Turhat syöpähoidot nielevät rahaa ja voimavaroja myös silloin, kun olisi viisainta luovuttaa, sanoo kokenut syöpälääkäri Päivi Hietanen.
Ensin hyvät uutiset: syöpähoidot ovat kehittyneet suuresti. Esimerkiksi aggressiivisen rintasyövän hoitoon on saatu uusi lääke, joka on oleellisesti parantanut ennusteita. Myös diagnosointi on kehittynyt, ja sairaudet todetaan yhä herkemmin. Mutta varhaisessa diagnoosissa piilee omat vaaransa.
Kuvauksessa tai laboratoriokokeessa löydetty alkava syöpä ei välttämättä koskaan kehity oireiseksi. Seulonnassa löytynyt vaaraton muutos voi kuitenkin käynnistää hoidot, vaikka viisaampaa olisi pitää pää kylmänä ja katsoa, miten tilanne kehittyy, sanoo Päivi Hietanen.
– Esimerkiksi eturauhassyövän kohdalla viaton laboratoriokoe voi johtaa hoitoihin, joista seuraa miehen elämänlaatua ja itsetuntoa nakertavia vammoja, impotenssia ja pidätyskyvyttömyyttä.
Epätasa-arvo ei ainakaan vähene
Ongelma on se, että ainakaan vielä ei osata täysin luotettavasti erottaa, mitkä testillä löydetyt sairaudet kannattaa hoitaa heti.
– Lääketieteellinen päätöksenteko ei ole vain järkiperäistä toimintaa, vaan sitä tehdään tapojen ja traditioiden kulttuurissa, johon vaikuttavat sekä ulkopuoliset paineet että potilaan odotukset.
Tutkimustyö etenee kuitenkin ripeästi – ja tuo mukanaan uusia uhkia.
– Monet uudet lääkkeet ovat tehokkaita, ja niin kalliita, että rikkaissakin maissa joudutaan kovan paikan eteen. Potilaiden epätasa-arvo ei siis ainakaan vähene.
Hyödyttömiin hoitoihin päädytään monista syistä.
– Vaikka ihminen on jo tosi huonossa kunnossa, hänellä saattaa olla kiihkeitä hoitovaatimuksia, vaikka raskaat hoidot ehkä vain pahentavat kokonaistilannetta.
Mutta senkin Hietanen ymmärtää.
– Kun kaikki toivo kiteytyy lääkkeeseen, siitä halutaan pitää kiinni.
Niin sanottuja vaihtoehtoisia hoitoja Hietanen ei potilailtaan suuremmin kieltele.
– Enemmän yritän kuulostella, miksi hän sellaiseen hakeutuu. Tuomitsematta. Onhan siinä koululääketieteen edustajalla myös peiliin katsomisen paikka: hädissään oleva ihminen tarttuu mihin tahansa oljenkorteen, jos kokee virallisen hoitosysteemin turvattomaksi, huomauttaa Hietanen, jolla on myös psykoterapeutin koulutus.
– Se miten sanotaan on yhtä tärkeää kuin mitä sanotaan. Potilas muistaa ikänsä, miten hänelle on kerrottu vakavasta sairaudesta, ja se saattaa vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisia valintoja hän tekee sairautensa hoidon suhteen.
- Lue lisää Päivi Hietasesta ja hänen kokemuksistaan ET-lehdestä (nro 9), joka ilmestyy 11.5.
