Sydänsähkökäyrä eli EKG kertoo sydämesi toiminnasta. Infarktitapauksessa EKG-laite on kullanarvoinen apu. Tämä juttu kuuluu ET:n Laboratoriossa-sarjaan. 

EKG eli elekt­ro­kar­diog­rammi tar­koittaa sydän­säh­kö­käyrää, jon­ka perus­teella lää­käri voi pää­tellä sy­dämen ryt­min. Se an­taa pal­jon tie­toa sy­dämen toimin­nasta ja on vaa­raton poti­laalle.

Lai­te kek­sittiin jo 1900-luvun alku­puo­lella, mut­ta kor­keasta iäs­tään huoli­matta se on edelleen yk­si ylei­sim­mistä tutki­muk­sista. EKG:tä kut­sutaan myös sydän­fil­miksi, vaik­ka tutki­musta ei ole kos­kaan rekis­te­röity fil­mille.

Mi­tä EKG ker­too?

Sy­dämen supis­tu­mista sääte­levät hei­kot sähköim­pulssit. Sähköim­pulssi al­kaa sy­dämen eteisen sei­nämän solmuk­keesta, jos­ta se le­viää sy­dämen eteisiin ja sit­ten kam­mioihin. EKG-laite mit­taa im­pulssit ja piir­tää havain­noi­densa perus­teella käy­riä. Niiden avulla lää­käri voi sel­vittää, syk­kiikö sy­dän liian no­peasti, liian hi­taasti tai epä­sään­nöl­li­sesti.

Käy­riä tutki­malla lää­käri voi myös pää­tellä, mis­sä koh­taa sy­däntä on­gelma si­jaitsee. EKG-laite ei kui­tenkaan yleensä pys­ty an­tamaan ai­van tark­kaa tau­din määri­tystä ja lää­käri mää­rää po­tilaan tarvit­taessa lisä­tut­ki­muksiin.

EKG-laitteen tär­kein tehtävä on sydä­nin­farktin totea­minen, kos­ka vas­tauksia tar­vitaan no­peasti. Lai­te ker­too, mis­sä sy­dämen osassa sydänlihaskuolio on uhkaa­massa ja kuin­ka laa­jasta vau­riosta on ky­se.

Ny­kyään EKG-laite las­kee myös oman tulkin­tansa tilan­teesta. Tä­tä tul­kintaa po­tilaan ei pi­dä säi­kähtää, sil­lä lait­teen käyt­tämät algo­ritmit on tarkoituksella ohjel­moitu hy­vin her­kiksi, jot­ta lää­kärin huo­mio kiinnit­tyisi mahdol­lisiin muu­toksiin. Diag­noosin teke­miseen tarvi­taankin ai­na lää­käriä.

Mi­ten EKG otetaan?

EKG otetaan ihon pääl­tä. Poti­laaseen kiinni­tetään elekt­rodit kum­paankin ran­teeseen ja nilk­kaan ja kuu­teen koh­taan rinta­ke­hällä. Yh­teensä elektrodeja on poti­laassa kiin­ni 12.

Mi­kä on ra­situs-EKG?

Ra­situs-EKG teh­dään yleensä sepel­val­ti­mo­taudin tutki­muk­sissa. Tau­din tyyp­pioire on rinta­kipu rasi­tuksen yhtey­dessä. Ki­pu joh­tuu sii­tä, et­tä po­tilaan sepel­val­timot ovat liian ah­taat ja sy­dän ei saa rasi­tuk­sessa tar­peeksi hap­pea.

Hen­kilön ol­lessa oi­reeton myös EKG näyt­tää normaa­lilta. Poti­laalle pi­tää siis ai­heuttaa oi­reita, et­tä näh­dään, mis­sä koh­taa vi­ka on. Tut­kimus tehdään lää­kärin valvon­nassa.

Ensim­mäi­senä iholle kiinni­tetään EKG-elekt­rodit. Sen jäl­keen poti­lasta aletaan ra­sittaa vähi­tellen, yleensä eri­tyis­va­rus­tei­sella kunto­pyö­rällä. Sydämen sy­ke py­ritään saa­maan 140–160 minuu­tissa.

Lää­käri seu­raa EKG:tä jatku­vasti mono­torin ruu­dulta. Myös veren­paine mi­tataan mi­nuutin vä­lein. Jos EKG:ssä ha­vaitaan sel­viä sydän­li­haksen hapen­puutteen merk­kejä tai vaaral­lisia rytmi­häi­riöitä koe keskey­tetään. Mi­käli rasi­tus­kokeen perus­teella epäilläänsepel­val­ti­mo­tautia, poti­laalle tehdään yleensä sepel­val­ti­moiden varjoai­ne­kuvaus.

Ra­situs-EKG voi­daan teh­dä myös joi­denkin rytmi­häi­riöiden käyttäy­ty­misen ja keuh­kojen toi­minnan tutki­mi­sessa. Kun ra­situs-EKG:n ohella teh­dään mui­takin mit­tauksia, koet­ta kut­sutaan klii­ni­seksi rasi­tus­ko­keeksi.

Läh­teet: Sy­dän.fi, Terveys­kir­jasto

Tarkas­tanut: Pek­ka Mänty­selkä, yleis­lää­ke­tieteen pro­fes­sori, Itä-Suomen ylio­pisto

Tämä on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.

Mikä flunssajuoma maistuu hyvältä vielä viidennen mukillisen jälkeen? Testasimme.

Flunssassa on syytä juoda paljon, sillä ruoka ei maistu ja kuume lisää nesteen tarvetta.  ET:n toimitus testasi, miltä erilaiset flunssajuomat maistuvat. Löysimme uusia yllätyssuosikkeja!

1. Syystäkin klassikko: Teetä ja sitruunaa 

Moni kaipasi makeutukseksi sokeria tai maitoa ja hunajaa, mutta sitruunan ja teen sekoitusta pidettiin yleisesti raikkaan makuisena. Klassikkojuomaa jaksaa juoda useita mukillisia.

”Sitruuna maistuu mukavasti.”
”Toi mieleen lapsuuden. ”

2. Helppo juotava: Para-hot

Pussillinen jauhetta sekoitetaan kuumaan veteen ja saadaan mustaherukan makuinen juoma, jossa on 500 milligrammaa parasetamolia. Juoman makua pidettiin parempana kuin hajua.

”Mieto, hyvä maku.”
”Voisi juoda hyvin vaikka litran”.

3. Lapsuuden trauma: Sipulimaito

Maidossa kiehautettu sipuli herätti raadissa tunteita jo etukäteen. Jotkut tyytyivät vain haistamaan, ja osalle riitti kertamaistiainen.

”Ihan kuin suolatonta kalakeittoa.”
”Yäk! Maistuu lapsuudelle!”

4. Mielipiteiden jakaja: Finrexin

Vanha tuttu asperiini on eukalyptukselta ja mentholilta maistuvan juoman vaikuttava aine. Raati piti tuoksusta, sitä oli hyvä hengittää. Puolet tykkäsi mausta, puolet ei.

”Mieto, terveellinen maku.”
”Eukalyptys tekee hyvää kurkulle.”

5. Yllätyssuosikki: Kokis ja inkivääri

Kiinasta lähtöisin oleva flunssajuoma syntyy, kun Coca-Colaa ja tuoretta raastettua inkivääriä keitetään 10 minuuttia. Inkivääri toi ”tehoa” ja aukaisi hengityksen.

”Loistava makuyhdistelmä!”
”Tilkka rommia voisi tehdä tästä vielä parempaa.”

6. Parantavaa makua: Echinaforce

Kuuman veden joukkoon sekoitettu Echinaforce maistui yhden mielestä pihanurmikolta ja toisen mielestä parantavalta. Moni olisi mieluummin nauttinut tipat sellaisenaan.

”Tarpeeksi pahaa, tuntuu lääkitsevän.”

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.