Vuotavasta nenästä ja kutiavista silmistä ei kannata kärsiä, sillä siitepölyallergiaa voidaan hoitaa tehokkaasti – siedätyshoidolla jopa täysin oireettomaksi. 

1. Allergiassa elimistön immuunijärjestelmä on yliherkistynyt ja reagoi haitallisesti johonkin ympäristön sinänsä harmittomaan aineeseen kuten siitepölyyn, eläinpölyyn tai ruoka-aineeseen.

2. Elimistön reaktio allergian aiheuttajaan eli allergeeniin voi olla joko nopea, jolloin oireet ilmenevät muutamissa minuuteissa tai tunneissa tai hidas, jolloin oireet tulevat vasta useiden tuntien tai päivien kuluttua altistumisesta. Hitaista allergioista suurin osa on kosketusallergioita, siitepöly- ja pistiäisallergiat lukeutuvat nopeisiin allergioihin.

3. Taipumus allergiaan on perinnöllinen, ja useimmiten allergia puhkeaa jo lapsena tai varhaisella aikuisiällä. Jos molemmat vanhemmat ovat allergisia, on lapsella 75-prosenttinen allergiariski. Myös haitalliseen suuntaan muuttuneet ympäristö ja elintavat ovat lisänneet allergioita. Kaupunkien tiivis asuminen ja vähäinen kosketus luontoon ja eläimiin altistavat allergioille. Myös vanhempien tupakointi lisää lapsen sairastumisriskiä.

4. Nuorista aikuisista noin 40 prosenttia on herkistynyt siitepölylle, eläimille tai ruoka-aineille. Uusia allergioita voi ilmetä myöhemminkin, harvoin kuitenkaan yli 65-vuotiaana. Noin kolmannes allergisista nuhista paranee itsekseen vuosien mittaan. Joillakin oireet kehittyvät ja muuttuvat astmaksi.

Allergista nuhaa kannattaakin hoitaa hyvin, koska siten voidaan ehkä estää nuhan puhkeaminen astmaksi. Allerginen nuha heikentää myös usein merkittävästi elämänlaatua, joten hoitoa ei kannata laiminlyödä tästäkään syystä.

Koivu on pahin riesa

5. Kaikki yleisimmin allergiaa aiheuttavat kasvit ovat tuulipölytteisiä, jolloin niiden siitepöly on kevyttä, hyvin leviävää ja limakalvoilla helposti liukenevaa. Koivu on tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja Suomessa. Sille herkistyneistä valtaosa saa oireita myös lepän ja pähkinäpensaan siitepölystä. Muut lehti- ja havupuut aiheuttavat allergiaa vain harvoin.

6. Heinistä ainakin 40 eri lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Mikäli oireita saa yhdestä lajista, kannattaa karttaa muitakin heinäkasveja niiden kukinta-aikaan. Tavallisimmin oireita aiheuttavat timotei, puntarpäät, nadat, nurmikat, koiranheinät, lauhat ja järviruoko sekä teidenvarsien ja joutomaiden rikkakasvi pujo.

7. Siitepölykausi alkaa jo huhtikuussa, kun leppä ja pähkinäpensas alkavat kukkia. Kausi jatkuu läpi kesän heinien siitepölyn vuoksi, ja pujon siitepöly voi aiheuttaa oireita vielä syyskesälläkin.

8. Itiöitä levittävien kasvien kuten sanikkaisten ja levien sekä home-, lahottaja- ja ruokasienten itiöt voivat aiheuttaa kesällä siitepölyallergian kaltaisia oireita. Tärkeimpiä sieni-itiöallergiaa aiheuttavia sienisukuja ovat Cladosporium- ja Alternaria-homeet. Ne aiheuttavat oireita kesäkuusta pitkälle syksyyn. Homeitiöt vähenevät ilmasta merkittävästi maan jäätyessä.

9. Jotkut siitepölyallergikot ovat allergisia myös joillekin ruoka-aineille. Tämä ns. ristiinreagointi voi lisääntyä iän myötä ja on yleisempää aikuisilla kuin lapsilla. Limakalvo- ja vatsaoireita voivat aiheuttaa erilaiset juurekset ja hedelmät kuten raaka peruna, porkkana ja selleri ja hedelmistä tuoreina esimerkiksi omena, päärynä, kiivi, persikka ja luumu.

