Jos terveyslupaus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ei ole totta.
Jos terveyslupaus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ei ole totta.

Sosiaalinen media ja sen monenlaiset terveystietäjät tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja epämääräisiin oireisiin. Miten voin olla varma, että väite pitää paikkansa? Professori Juhani Knuuti vastaa.

1. Miksi innostumme helpoista ratkaisuista ja lupauksista?

Yleisimmät terveysväittämät tarjoavat apua uupumukseen, väsymykseen, pahoinvointiin, flunssiin, vatsavaivoihin, särkyihin ja kolotuksiin. Kyseessä ovat siis epämääräiset oireet, joiden taustalla voi olla lukuisia selityksiä. Oireet voivat myös poistua aivan itsestään.

Kun vaivat ovat epämääräisiä, voinnissa tapahtuva muutos parempaan tulkitaan herkästi merkiksi hoidon tai terveystuotteen tehosta riippumatta siitä, onko niillä todellista vaikutusta. Esimerkiksi elimistön tukeminen erilaisilla lisäravinteilla on loistava markkinointikikka – kukapa ei haluaisi elimistölleen tukea.

”Hyvin pienellä osalla on lääketieteellinen koulutus.”

2. Ketkä levittävät harhaanjohtavaa terveystietoa?

Terveystietoa jakavia some-kirjoittajia toimii Suomessa satoja, ja hyvin pienellä osalla heistä on lääketieteellinen koulutus. Myös ravitsemuksen asiantuntijoina esiintyy valtaosin muita kuin ravitsemustieteen koulutuksen saaneita.

Yhteistä näille terveysväittämien tuottajille on se, että he uskovat vahvasti omiin tulkintoihinsa silloinkin, kun tulkintaa vastaan sotivaa tutkimusnäyttöä on massoittain.

3. Mistä terveysalan väärän profeetan tunnistaa?

Itse käytän STIGMA-muistisääntöä.

S = lääketieteen salaliittoteoriat

T = terveysväittämän heikko tutkimusnäyttö

I = ihmeenomaiset vaikutukset

G = guru, jolla on hieno titteli ilman tieteellisiä ansioita

M = myynti eli bisnes terveysväitteen takana ja

A = asiantuntemuksen aukot.

Jos terveysväittämä saa yli kaksi stigma-pistettä, se on mitä ilmeisimmin virheellinen. Tiivistettynä voisi todeta, että jos asia näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.

Rokotusvastaisuus on uhka kaikkien terveydelle.

4. Mitkä ovat tämän hetken vaarallisimmat terveysväittämät ja -trendit?

Vaarallisimman terveysväittämät ovat ilman muuta rokotusten esittäminen vahingollisina ja syövän hoitoon liittyvät perättömät väitteet. Myös muutamien kroonisten sairauksien, kuten sepelvaltimotaudin ja diabeteksen hoitoon liittyvät terveysväitteet ovat merkittävä riski.

Rokotusvastaisuus on uhka kaikkien terveydelle, sillä rokotukset ovat keskeisessä roolissa tarttuvien tautien hävittämisessä, ja nimenomaan kattavuus eli niin sanottu laumasuoja takaa rokotusten tehon.

5. Millä muulla tavoin virheelliset terveysväitteet uhkaavat terveyttämme?

Suurimman riskin vääristä terveysväittämistä kantavat yksilöt, jotka saattavat alkaa laiminlyödä tehokasta hoitoa. Näin on käynyt muun muassa sydänpotilaille, joista osa on luopunut statiinihoidosta eli veren kolesterolia alentavista lääkeaineista, vaikka sivuvaikutuksia ei ole ollut. Tutkimusten mukaan statiinihoidon lopettaminen lisää sydänkohtauksen riskiä merkittävästi.

Lain avulla uskomushoidoilta voitaisiin suojata kaikkein haavoittuvimmat kuten syöpäpotilaat ja lapset.

6. Voiko yhteiskunta jotenkin suitsia ja hillitä uskomushoitojen ja vaarallisten terveysväittämien leviämistä?

Tilanne on hankala, sillä Valvira valvoo vain terveydenhuollon rekisteröityjä ammattihenkilöitä. Kun kyseessä ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, valvontaa ei ole lainkaan. Lain avulla uskomushoidoilta voitaisiin suojata kaikkein haavoittuvimmat hoidettavat kuten syöpäpotilaat ja lapset.

Ruotsissa niin sanottu puoskarilaki määrittelee joukon sairauksia, potilasryhmiä ja menetelmiä, joihin terveydenhuollon valvonnan ulkopuolella oleva terveyspalvelujen tuottaja ei saa kajota. Meillä vastaava lakialoite ei ole edennyt, sillä osa kansanedustajista ja muista politiikoista tuntuu uskovan uskomushoitoihin.

