Olen 64-vuotias nainen. Minulla todettiin kaksi vuotta sitten lievä keuhko-ahtaumatauti. Nyt en tiedä, onko minulla myös astma. Minulla on nenäoireita ja yöllistä yskää, ja kurkkuni kutiaa myös päivällä ikävästi. Lääkitykseni on Budesonid ja Formoterol. Olen allerginen nikkelille ja hyönteisille. Hengästyn rasituksessa. Keväisen flunssan jälkeen en mielestäni ole palautunut entiselleni. Vuorokausipuhallusmittauksia ei ole otettu. Pitäisikö lääkitystäni lisätä? Mikko

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on pitkäaikainen ja etenevä hengitysteitä tukkiva sairaus, jota on vaikea hoitaa. Sen tavallisimpia oireita ovat yskä ja limaneritys sekä rasitushengenahdistus, joka lisääntyy vähitellen taudin edetessä. Oireet pahenevat hengitystietulehdusten yhteydessä.

Suurimmalla osalla COPD-potilaista sairauden syynä on tupakointi, joka on syytä lopettaa heti, kun lieväkin COPD on todettu. Sairautta ei voi parantaa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa.

Astman erottaminen COPD:n oireista on vaikeaa. Astman syy voi olla tuntematon tai se voi olla allergiaperäistä. Hengenahdistus astmassa on yleensä kohtauksittaista, COPD:ssä rasitukseen liittyvää. Astman oireet vaihtelevat, COPD:ssä ne etenevät.

Tupakka, samoin kuin passiivinen tupakointi, pahentaa myös astmaoireista kärsivien potilaiden oireita. Molempia sairauksia hoidetaan samoilla lääkkeillä, mutta astmassa oikein käytettynä lääkkeiden vaikutus on selvä, COPD:ssä heikompi.

Terveyskeskuksessanne on varmaankin astmahoitaja, jonka puoleen voisitte kääntyä puhallusmittausasiassa. Tuolloin saisitte selvyyden lääkkeiden vaikutukseen.

Oli diagnoosi kumpi tahansa, myös hyvä yleiskunto on tärkeä hoidon kannalta. Influenssa­rokotus kannattaa ottaa.

Vierailija

Onko tämä astmaa?

Vastaus, onko tämä astmaa? Eipä tarvitse olla kummoinenkaan valelääkäri kun voi todeta, että se tauti voi kohta olla ihan mitä vaan ja yhä pahemmaksi muuttua jos ei miehenköriläs ymmärrä tapojaan muuttaa. Mutta huom! hänen itsensä ne muutokset pitää tehdä, ei sinun.
Lue kommentti
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.

Moni entinen sohvaperuna on hämmästynyt, miten tanssin huuma vie mennessään. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

1. Kuinka hyvin tanssi kohottaa kuntoa?

Tanssin vaikutusta kestävyyskuntoon voi verrata reippaaseen kävelyyn. Siinä on vain se ero, että kurssin tai illan aikana tanssitaan helposti 2–5 tuntia, mutta harva lenkkeilee niin pitkään.

Terveysliikunnasta tanssi käy jo melko vaatimattomilla määrillä:

1–3 kertaa viikossa 20–60 minuuttia kerralla. Jos tanssii viikoittain muutaman tunnin kurssilla ja kerran viikossa 4–5 tuntia lavalla, peruskunto – tanssikunto – kohenee puolessa vuodessa. Jalat eivät enää väsy, ei hengästytä ja jaksaa tanssia tauotta koko illan.

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota.

2. Vahvistaako tanssiminen lihaksia?

Kyllä, erityisesti syviä vatsa- ja selkälihaksia. Hyvän tanssiasennon pitäminen parantaa pienten, asentoa ylläpitävien lihasten kestävyyttä sekä hartia- ja käsivarren lihasten sekä lapaluiden alueen ryhtilihasten kuntoa. Monelle tulee tanssijan ryhti.

Jalkojen lihasvoima kehittyy etenkin nopeissa lajeissa, joissa liike on joustavaa, ponnistavaa ja suuntautuu ylös ja alas. Myös hitaiden lajien jalkatyöskentely ja tukijalan työntötekniikka vaativat voimaa pakaroiden, reisien, pohkeiden ja jalkaterien lihaksistolta. Lihaskuntojumppaa olisi kuitenkin suositeltava tehdä oheisharjoitteluna pari kertaa viikossa.