Osalle oireita aiheuttavat myös erilaiset mausteet sekä pähkinät ja mantelit. Mitään ruoka-ainetta tai maustetta ei kuitenkaan tarvitse ”varmuuden vuoksi” välttää, jos se ei ole aiheuttanut oireita.

Aloita hoito ajoissa

10. Siitepölyallergian oireita ovat nuha ja runsas aivastelu sekä nenän, silmien ja joskus myös kurkun kutina. Muita oireita voivat olla voimakas väsymys, päänsärky ja atooppisen ihottuman pahentuminen.

11. Lääkehoito kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen oireiden ensi merkkejä, sillä jo ärtyneitä limakalvoja on vaikeampi rauhoitella. Kasvien siitepölytuotanto voi alkaa, kun ilman lämpötila on nollan yläpuolella. Eteläiset ilmavirrat voivat tuoda jo tammi-helmikuussa eteläiseen Suomeen siitepölyä oireita aiheuttavia määriä. Koivun, lepän ja pajun siitepölylle allergisen on syytä aloittaa lääkitys useimmiten maaliskuun alussa.

12. Siitepölyallergiaa samoin kuin itiöallergioita hoidetaan antihistamiinitableteilla, nenäsumutteilla sekä tarpeen mukaan silmien kutinaa ja punoitusta lievittävillä silmätipoilla. Näitä kaikkia saa apteekista ilman reseptiä. Reseptillä lääkkeet tulevat kuitenkin halvemmiksi varsinkin, jos oireilukausi on kovin pitkä.

13. Allergiat ovat hyvin yksilöllisiä ja niin on myös allergialääkkeiden vaikutus. Jos jokin antihistamiini ei tunnu auttavan kyllin hyvin, kannattaa kokeilla toista valmistetta. Se voi toimia paremmin tai ei ehkä väsytä niin paljon kuin toinen lääke. Lääkkeitä kannattaa myös käyttää riittävän pitkään. Allergialääkkeistä ei ole todettu haittaa pitkässäkään käytössä eikä niillä ole ristikkäisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

14. Jos oireet lääkityksestä huolimatta jatkuvat tai pahenevat, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri voi määrätä keuhkoputkia avaavan ja hoitavan lääkesuihkeen hengitystieoireisiin tai muuten tehostaa lääkitystä. Joskus on hyvä varmistaa allergian aiheuttaja tai aiheuttajat allergiatestillä. Mikäli oireisiin liittyy hengenahdistusta, vinkunaa tai pitkäkestoista kuivaa yskää on myös syytä mennä lääkäriin. Oireet voivat viitata alkavaan astmaan.

15. Siitepölyaikana tulisi välttää rasittavaa liikuntaa ulkona ja sisäilma tulisi pitää mahdollisimman pölyttömänä. Tässä auttavat tuuletuksen välttäminen, tuuletusikkunoihin asennettavat suodattimet sekä huoneilmaa puhdistavat raitisilmasuodattimet. Pyykkiä ei tulisi kuivattaa eikä vaatteita tuulettaa ulkona pahimman pölykauden aikana.

16. Sää vaikuttaa siitepölymääriin. Vähiten ulkoilmassa on siitepölyä aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä, eniten aurinkoisella ja tuulisella säällä. Koivun ja heinien pölymäärä moninkertaistuu ilmassa sateen alkaessa ja erityisesti ukkosmyrskyssä, jolloin oireet saattavat pahentua. Päivän siitepölyarvot löytyvät sanomalehdistä, tv:stä ja netistä, Turun yliopiston Aerobiologian yksikön sivuilta.

17. Myös tupakansavu, voimakkaat hajut ja muut kuin siitepölyt voivat pahentaa siitepölyallergiaa. Mikäli siitepölyallergisella ei ole eläinallergiaa tai eläinallergikon oireet ovat lieviä, ei perheessä jo olevaa lemmikkieläintä nykykäsityksen mukaan tarvitse antaa pois.

Siedätys vaatii kärsivällisyyttä

18. Siedätyshoito on tehokas tapa hoitaa allergiaa. Sitä on syytä harkita, kun hankalat oireet vaivaavat lääkärin määräämästä lääkityksestä huolimatta tai kun oireita alkaa tuntua myös keuhkoissa. Eniten siedätyksellä on hoidettu siitepölyallergioita sekä ampiais- ja mehiläispistoallergioita.