Urheilijoiden lisäravinteiden globaali liikevaihto on arvioitu yli 10 miljardiksi dollariksi.

Uskomushoidoissa on tyypillistä, että niiden puolustajien elinkeino kytkeytyy suoraan esitettyihin terveysväittämiin. Mikä olisi tätä vahvempi ja haitallisempi sidonnaisuus? Julkisessa terveydenhuollossa pitää ilmoittaa sidonnaisuuksistaan, mutta uskomushoitojen tarjoajien sidonnaisuudet eivät tunnu huolettavan juuri ketään.

7. Kuinka vahvat kytkökset valheellisella terveystiedolla on yritystoimintaan?

Luotettavaa tietoa uskomushoitojen taloudellisesta volyymistä on vaikea löytää. Kun lasketaan mukaan hoidon antaminen, erilaiset tuotteet ja lisäravinteet, liiketoiminta on massiivista. Pelkästään urheilijoiden lisäravinteiden globaali liikevaihto on arvioitu yli 10 miljardiksi dollariksi.

8. Miten netti on vaikuttanut ihmisten terveystietämykseen ja -käyttäytymiseen?

Sosiaalinen media kykenee tunnetusti vahvistamaan valtavirrasta poikkeavia ilmiöitä ja näkemyksiä. Netistä haetaan hanakasti myös vertaisarvioita ja -kokemuksia. Pieni fiktiivinen esimerkki valaiskoon asiaan.

Maija Virtanen on tuntenut itsensä stressaantuneeksi ja masentuneeksi. Lääkäri ei ole löytänyt hänestä mitään fyysistä sairautta. Hakiessaan selitystä oireilleen hän löytää somessa jaettujen potilaskokemusten avulla toisen lääkärin. Tämä lääkäri epäilee, että oireet voisivat sopia kilpirauhasen piilevään vajaatoimintaan ja päättää aloittaa tyroksiinilääkityksen. Koska tyroksiini on elimistön kaasupoljin, potilas kokee saavansa avun, vaikka diagnoosi ei olisikaan nykytiedon mukaan perusteltu, ja kilpirauhashormonien lievä yliannostus saattaa myöhemmin kostautua.

Terveyskirjasto on Duodecimin ylläpitämä luotettava tietolähde.

9. Miten media käsittelee erilaisia terveysväittämiä?

Provokatiivinen ja aikaisempaa tietoa haastava uutinen saa joissain tiedotusvälineissä paljon näkyvyyttä. Niissä uutista vaivaudutaan harvoin asettamaan aikaisemman tiedon avulla perspektiiviin. Tällainen kohu-uutisointi on omiaan hämärtämään tutkimustiedon luotettavuutta, sillä uutisoinnin tempoilu tulkitaan tieteen tempoiluksi.

Joskus terveysväittämistä keskusteltaessa otetaan haastatteluun mukaan räväkkä toisinajattelija tutkimuksen valtavirtaa edustavan asiantuntijan vastapainoksi. Tämä tuottaa mielikuvan, että tiedeyhteisö on pahasti jakautunut, mikä pitää harvoin paikkaansa.

10. Mikä on paras kanava hakea luotettavaa ja yleistajuista terveystietoa?

Terveyskirjasto on Duodecimin ylläpitämä luotettava tietolähde. Suosittelen myös Antidootti-portaalia, jota olen ollut perustamassa ja joka kokoaa yhteen asiantuntevien terveysalan blogistien kirjoituksia. Käsittelemme kriittisesti terveysväitteiden vahvuuksia ja heikkouksia. Antidootin kirjoitukset täydentävät Terveyskirjastoa käsittelemällä myös teemoja, joita sieltä ei löydy. Antidootin hakukoneella voi hakea tietoa esimerkiksi Detoxista ja lisäravinteista.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.

Lääkärit huuhaata vastaan

MIKSI MINÄ

Huomasin tavattoman usein perusteettomia terveysväittämiä ja ihmettelin, miksi kukaan ei reagoi niihin. Sitten päätin, että minun on ryhdyttävä itse toimeen.

TURHAUTTAVAA

Netin ”asiantuntijat” esittävät hatarin tiedoin näkökulmia monimutkaisiin terveyskysymyksiin. Varsinaiset asiantuntijat turhautuvat helposti, kun huomaavat nämä puutteet perustiedoissa.

MUISTA TUNNE

Fakta ei ihmisiä käännytä, jos tunne puhuu toista. Lääkärien tulisi panostaa hoitosuhteeseen ja vuorovaikutukseen, jotta tunnepuhe ei jää gurujen yksinoikeudeksi.

Asiantuntijana Juhani Knuuti, Turun yliopiston PET-keskuksen johtaja ja professori