3. Millä tavalla tanssi auttaa ehkäisemään kaatumisia?

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota. Myös reaktiokyky paranee. Tanssijan tukipinta on pieni ja haastetta lisäävät liike eri suuntiin, oman ja toisen ihmisen keho, sen paino ja ohjaus sekä musiikki, joka säätelee rytmiä ja tapaa liikkua yhdessä. Tanssissa tulee suunnanvaihdoksia, pysähdyksiä ja pyörähdyksiä. Liikkeiden suunnat saattavat taitavan viejän käsissä muuttua silmänräpäyksessä, ja hyvä seuraaja pystyy hetkessä sulautumaan viejän tulkintoihin. Vastaavasti liukastuessa tai kompastuessa tanssija löytää tasapainon ja myötäliikkeet nopeasti.

4. Mitkä tanssit vahvistavat luita?

Luita lujittavat erityisesti hypyt, suunnanvaihdokset ja väännöt. Tällaista kuormitusta tarjoavat etenkin polkka, jenkka ja masurkka. Kuitenkin kaikki tanssiminen, jossa ollaan jalkojen päällä ja hytkytellään lajin tahtiin, kuormittaa luita ja tekee niille hyvää.

5. Mitkä tanssit ovat hyviä nivelille?

Rauhalliset, pehmeiden liikkeiden lajit, kuten rumba-bolero, hidas foksi ja tango, samoin salsa. Eniten niveliä kuormittavat hyppivät ja pomppivat lajit. Uusimpien tutkimusten mukaan kevyet iskut tosin ovat hyväksi nivelrustolle. Usein ihmiset turhaan arastelevat vauhdikkaampia lajeja. Toki jos on paha nivelkuluma tai muuten sattuu polviin tai nilkkoihin, kannattaa ottaa varovasti.

6. Sopiiko tanssi ylipainoiselle tai huonokuntoiselle?

Tanssi sopii kaikille. Monet ylipainoiset liikkuvat pehmeästi parketilla. Tanssiminen on hyvä apu painonhallintaan. Jos kunto on huono, kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä tehoa ja vaativuutta vähitellen.

7. Voiko tanssilla elvyttää kipeää selkää?

Tanssiessa kipeät ja kiristyneet selkälihakset saavat aerobista liikuntaa. Verenkierto vilkastuu, lihakset saavat happea ja jomotus usein hellittää. Selän hyvinvointia parantaa myös se, että asentoa ylläpitävät lihakset vahvistuvat tanssiharrastuksen myötä.

Joskus tanssi voi kipeyttää selkää. Esimerkiksi iskiasvaivassa hermosärky pahenee kuormituksessa, ja varsinkin vieminen voi aiheuttaa viejän selälle liikaa kuormitusta. Myös välilevyn pullistuma voi äityä tansseissa.

Tanssin kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee.

8. Miten tanssi hoitaa mieltä?

Tanssista saa mielenvirkistystä, iloa ja seuraa. Tanssit ovat monelle viikon kohokohta, keino päästä irti arjen huolista. Tanssi luo yhteisen tilan ihmisten välille ja virittää samalle aaltopituudelle. Sen kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee. Paritansseissa yksinäinenkin saa olla lähellä toista ihmistä ja tuntea kosketuksen elvyttävän voiman. Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisua.

9. Voiko tanssilla virkistää aivoja ja ehkäistä muistisairauksia?

Liikunta on yksi parhaista keinoista pitää huolta muistista, ja tanssi hoitaa aivoja monipuolisesti. Tanssissa aivot joutuvat koordinoimaan käsien, jalkojen ja koko kehon liikkeitä. Tanssija miettii askelia, kommunikoi parin kanssa ja huomioi muut tanssijat.

Tanssi haastaa aivot tekemään lukuisia valintoja toistuvasti ja nopeasti, jolloin aivoissa hermosolujen välille kehittyy enemmän reittejä ja yhteyksiä. Tanssi kehittää pitkäkestoista muistia, päättely- ja huomiokykyä sekä ongelmien ratkaisukykyä.

10. Mikä vaikutus musiikilla ja tunteilla on tanssissa?

Tanssissa kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin ja herättää mielihyvän tunteita. Musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä, aikaisemmilla kokemuksilla on suuri merkitys. Musiikki ja tanssi parantavat kuitenkin tutkimusten mukaan mielialaa ja lievittävät kipua.

Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Tanssin ja luovan liikkeen kautta voi ilmaista sellaisiakin tunnekokemuksia, joille ei välttämättä löydy sanoja.

11. Mistä tanssilajista kannattaa aloittaa?

Siitä, mikä itseä kiinnostaa – on se sitten balettia, salsaa tai humppaa. Lajeja on niin paljon, että joka makuun löytyy varmasti sopiva. Jos lavatanssit kiinnostavat, hyviä aloituslajeja ovat foksi, valssi, humppa ja fusku. Näiden perustanssien kautta oppii paritanssissa tarvittavaa liikekieltä, askeltamista, vientiä ja seuraamista.

