Meteli ärsyttää, mutta asuinympäristön ärsyketulva voi jopa sairastuttaa. Pahimmillaan melu tekee ikäviä sydämelle, yöunille ja vastustuskykyyn.

Kolinaa, räminää, autojen hurinaa, remontin jyskytystä. Kaupunki­ympäristössä korvat ovat kovilla, mutta me­teli saattaa olla myös visuaalista – jatkuvaa ärsykkeiden tulvaa – autoja siellä, valoja täällä. Vilkkuu vilkkuu.

Kaikki eivät ärsyynny melusta tai visuaalisista ärsykkeistä, mutta osalle ihmisistä ne ovat todellinen haitta. Lisäksi ympäristömelusaaste lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä Maailman terveysjärjestön mukaan.

Työterveyslaitoksen tutkija Minna Huotilainen ja Aalto yliopiston meluntorjunnan dosentti Valtteri Hongisto kertovat, miten ympäröivät äänet meihin vaikuttavat – ja miten me voimme vaikuttaa niihin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
  1. Miten päivittäinen äänimaisema vaikuttaa terveyteen?
    Kehomme reagoi ääniin alkukantaisella tavalla: melu ja uhkaavat äänet ylläpitävät varuillaan oloa, mikä on keholle ja mielelle raskasta. Ympäristön äänet vaikuttavat kehon toimintoihin, vaikka emme itse sitä tiedosta.*
    Kun keho on varuillaan, pulssi ja verenpaine nousevat, sydämen sykevälivaihtelu vähenee, stressihormonien määrä elimistössä kasvaa ja ihon sähkönjohtavuudessa sekä hengityksessä tapahtuu muutoksia. Varuillaan olo vaikuttaa lihaksistoon, istuma- ja seisoma-asentoihin sekä ruuansulatukseen ja jopa vastustuskykyyn.
    Jos pidämme tietyistä äänistä, ne vaikuttavat samoihin asioihin myönteisesti. Pulssi tasaantuu, verenpaine laskee ja lihakset rentoutuvat. Tutkituin melun aiheuttama terveyshaitta on sen häiritsevyys. Häiritsevä melu voi aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia ja yöheräilyä sekä päiväsaikaan keskittymisvaikeuksia, jotka lisäävät kuormittumista ja stressiä.
    Lue myös: Kiristääkö melu hermoja? Näin remontoit äänimaiseman terveelliseksi

  2. Sairastuttaako ärsyke­tulva vain erityisen herkkiä ihmisiä?
    Reaktioiden voimakkuudessa on yksilöllisiä vaihteluita, mutta periaatteessa fysiologiset reaktiot ovat kaikilla samat. Tutkimukset tehdään väestötasolla ja suurilla koehenkilöryhmillä. Esimerkiksi melun aiheuttama unen laadun heikentyminen näkyy koko tutkimusryhmän tuloksessa. Yksilötasolla toiset ovat toki herkempiä äänille kuin toiset.
    Odotukset, asenteet ja tottumukset vaikuttavat paljon. Kun ostaa asunnon kalliilta alueelta, odottaa saavansa hiljaisemman kodin kuin vuokratalossa. Mukavan naapurin metelöintiä voi olla helpompi sietää kuin epämiellyttävän naapurin ääniä. Sama ympäristömelu, josta yksi haluaa muuttaa pois, voi toisen mielestä luoda turvallisuuden tunnetta. Melun häiritsevyyttä onkin vaikea arvioida pelkästään mittausten perusteella.

  3. Kuinka tavallista on, että ihmiset voivat huonosti melun takia?
    Kaupungeissa se on hyvin tavallista. Uusia asuntoalueita rakennettaessa ympäristömelu otetaan jo huomioon, mutta vanhoilla alueilla melu lisääntyy liikenteen määrien kasvaessa.
    Suomessa ympäristömelu ei ole niin suuri ongelma kuin tiheästi asutuissa maissa, joiden miljoonakaupungit ovat äänekkäitä, rakennusten yleinen eristystaso huonompi ja ikkunoita pidetään enemmän auki kuin meillä.

