Onko Ménièren taudin diagnoosista syytä huolestua?

Minua tutkittiin korvapolilla huimaus- ja kuvotuskohtaus­ten vuoksi, ja sain lääkkeet Ménièren taudin hoitoon. Silmänliikkeiden kuvaus vihjasi toisaalta aivoverenkierron häiriöihin, mutta lääkärin mielestä se ei ollut vakavaa. Kohtaukset ovat olleet selkeästi korviin liittyviä: tuntuu painetta ja korvat paukkuvat ja soivat. Minulla ei ole ollut päänsärkyä, ei näkö- eikä puhehäiriöitä eikä puutumisia raajoissa. Kuinka huolettomasti tähän voisi suhtautua? Pitäisikö minun kaivaa jostain rahaa ja mennä yksityisesti pään alueen magneettikuvauk­seen? Nimimerkki Säröinen

Kun Ménièren tauti puhkeaa, potilas tavallisesti pelästyy. Raju kiertohuimaus, pahoinvointi, korvan soiminen tai paineoire tulkitaan herkästi vaikka aivoverenvuodoksi, ja pelko takertuu mieleen. Lääkäriä voi olla vaikea uskoa: onko tämä todellakin ”vain” korvaperäinen vaiva?

Ménièren taudinmäärityksessä potilaan kertomus ja sitä täydentävä lääkärin tutkimus ovat kaikkein tärkeimmät. Silmän liikkeiden kuvaus eli elektronystagmografia on hyvä lisätutkimus.

Luota vain lääkäreihisi. Oirekuvasi sopii Ménièren tautiin täydellisesti. Jos sinulla on epäilyksiä ja pelkoja, ota ne rohkeasti lääkärissä esiin, sillä niiden käsittely ja ymmärtäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin muukin hoito.

Vierailija

Onko aihetta huoleen?

Tämä tuntui tutulta oireelta. Itse sairastin pitkään omituista huimausta ja oletin sen johtuvan kireistä olkapäistä ja niskasta.Mutta vaikka kävin niitä hoitamassa hierojalla, omituinen huimaus ei lakannut. Luin jostain lehdestä että se voi johtua korvista ja samassa artikkelissa kertoi Dosentti Tapani Rahko, että se on parannettavissa yksinkertaisilla asentoliikkeillä. Tilasin ajan hänen vastaanotolle Tampereen Keskussairaalaan. Hän totesi tutkittuaan minut että minulla on horisontaalinen...
Lue kommentti

Kuiva suu on yleinen vaiva, joka voi johtua monesta asiasta. Näillä ohjeilla kosteutat suutasi ja helpotat kuivan suun tuomaa ikävää oloa.

Kuiva suu on ikävä ja yllättävän yleinen vaiva, joka johtuu siitä, että suussa ei erity tarpeeksi sylkeä. Silloin kieli tarttuu kitalakeen, nieleminen tuntuu hankalalta ja hengityskin voi haista pahalta. Kuivan suun limakalvot voivat myös aristaa.

Sylkeä syntyy normaalisti puolesta litrasta litraan päivässä, eniten syödessä. Se puhdistaa ja huuhtoo suuta ja nielua ja tappaa mikrobeja.

Ilman sylkeä suun bakteerikanta ei ole tasapainossa. Sylki myös estää hampaiden reikiintymistä ja suojaa limakalvoja tulehduksilta. Kuiva suu voi siten johtaa hammasongelmiin, aiheuttaa kiillevaurioita ja ikenien verenvuotoa. Pahimmillaan ientulehdus voi kehittyä parodontiitiksi eli hampaiden kiinnityskudossairaudeksi. Se puolestaan voi altistaa jopa sydän- ja aivohalvauksille. 

Miksi suuta kuivaa?

Kuivaan suuhun voivat vaikuttaa:

  • Ikä. Syljen eritys vähenee iän myötä luonnostaan, joten kuivan suun tunne vaivaa etenkin vanhempia ihmisiä.
  • Sukupuoli. Hammaslääkäriliiton mukaan suun kuivuus on naisilla yleisempää kuin miehillä. Vaihdevuodet voivat lisätä kuivan suun tunnetta.
  • Lääkkeet. Tavallisimmin suun kuivumista aiheuttavat lääkkeet, esimerkiksi monet masennus-, verenpaine- ja astma- sekä allergialääkkeet.
  • Sairaudet. Kuivaa suuta aiheuttavat esimerkiksi Sjögrenin oireyhtymä, nivelreuma ja fibromyalgia, Parkinsonin tauti ja verenpainetauti.
  • Tupakointi. Tupakan polttaminen lisää suun kuivuutta.
  • Sädehoito. Pään ja kaulan alueelle annettu sädehoito heikentää yleensä syljen eritystä.

Mikä auttaa kuivaan suuhun?

  1. Juo vettä. Tunsas juominen on tärkein apu kuivaan suuhun. Vältä sokerisia juomia ja suosi puhdasta vettä.
  2. Pureskele ruoka hyvin. Pureskelu edistää syljeneritystä, joten pure ruokasi huolella. Syö säännöllisesti 4–6 kertaa päivässä ja vältä napostelua.
  3. Hiero öljyllä. Jotkut voivat saada apua ruokaöljyn hieromisesta suun limakalvoille.
  4. Vaihda hammastahna. Aralle ja kuivalle suulle sopii vaahtoamaton hammastahna, jossa ei ole vahvoja makuaineita. Tarkista, ettei tahnassa ole natriumlauryylisulfaattia – se tuottaa vaahtoa. Muista käyttää fluorihamamstahnaa, sillä fluori ehkäisee hampaiden reikiintymistä.
  5. Imeskele tabletteja. Syljen eritystä voi stimuloida pureskelemalla ksylitolipurkkaa tai -pastilleja. Kaikenlaiset ksylitolituotteet sopivat tarkoitukseen, mutta esimerkiksi Xylimind Oy on kehittänyt Betadent-nimisen pastillin erityisesti kuivasuisille.
  6. Hae apua apteekista. Apteekeissa myydään tekosylkivalmisteita ja geelejä, jotka pitävät suun kosteana vettä pidempään. Niitä voi käyttää erityisesti yöllä. 
  7. Vältä alkoholia ja runsasta kahvin ja teen juontia. Ne kuivattavat suuta. Vältä myös alkoholipitoisten suuvesien käyttöä.
  8. Pese hampaat. Puhdista hampaat huolellisesti aamuisin ja iltaisin. Lankaa aina myös hammasvälit, jotta ehkäiset ientulehdusta.

Lähteet: hammaslääkäriliitto.fi, terveyskirjasto.fi ja Paavo Kuusela, Xylimind Oy:n tuotekehittäjä

 

 

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!