12. Kuinka vanhaksi voi tanssia?

Niin kauan kuin on intoa ja sisällä sykkii! Tanssimisella ei ole ikärajaa. Tanssipaikoilla käy paljon nuoria mutta myös hyvin iäkkäitä tanssijoita. Askel hieman lyhenee iän myötä, mutta menohalut säilyvät. Tanssimiseen ei välttämättä tarvita jalkoja, vaan tanssia voi keinu- tai pyörätuolissakin.

Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia.

13. Onko tanssi lääkettä?

Ehdottomasti. Liike on lääkettä kaikissa muodoissaan, ja tanssissa siihen yhdistyy vielä musiikki ja sosiaalisuus. Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia, joka tehostaa mielihyvän tunnetta ja voi lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Tanssi helpottaa stressiä siinä missä yksinäisyyttäkin. Se hoitaa sydäntä, aivoja, luita ja niveliä. Se tuo elämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Asiantuntijat: tanssinopettaja, fysioterapeutti Maija Astikainen, fysioterapeutti, tanssiurheilu-valmentaja Maija Salminen, musiikkiterapeutti, tanssi-liike-terapeutti Marko Punkanen sekä alzheimer-tutkija, professori Miia Kivipelto.

Tamperelainen Ilona Qvick, 53, oli kokenut jo monta vastoinkäymistä ennen rintasyövän löytymistä. Yllättäen siitä seuranneet tapahtumat kääntyivät hänelle voitoksi. 

"Jouduin lopettamaan hierojan työni vähän alle viisikymppisenä. Nivelkipuni äityivät pahoiksi, enkä enää pystynyt tekemään niin fyysistä työtä.

Seuraavat vuodet olivat yhtä surujen ja vastoinkäymisten vyöryä. Ensin kuoli kummitätini, joka oli ollut minulle oikeastaan äiti. Sitten veljeni tappoi itsensä. Parisuhteessani tuli ongelmia, ja menetin seksuaalisen haluni täysin. Erosimme vähäksi aikaa, mutta palasimme yhteen.

Rintasyöpä ja uupumus

Rintasyöpä löytyi mammografiassa 50-vuotistarkastuksessa. Onneksi se havaittiin varhaisessa vaiheessa eikä ollut aggressiivista lajia. Marraskuussa 2015 minulle tehtiin säästävä leikkaus, eli koko rintaa ei poistettu. Sain myös sädehoitoa.

Nyt käyn puolentoista vuoden välein mammografiassa, ja syövän uusiutumista pidetään epätodennäköisenä.

Miesystäväni jätti minut, kun leikkauksesta oli kulunut viisi kuukautta. Olin pettynyt ja vihainen. Uuvuin ja masennuin. Jälkikäteen ymmärsin, että hän oli täysin väärä mies minulle.

"Onneksi sain lähetteen seksuaaliterapeutille."

Onneksi minulla on koko ajan ollut ystäviä, jotka ovat jaksaneet kuunnella huoliani. Rintasyöpädiagnoosin jälkeen sain heti myös vertaistukea, sillä lähipiirissäni oli useampi rintasyövän sairastanut nainen.

Terapia auttoi

Suuri onni oli, että sain rintasyövän takia lähetteen seksuaaliterapeutille. Keskustelu tuntui hyvältä ensi hetkestä alkaen. Olemme käyneet elämääni läpi lapsuudesta alkaen.

Terapian aikana aloin vähitellen oivaltaa, että olen ollut näkymätön, yksinäinen lapsi ja kiltti suorittaja. Piilotan omat tarpeeni enkä uskalla ilmaista niitä. Terapia auttoi minua ymmärtämään toimintatapaani, ja nyt itsekontrollini on hellittänyt.

Olen käynyt terapiassa vuoden verran, ja vielä on matkaa jäljellä. En tiedä, missä jamassa olisin ilman keskusteluapua.

Sairaudesta toivuttuani opiskelin merkonomiksi ja toivon, että kyvyilleni ja taidoilleni olisi työelämässä vielä käyttöä. Elämääni ilahduttavat myös liikunta ja siirtolapuutarhamökki, jonka pihassa päästän luovuuteni valloilleen.

Uusi onni

Parasta on kuitenkin uusi suhde. Olen juuri aloittanut seurustelun ihanan miehen kanssa, ja meillä menee kaikin puolin hyvin. Hänen kanssaan uskallan antautua seksuaaliselle mielihyvälle ja ilmaista omat haluni, ja hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen.

Elän uutta elämää, ja minusta tuntuu, että olen saanut aloittaa alusta. Voin olla oma itseni kaikkine tunteineni ja tarpeineni."

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 14/2017.

[Kuvateksti] "Olen aina ollut kiltti suorittaja. Nyt opettelen ilmaisemaan tarpeitani", Ilona kertoo.