  4. Mistä tiedän, liittyykö epä­mukava olo ärsyketulvaan?
    Oireilu ilmenee hermostuneisuutena ja ahdistuksena. Monesti meluherkkä huomaa nukkuvansa paremmin esimerkiksi kylässä tai hotellissa, jossa on hiljaista.
    Jos heräilet viikoittain meluun tai jatkuvasti ahdistut ja ärsyynnyt äänistä, asialle kannattaa tehdä jotain.
    Tärkeää! Reagoitko herkästi negatiiviseen äänensävyyn? Syy voi olla yllättävä

  5. Miten ympäristön äänet vaikuttavat unen laatuun?
    Meteli häiritsee unta ja varsinkin nukahtamista. Nukahtamistilanteessa meidän tulisi päästä niin turvalliseen ja rauhalliseen oloon, että uskallamme ”heittäytyä” uneen. Tavallisesti hiljaisuus riittää, mutta jotkut hyötyvät rauhallisesta, vaimeasta musiikista tai nauhoitetuista luonnon äänistä. CD-levyillä on saatavilla erilaisia äänimaailmoja valaan laulusta tuulen suhinaan.
    Nukahtamisen jälkeenkin pitäisi olla suhteellisen hiljaista. Uusimmissa tutkimuksissa on tosin havaittu, että noin sekunnin välein toistuva pieni raksahdus kuten vanhanajan seinäkellon ääni saattaa syventää unta tietyissä univaiheissa. Hyvän unen saaminen vaatii aktiivisen päivän. Päivään saa lisää aktiivisuutta, kun vauhdittaa vaikkapa kotitöitä reippaalla musiikilla.  

  6. Millainen on rentouttava ja hoitava äänimaisema?
    Kaikkein miellyttävimmiksi ja elvyttävimmiksi koetaan veden äänet: tasainen meren kohina tai puron solina. Stressaantuneena ja ahdistuneena kannattaa hakeutua rauhallisen veden äärelle tai kuunnella veden ääniä nauhoitteena. Äänentoiston pitää olla hyvä.
    Hiljaisuus on hyvä tausta rentoutumiselle, mutta usein suomalainen rentoutuu parhaiten luonnossa, vaikka siellä voi olla paljonkin ääniä.

  7. Miten voin auttaa itseäni sopeutumaan?
    Helpointa on säädellä itse tuottamaansa melua eli television tai radion ei tarvitse olla jatkuvasti päällä. Vaihtelevaa melua kuten lasten ääniä tai koiran haukuntaa voi yrittää peittää pöytäpuhaltimella tai muulla tasaisesti hurisevalla laitteella.
    Peiteäänenä voi käyttää myös rentouttavia äänitteitä. Niiden teho korostuu, kun käyttää hyviä, ääntä eristäviä kuulokkeita.
    Kodin kaikuisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Korkeissa tiloissa ja käytävillä pitäisi olla riittävästi pehmeitä materiaaleja: paksut matot, verhot ja pehmustetut kalusteet sekä akustointilevyt imevät kaikua.
    Jos melu häiritsee yöunta, voi yrittää siirtää sänkynsä hiljaisempaan huoneeseen. Korvatulpat voivat tuoda helpotuksen yöllisten äänien tuottamaan häiriöön.  
    Yleensä melu kantautuu sisälle asuntoon ikkunoista. Taloyhtiön luvalla ikkunoiden lasitukset voi vaihtaa paremmin ääntä eristäviin – lasitusten äänieristävyydessä on jopa 10 desibelin eroja. Myös ilmastointikanavista tulevaa melua voi vaimentaa. Apuun kannattaa kutsua akustinen konsultti, joka osaa esittää tilanteeseen sopivia ratkaisuja.
    Äärimmäisessä tapauksessa on syytä miettiä, haluaako asua niin meluisalla alueella vai pitäisikö etsiä koti rauhallisemmasta paikasta.
    Suosittelemme: Armeija teki Mauri Kanasesta ääniyliherkän – "Miksi kaiken pitää meluta?"

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kysely

Kärsitkö päivittäin kovasta metelistä?

Kyllä
Kyllä
100.0%
En
En
0%
Ääniä yhteensä: 11
Sisältö jatkuu mainoksen alla