Jos lapsen puolison kanssa päätyy törmäyskurssille, yhteinen suunta löytyy parhaiten kysymällä. Samalla täytyy olla itse valmis hyväksymään uusia tapoja.
Perheet ja suvut ovat kokeneet muutoksen. Sukulaisten kanssa ei enää pidetä yhteyttä yhtä ahkerasti kuin ennen vanhaan. Nyt usein tärkeämmiksi koetaan oma perhe ja läheiset ystävät.
Perheet ovat myös muuttuneet entistä monimuotoisemmiksi.
Haasteena muutoksessa on sukupolvelta toiselle siirtyvät ylisukupolviset ajatus- ja käyttäytymismallit. Juuri ne muokkaavat itse kunkin perhekäsitystä.
Kun sukuun tulee uusi henkilö, syntyy ristiriitoja.
Perimme kotoa perheen ja suvun käsikirjoituksen. Sen kautta päädymme herkästi toimimaan samalla tavalla kuin omat vanhempamme ovat toimineet, halusimmepa sitä tai emme.
Kun sukuun tulee uusi henkilö ulkopuolelta, kaksi erilaista perhekäsikirjoitusta kolahtaa tai solahtaa yhteen. Ristiriitoja syntyy, kun meidän suvussa on tehty asiat eri tavalla kuin teidän suvussa.
”Kyky selviytyä elämän kolhuista on tärkeä ylisukupolvinen lahja.”
Ylisukupolviset ajatus- ja käyttäytymismallit voivat olla myös valtava voimavara.
– Esimerkiksi resilienssi eli kyky selviytyä elämän kolhuista on tärkeä ylisukupolvinen lahja, sanoo Tanja Pihlaja, Suomen perhe- ja pariterapiayhdistyksen puheenjohtaja.
”Hyvän yhteiselon keskiössä on ymmärtäminen.”
Pihlaja muistuttaa pitämään mielessä, että eri sukupolvien maailmankuva on erilainen. Asenteissa on tapahtunut sukupolvien välillä niin paljon muutoksia, että joskus voi olla vaikea ymmärtää toisten erilaisia elämänkäsityksiä.
– Hyvän yhteiselon keskiössä on itselle vieraan sukupolven ymmärtäminen. Jos toisen sanoja tai tekoja on vaikea käsittää, aina on hyvä ensin miettiä, tulevatko ne siitä ajasta, jossa henkilö on elänyt tai elää nyt, Pihlaja sanoo.
Kun yrittää ymmärtää toista aikaa, mennyttä tai nykyhetkeä, sukupolvien välisten solmujen avaaminen helpottuu.
Perheiden tavat törmäyskurssilla
Varsinkin pyhinä ja juhlapäivinä sukupolvet joutuvat herkästi törmäyskurssille. Vanhempien tavat ja toiveet voivat ärsyttää nuorempaa polvea. Nuorten huolettomuus taas tuntuu vanhemmista joskus arvostuksen puuttumiselta.
Ongelmia syntyy, kun odotukset ovat erilaisia.
– Monesti yhteiselon ongelmat syntyvät siitä, että ihmisten odotukset ovat erilaisia.
Yksi nauttii eniten fyysisestä tekemisestä. Toinen tahtoisi lukea kirjaa tai selata kännykkää omissa oloissaan. Kolmannelle tärkeintä ovat keskustelu- ja kahvihetket.
Kompromissien tekemisessä tarvitaan kykyä kuunnella ja keskustella.
Tärkeää on, että ehdotuksiin uskaltaa vastata myös ei.
Ilmapiiriin voi jokainen omalta osaltaan vaikuttaa. Pakottavista vaatimuksista ja marttyyriydestä voi opetella ulos. Tärkeää on, että toinen uskaltaa vastata ehdotuksiin myös ei.
– Kun toista pystyy kuuntelemaan lempeästi ja syyllistämättä, voi käsittää myös miltä oma käytös toisesta tuntuu. Sukupolvikysymyksissä kun ei ole oikeita tai vääriä asioita. On vain erilaisia, Pihlaja sanoo.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 20/2024 julkaistusta jutusta, jonka voit tilaajana lukea kokonaisuudessaan täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.