19. Siedätyshoito on allergian aiheuttajaan kohdistuvaa hoitoa toisin kuin lääkitys, joka vaikuttaa vain oireisiin. Hoidon tulokset ovat hyviä. Oireet lievittyvät tai häviävät täysin, ja lääkkeiden tarve vähenee. Osalla potilaista hoito ehkäisee uusien allergioiden puhkeamista tai estää allergisen nuhan etenemistä astmaksi.

20. Hoito voidaan aloittaa, kun testein on varmistettu tarkka allergian aiheuttaja ja potilas on valmis pitkäkestoiseen hoitoon. Lapsilla siedätyshoito voidaan aloittaa aikaisintaan viiden vuoden iässä, mutta yläikärajaa ei ole. Hoidon suunnittelee ja aloittaa aina allerkologian erikoislääkäri.

21. Siedätyshoito vaikuttaa vain yhteen allergeeniin tai allergeeniryhmään kerrallaan. Toisaalta allergeenien samankaltaisuuden vuoksi koivun siitepölyallergiaan annettu hoito auttaa myös lepän ja pähkinäpensaan siitepölyallergiaan ja timotei-uutteella annettu hoito muihinkin heinäallergioihin. Siedätyshoitoa voidaan antaa joissakin tapauksissa samaan aikaan useammalle allergeenille.

22. Siedätyksessä allergeeniuutetta ruiskutetaan ihon alle aluksi viikon välein annosta lisäten ja jatkossa kuukauden tai kahden välein ylläpitoannoksella. Kokonaisuudessaan hoito vie noin kolme vuotta ja sen vaikutus kestää useita vuosia. Pistiäisallergiassa siedätyshoito antaa täyden suojan kahdeksalle potilaalle kymmenestä ja lopuistakin suurin osa saa uusintapistosta vain paikallisen reaktion.

23. Hoidon aloittaa aina erikoislääkäri. Ruiskeet annetaan sairaalassa tai vastaanotolla lääkärin valvonnassa mahdollisten yliherkkyysreaktioiden varalta. Vakavat komplikaatiot ovat tosin harvinaisia. Hoito tulee aloittaa siitepölykauden ulkopuolella.

24. Tablettimuodossa annettavaa timotein siedätyshoitoa voidaan ensimmäistä kertaa lukuunottamatta ottaa turvallisesti kotona. Tablettimuodossa hoito on hyvin siedettyä ja myös hoidon tulokset ovat lupaavia. Heinien siitepölyn samankaltaisuuden vuoksi timoteillä annettu hoito vaikuttaa myös muihin heinäallergioihin. 

25. Seuraavaksi tablettimuotoinen siedätyshoito on tulossa pölypunkkiallergiaan, joka on suuri ongelma etenkin Etelä- ja Keski-Euroopan leudomman ilmaston maissa. Myös koivun tablettimuotoinen siedätyshoito on kehitteillä. Markkinoilla sen tosin odotetaan olevan vasta ensi vuosikymmenen puolella.

Jutun asiantuntijoina olivat allergianeuvoja ja koulutusvastaava Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta sekä maajohtaja Klaus Idänpään-Heikkilä ALK-Abelló Nordicista, joka on siedätyshoitoja kehittävä yritys.

Täältä näet ajankohtaisen siitepölytilanteen!

Lisätietoja: www.allergia.com

Siellä ne ovat, piilossa selän takana, lapaluut nimittäin. Lavat kannattaisi pitää mielessä jatkuvasti, sillä niitä tarvitaan hyvän ryhdin ylläpitoon.

Lapaluista puhutaan ryhmäliikuntatunneilla enemmän kuin aikaisemmin, vahvistaa fysioterapeutti, liikunnanohjaaja ja pilatesohjaaja Riikka Ilmivalta Virkisteristä.

 – Ryhti on kovalla koetuksella nykyään, ja lavat ja niiden hallinta ovat olennainen osa koko ryhtiä ja olkapään tervettä toimintaa. Lapaluu ohjaa ja tukee käsien liikettä.

Suuri osa työikäisistä istuu koneiden äärellä päivät pitkät, minkä seurauksena vartalon etupuolen lihakset ovat lyhentyneinä, mutta selän puolella olevat lihakset pysyvät staattisessa venytyksessä. Ryhti muuttuu helposti kumaraksi.

Lisäksi lavat ovat useimmille meistä tuntematon alue. Lapaluut ovat piilossa selän takana, eikä niitä tule senkään vuoksi ajatelleeksi. Edes säännöllisen liikunnan harrastaja ei välttämättä tiedä, mikä lapaluun tehtävä on tai miten se liikkuu.

– Aina kun käsivarsi liikkuu, myös lapaluu liikkuu. Mitä paremmin lapaluu ohjaa ja vakauttaa käden liikettä, sitä paremmin olkapää toimii ja pysyy terveenä.

Etsi ryhti

Mistä sitten tietää, onko oma ryhti hyvä ja toimivatko lapaluut, niin kuin niiden kuuluisi toimia?

Olkapään kiputilat johtuvat usein häiriintyneestä käsivarsi-lapaluu-rytmistä. Käsi ja lapa eivät enää seuraa luonnollisella tavalla toisiaan. Kivuton olkapää kertoo siitä, että lapaluun ja käsivarren yhteispeli on kunnossa.

Riikka Ilmivalta neuvoo  tarkistamaan omien lapojen tilanteen näin:

  1. Asetu peilin eteen sivuttain ja katso, ovatko olkapäät kiertyneet vartalon etupuolelle. Jos ovat, ryhti ei ole paras mahdollinen.
  2. Samalla voi myös tarkistaa, ovatko olkapäät suorassa linjassa lonkkaluiden kanssa. Ryhdikkäässä asennossa näin on.
  3. Jos ryhti näyttää kumaralta, parempaa asentoa voi lähteä hakemaan oikaisemalla ylävartalo ja vetämällä pehmeästi olkapäitä ja lapoja taakse. Lapoja ei tarvitse kuitenkaan ylivenyttää vimmaisesti alas, sillä se ylivenyttää niskan ja hartian lihaksia.

Ryhtiä parantavia jumppaliikkeitä löydät tästä artikkelistamme. Säännöllisellä harjoittelulla ryhtiä saa oikenemaan.

Jos haluaa syventyä asiaan kotijumppaa enemmän, kannattaa mennä pilatestunneille. Pilates on erittäin hyvää ryhtitreeniä. Osaavassa ohjauksessa löytyy myös oikea lapatuki.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.

Nopea mutta tehokas taukojumppa vetreyttää niskaa, hartioita ja selkää sekä kohentaa ryhtiä. Tee vaikka joka ilta televisiota katsellessa.

1. Olkapäiden pyöritys

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Jousta polvia ja kierrä olkapäät eteen. Suorista jalat ja nosta olkapäät samalla ylös, vie ne taakse ja paina ne lopuksi alas. Pyöritä näin olkapäitä 8–10 kertaa.

2. Käsien kierrot

Seiso jalat yhdessä. Nosta kädet vaakatasoon. Kierrä oikea käsi ulospäin ja vasen sisäänpäin. Käännä samalla katse oikealle ja jousta polvista. Tuo kädet takaisin alkuasentoon.

Tee sama toiselle puolelle. Kun teet kierron, hengitä ulos, ja kun palaat keskiasentoon, hengitä sisään. Tee 8–10 kiertoa.

3. Rintakehän avaus

Seiso jalat yhdessä, jousta polvia ja vie kädet suorina eteen kiertäen niitä sisäänpäin, niin että kämmenen yläosat tulevat vastakkain. Pyöristä samalla yläselkää. Ojenna sitten ryhti ja vedä kädet taakse kyynärpäät edellä ja purista lapaluita yhteen. Hengitä eteen kurottaessa ulos ja taakse viennissä sisään. Tee avauksia 8–10 kertaa.

4. Pään veto taakse

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Vedä päätä vaakatasossa taaksepäin. Leuka painuu sisään. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Yritä pitää hartiat samalla rentoina. Toista 3–5 kertaa.

5. Sivutaivutus

Aseta Jalat lantion leveydelle, pidä kädet vartalon sivulla. Vie oikea käsi ylös ja taivuta vartaloa vasemmalle. Vedä oikea käsi kyynärpää edellä alas selän taakse ja purista samalla sormet nyrkkiin. Toista 4–6 kertaa. Tee sama toiselle puolelle.

6. Pään taakse taivutus

Seiso jalat hartioiden leveydellä, selkä ryhdikkäänä, hartiat rentoina. Kierrä käsivarsia hieman ulospäin. Pidä keskivartalo hallittuna. Venytä kaula pitkäksi. Nosta leukaa ylös ja taivuta päätä rauhallisesti taaksepäin. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Toista 3–5 kertaa