Jos haaveilet äkkilähdöstä lomamatkalle, aloita matkavalmistelut rokotuksista. Tässä lista myös muista terveysvinkeistä, joilla varmistat mukavan matkan.  

1. Miten varhain rokotukset on syytä ottaa?

Rokotukset kannattaa ottaa 1–2 kuukautta ennen tropiikkiin suuntautuvaa matkaa ja muutama viikko ennen lähtöä Etelä-Eurooppaan.
Lisäksi kannattaa ajoissa hoitaa hyvälle tolalle perussairaudet, kuten diabetes tai sydämen vajaatoiminta.
Tutki matkakohteen terveysvaarat: terveyskirjasto.fi > Matkailijan terveysopas.

2. Mitä rokotuksia tarvitsen?

Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus sekä tarvittaessa MPR- ja poliorokotus ovat matkailijan perusrokotukset. Myös influenssarokotus on syytä olla voimassa.
Muiden rokotusten tarpeellisuus riippuu matkakohteesta. Jos matkustat Filippiineille, kannattaa harkita hepatiitti A- ja -B-rokotteiden, Japanin aivotulehdusrokotteen ja lavantautirokotteen ottamista.
Eri maiden rokotesuositukset rokote.fi.

3. Saanko kaikki tarvittavat rokotukset terveyskeskuksesta?

Terveyskeskusten pitäisi pystyä rokottamaan matkailijat, mutta käytännössä se ei aina onnistu. Matkalle lähtijää neuvotaan käyttämään yksityisiä terveyspalveluita.
Yksityisen palveluyrityksen sairaanhoitaja tekee asiakkaalle terveysriskikartoituksen, jossa selviää, mitä rokotteita olisi syytä ottaa ja mihin asiakkaalla on varaa. Kaikki rokotteet eivät ole halpoja.

4. Mitkä ovat Kanarian ja Thaimaan terveysriskit?

Mainittavia terveysriskejä näillä alueilla ei ole, ellei itse aiheuta niitä esimerkiksi seksikäyttäytymisellä tai varomattomuudella liikenteessä. Hotellissa yöpyvän turistin suojaksi riittävät perusrokotukset ja hepatiitti A -rokote.
Thaimaan rannikon turistialueilla ei ole vaaraa sairastua malariaan, mutta denguekuumeriski on. Dengueta levittää tietty hyttynen, joka pistää myös päiväsaikaan – siksi hyttysiltä on syytä suojautua huolella.
Malarianestolääkitystä tarvitaan esimerkiksi Afrikan safarille, viidakkoon tai trooppisille maaseuduille vaikkapa vain pariksi yöksi.

5. Mitä lääkkeitä voin ottaa matkalle?

Varaa lennolle käsimatkatavaroihin ainakin reseptilääkkeesi ja kaikki ne lääkkeet, joita käytät säännöllisesti. Lääkkeitä olisi hyvä olla mukana ainakin yhdeksi lisäviikoksi, jos kotiinpaluu jostakin syystä viivästyy.
Erityisen tärkeää on muistaa ottaa mukaan oireita lievittävä lääkitys: astmapotilaan avaava inhalaattori, sepelvaltimotautia sairastavan nitrot ja diabeetikon insuliinit. Ihoon pistettävä insuliini pitää säilyttää viileässä.
Ota mukaan myös lääkereseptisi. Saatat joutua näyttämään niitä lentokenttien turvatarkastuksessa.

6. Mitä ikääntyvän matkailijan kannattaa muistaa matkalla?

Perusterveelle ikä ei tuo sen ihmeempiä riskejä matkailuun. Monet terveysriskit, kuten turistiripulin vaara ja tapaturmat, ovat iäkkäillä pienempiä kuin nuorilla.
Iäkkään elimistö säätelee heikommin nestetasapainoa ja kehon lämpöä. Juomaveden riittävästä saannista on pidettävä huolta sekä lennolla että perillä.
Suolta lamaava ripulilääke voi ikäihmiselle aiheuttaa tavallista herkemmin vaikean ummetuksen, joten niitä kannattaa käyttää vain runsaan, mutta kuumeettoman ripulin aikana.
Nukahtamis- ja unilääkkeitä on syytä välttää aikaerorasituksen ehkäisyssä ja hoidossa, ellei ole tottunut niihin.
Jos liikkuminen on hankalaa, varaa hissillinen hotelli.

7. Voiko lennolla saada laskimoveritulpan?

Kyllä. Tukosriski on muita korkeampi sydän- ja verisuonisairauksia potevilla, tupakoivilla ja selvästi ylipainoisilla ihmisillä.

Käytä lentosukkia yli neljän tunnin lennolla ja nouse lennon aikana käytävälle jaloittelemaan kerran pari tunnissa. Vessajonossa keinuttele vartalosi painoa päkiöiltä kantapäille. Siten elvytät jalkojen verenkiertoa.

8. Entä jos sairastun matkan aikana?

Hanki riittävän kattava matkavakuutus. Varsinkin iäkkäillä ihmisillä on usein lääkitystä vaativia perussairauksia, joiden hoitoa monet tavalliset matkavakuutukset eivät korvaa, jos tauti matkalla pahentuu.
EU-maahan matkaavan kannattaa lisäksi tilata Eurooppalainen sairaanhoitokortti Kelasta. Se on maksuton ja oikeuttaa saamaan matkakohteessa sairauden kannalta välttämättömän hoidon.

Asiantuntijana ylilääkäri Hanna Nohynek, THL. Artikkeli on julkaistu Matkaopas-lehdessä 5/2015

 

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju