Onko Ménièren taudin diagnoosista syytä huolestua?

Minua tutkittiin korvapolilla huimaus- ja kuvotuskohtaus­ten vuoksi, ja sain lääkkeet Ménièren taudin hoitoon. Silmänliikkeiden kuvaus vihjasi toisaalta aivoverenkierron häiriöihin, mutta lääkärin mielestä se ei ollut vakavaa. Kohtaukset ovat olleet selkeästi korviin liittyviä: tuntuu painetta ja korvat paukkuvat ja soivat. Minulla ei ole ollut päänsärkyä, ei näkö- eikä puhehäiriöitä eikä puutumisia raajoissa. Kuinka huolettomasti tähän voisi suhtautua? Pitäisikö minun kaivaa jostain rahaa ja mennä yksityisesti pään alueen magneettikuvauk­seen? Nimimerkki Säröinen

Kun Ménièren tauti puhkeaa, potilas tavallisesti pelästyy. Raju kiertohuimaus, pahoinvointi, korvan soiminen tai paineoire tulkitaan herkästi vaikka aivoverenvuodoksi, ja pelko takertuu mieleen. Lääkäriä voi olla vaikea uskoa: onko tämä todellakin ”vain” korvaperäinen vaiva?

Ménièren taudinmäärityksessä potilaan kertomus ja sitä täydentävä lääkärin tutkimus ovat kaikkein tärkeimmät. Silmän liikkeiden kuvaus eli elektronystagmografia on hyvä lisätutkimus.

Luota vain lääkäreihisi. Oirekuvasi sopii Ménièren tautiin täydellisesti. Jos sinulla on epäilyksiä ja pelkoja, ota ne rohkeasti lääkärissä esiin, sillä niiden käsittely ja ymmärtäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin muukin hoito.

Vierailija

Onko aihetta huoleen?

Tämä tuntui tutulta oireelta. Itse sairastin pitkään omituista huimausta ja oletin sen johtuvan kireistä olkapäistä ja niskasta.Mutta vaikka kävin niitä hoitamassa hierojalla, omituinen huimaus ei lakannut. Luin jostain lehdestä että se voi johtua korvista ja samassa artikkelissa kertoi Dosentti Tapani Rahko, että se on parannettavissa yksinkertaisilla asentoliikkeillä. Tilasin ajan hänen vastaanotolle Tampereen Keskussairaalaan. Hän totesi tutkittuaan minut että minulla on horisontaalinen...
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: