-ohjeisiin.
– Tuntuu hyvältä, että syy silmien kutinaan ja kirvelyyn selvisi, hän sanoo.

Myöhemmin Osmo Kari lähettää hänelle lausunnon, joka vahvistaa lääkärin arvion: solunäytteen tuloksista näkyy, että Tuulikin silmissä on vain lievää tulehdusta.

Miksi silmät kuivuvat?

– Kuivasilmäisyys johtuu häiriöistä silmän kostutusjärjestelmässä, Osmo Kari vastaa.Kyynelrauhanen tuottaa suurimman osan kyynelnesteestä.

Ylä- ja alaluomessa olevat muuntuneet talirauhaset puolestaan tuottavat kirkasta öljyä ja limakalvon pikarisolut tuottavat limaa. Kaikkia näitä pitäisi olla sopivassa suhteessa silmän pintaa suojaavassa nestekerroksessa.

– Mikä tahansa kyyneleritysjärjestelmän osan toimintahäiriö voi aiheuttaa kuivasilmäisyyttä, kun kyynelnesteen määrä, koostumus, leviäminen silmän pinnalle tai haihtuminen muuttuu.

Silmien kuivumista lisäävät

  • ikääntyminen
  • naissukupuoli
  • liian kuuma tai kuiva sisäilma
  • väärin säädetty ilmastointi
  • huono ilmanlaatu, pöly, tupakansavu
  • näyttöpäätetyö,
  • huono ergonomia
  • taittovirheleikkaukset, silmäluomien kosmeettiset leikkaukset, kaihi­leikkaus
  • useat kyynel­eritystä vähentävät lääkkeet (esimerkiksi antihista­miinit, uni- ja psyyken lääkkeet, verenpaine­lääkkeet, monet silmän­painelääkkeet, Parkinson-lääkkeet, hormonit)

Kuivasilmäisyyden oireet

  • punoitus
  • valonarkuus
  • jopa vetistely eli jonkin ärsykkeen laukaisema
  • hetkellinen vetistys
  • kirvely
  • kutina
  • kuivuus
  • hiekan tai roskan tunne lsilmien väsyminen
  • näön vaihtelu piilolasien käytön hanka­loituminen
  • oireiden paheneminen iltaa kohti

Lisätietoja: www.terveyskirjasto.fi