Jopa kymmenen prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana epileptisen kohtauksen. Syitä on monia, ja kohtaus voi jäädä ainoaksi.
Jopa 8– 10 prosenttia väestöstä saa elämänsä aikana epileptisen kohtauksen, mutta valtaosalla se jää ainoaksi.
Kohtaus voi yllättää esimerkiksi univajeen, helteen, lääkityksen tai sairauden vuoksi. Joskus kyse on yhteensattumien summasta.
Yksittäinen epileptinen kohtaus ei vielä tarkoita epilepsiaa.
Yksittäinen epileptinen kohtaus ei vielä tarkoita epilepsiaa, ellei taustalta löydy selittävää sairautta. Tavallisesti epilepsiadiagnoosi tehdään, jos kohtauksia on ollut kaksi, vaikka niiden välillä olisi vierähtänyt useampi vuosi.
– Aivoissa on miljoonia kilometrejä ”piuhaa”, ja jos ajattelee kaikkia elämänikäisiä tapahtumia, kuten pieniä pään lyöntejä, niin on yllättävääkin, kuinka harvinaisia epileptiset kohtaukset ovat, sanoo osastonylilääkäri Reina Roivainen HUS Neurokeskuksesta.
Epileptiset kohtaukset tulevat useimmiten 2–3 vuoden sisällä aivotapahtumasta.
– Jos päävamma on sattunut jo vuosia sitten, on vaikea sanoa, johtuuko kohtaus siitä. Epileptiset kohtaukset tulevat useimmiten 2–3 vuoden sisällä aivotapahtumasta, kuten aivoinfarktista. Riski laskee, mitä pidempi aika sairastumisesta on kulunut.
Myös lääke tai alkoholinkäyttö voivat altistaa
Jotkut lääkitykset voivat sotkea veren natriumtasapainoa ja altistaa kohtaukselle. Myös humalajuomisen lopettanut voi saada vieroitusvaiheessa kohtauksen, mutta siinäkään ei ole kyse varsinaisesta epilepsiasta, vaan alkoholin haitallisen käytön seurauksesta.
Myös rappeuttavat muistisairaudet ja aivokasvaimet voivat selittää kohtauksia.
Käytännössä lähes kaikkiin aivoverenkiertohäiriöihin liittyy riski myöhempiin epileptisiin kohtauksiin. Myös rappeuttavat muistisairaudet ja aivokasvaimet voivat selittää niitä.
– Jos aivojen kuorikerrokselle tulee vaurio, hermoverkostot järjestäytyvät uudelleen ja sinne voi syntyä yliärtyvä alue.
Tällöin liian monet hermosolut aktivoituvat yhtä aikaa.
Noin kolmasosalla syytä kohtaukseen ei kuitenkaan löydetä.
Epileptiset kohtaukset voivat aivosairauksien lisäksi johtua synnynnäisistä rakenteellisista poikkeavuuksista.
Aivoissa tapahtuu hetkellinen sähköinen purkaus
Epileptinen kohtaus johtuu hetkellisestä sähköisestä purkauksesta aivojen hermoverkostoissa. Aivoihin tulee tavallaan oikosulku. Tunnetuin on tajuttomuus-kouristuskohtaus, jossa henkilö menettää tajuntansa, voi purra kieleen tai huuleen ja virtsata alleen.
Tajuttomuus-kouristuskohtauksen saanut ei muista tapahtumista myöhemmin mitään.
– Se ei yleensä ole veltto lysähdys, vaan raajat jäykistyvät ja henkilö kaatuu suorilta jaloiltaan. Tavallisesti kouristukset ohittuvat minuutissa tai parissa. Tajunta ei ihan heti palaa, ja hengitys voi olla jonkin aikaa kuorsaavaa. Ihminen on poissaoleva, ei pysty puhumaan tai saattaa vastata kysymyksiin sekavasti.
Tajuttomuus-kouristuskohtauksen saanut ei muista tapahtumista myöhemmin mitään.
Tajunnan hämärtymiskohtauksessa ei ole kouristuksia.
Tajunnan hämärtymiskohtauksessa ei ole kouristuksia, mutta henkilö on sekava, reagoimaton ja voi muuttua tuijottavaksi.
– Ihminen voi mutustella, nieleskellä tai näperrellä käsillään, puhutaan automatismeista. Hän saattaa reagoida puheeseen, mutta vastaakin ihan asian vierestä, Roivainen sanoo.
Pitkittynyt kohtaus vaatii kiireellistä hoitoa
Jos epileptinen kohtaus pitkittyy, kyse on status epilepticuksesta. Kohtaukset voivat myös toistua sarjana. Molemmat ovat henkeä uhkaavia tilanteita, jotka vaativat aina kiireellistä hoitoa. Kouristuskohtauksen saaneen hengitys voi pysähtyä tai hän voi lyödä päänsä kohtalokkain seurauksin.
Aamulla kohtauksesta muistuttaa huono olo, ryttyiset lakanat ja kipeät lihakset.
Noin neljäsosa epileptisistä kohtauksista alkaa unessa. Kohtauksen saanut saattaa silti jatkaa nukkumista. Aamulla kohtauksesta muistuttaa huono olo, ryttyiset lakanat ja kipeät lihakset. Sama ihminen voi saada kohtauksia unessa ja valveilla.
Ensimmäinen epileptinen kohtaus pitää tutkia aina päivystyksellisesti. Aivojen kuvantamistutkimuksilla selvitetään, ettei aivoissa ole jotain kohtausta selittävää, kuten viitteitä aivoverenvuodosta. Verikokeilla kartoitetaan mahdollisia infektioita ja elektrolyyttihäiriöitä.
Jos diagnoosina on epilepsia, aloitetaan lääkitys
Jos epilepsia todetaan, aloitetaan lääkitys. Osa lääkkeistä hillitsee niin sanottuja stimuloivia, kiihdyttäviä hermoratoja, toiset taas normalisoivat hermosolujen sähköistä jännitettä. Bentsodiatsepiinit katkaisevat tehokkaasti epileptisen kohtauksen, ja niitä käytetäänkin ensiapulääkkeinä. Osa bentsodiatsepiineista soveltuu lisälääkkeiksi myös pitkäaikaisesti, mutta ne eivät ole ensisijaisia vaihtoehtoja pitkäaikaishoidossa.
Tämä on tiivistelmä jutusta, joka on julkaistu ET-lehdessä 20/2023. Tilaajana voit lukea sen myös täällä. Jos et ole vielä tilaaja, tee tilaus tästä tai tutustu digilehdet.fi-palveluun.
Näin autat:
- Varmista, ettei kohtauksen saanut loukkaa itseään, esimerkiksi lyö päätään. Älä yritä estää kouristuksia.
- Kouristukset kestävät yleensä vain minuutin tai kaksi. Kun ne ovat laantuneet, käännä henkilö kylkiasentoon. Hengitys helpottuu ja sylki pääsee valumaan suusta.
- Älä laita kohtauksen saaneen suuhun mitään, etteivät hampaat vahingoitu. Poskeen tai kieleen puremiset paranevat usein hyvin, mutta hammasvauriot voivat vaatia isoja remontteja. Suussa oleva esine voi myös vaikeuttaa hengitystä tai syljen ulospääsyä.
