Kuumat aallot, hikoilu, unettomuus ja masennus ovat tyypillisiä vaihdevuosioireita. Lue asiantuntijan neuvot niiden voittamiseen.

1 Milloin vaihdevuodet alkavat ja milloin ne loppuvat?

Vaihdevuodet alkavat naisilla keskimäärin 51–52-vuo­tiaana, mutta ikähaarukka on 40–60 vuotta.

Vaihdevuosien voi varmasti sanoa alkaneen, kun kuukautiset ovat olleet poissa vuoden, eikä poisjäänti johdu mistään perussairaudesta. Kuukautisten loppumista edeltävät usein vuotohäiriöt, kuten tiputteluvuoto ja kuukautiskierron epäsäännöllistyminen.

Vaihdevuosiksi sanotaan aikaa, jolloin moni nainen potee vaihdevuosioireita. Joillakin oireita on vain muutaman kuukauden ajan, toisilla vuosia ja eräillä koko loppuelämän.

Yleensä oireet loppuvat muutamassa vuodessa, jolloin vaihdevuo­sien voi siis sanoa päättyneen.

2 Millaisia oireita vaihdevuosiin liittyy?

Tavallisimpia oireita ovat kuumat aallot ja hikoilu, jotka ilmaantuvat yleensä samaan aikaan. Kuumotus, punoitus ja hikoilu alkavat usein kaulalta ja hiipivät kasvoille. Joillakin hikoilu näkyy kunnon hikikarpaloina otsalla ja rinnuksilla, toisilla oireet ovat lievempiä.

Hikoilu tuo monesti mukanaan univaikeuksia ja yöheräilyä. Mielialaoireet, kuten ärtyisyys, ahdistus ja masentuneisuus, ovat nekin vaihdevuosien oirekirjoa.

3 Tuleeko kaikille naisille vaihdevuosioireita?

Kuumia aaltoja potee eri kyselytutkimusten mukaan 70–80 prosenttia vaihdevuosiin tulleista naisista, mieliala­oireita 70–90 prosenttia ja unioireita 50–60 prosenttia naisista.

4 Kannattaako naisen aloittaa hormonikorvaushoito, jos oireet haittaavat elämää?

Kannattaa toki. Nainen voi kuitenkin aina itse valita, aloittaako hän hormonikorvaushoidon vai ei. Lääkäri ei sitä siis päätä.

Jos hoitoon tuntuu olevan tarvetta, se on järkevintä aloittaa heti vaihdevuosioireiden alettua. Kuusikymppisenä hormonihoidon aloitus on jo riskialttiimpaa muun muassa kohonneen veritulppavaaran vuoksi.

5 Mistä hormonikorvaushoidossa on kyse?

Hoito poistaa kiusalliset vaihdevuosioireet. Jos niitä ilmenee, kannattaa lähteä pidemmittä jahkailuitta lääkäriin.

Korvaushoitovalmisteet ovat reseptilääkkeitä, joissa on naissukuhormoni estrogeeniä. Valmisteita on saatavilla tabletteina, laastarina tai iholle siveltävänä geelinä.

Hormonihoidossa korvataan toisin sanoen naisen oman estrogeenin puutosta, joka on seurausta munasarjojen toiminnan lakkaamisesta.

Lisäksi naisille, joilla kohtu on tallella, annetaan keltarauhashormonia ehkäisemään kohdun limakalvon paksuuntumista ja kohtu­ontelon solumuutoksia. Keltarauhashormonia voi ottaa tabletteina tai laastarina tai kohtuun voidaan asettaa keltarauhashormonikierukka.

6 Kasvaako rintasyöpäriski hormoni­korvaushoidon vuoksi?

Kyllä, joskin vain hieman. Hormonikorvaushoidosta johtuvia rintasyöpätapauksia arvioidaan kertyvän viidessä vuodessa noin 8 kappaletta 1000 naista kohden. Korvaushoito itsessään ei aiheuta syöpää, mutta aktivoi kehittymässä olevia syöpäsoluja kasvuun.

Nainen sairastuu rintasyöpään sitä todennäköisemmin, mitä iäkkäämmäksi hän tulee – olipa takana hormonikorvaushoitoa tai ei.

7 Auttavatko luontaistuotteet vaihde­vuosioireisiin?

Tutkimusten mukaan eivät. On kuitenkin naisia, jotka kokevat esimerkiksi soija­valmisteiden lievittävän oloaan. Varmaa apua vaihdevuosioireisiin saa kuitenkin vain reseptilääkkeisiin lukeutuvista hormonikorvaushoitovalmisteista.

Luontaistuotteidenkin kanssa on syytä noudattaa annosteluohjeita, ja niiden käytöstä on aina syytä kertoa hoitavalle lääkärille.

8 Mihin ikään asti nainen tarvitsee ­raskaudenehkäisyä?

Siihen saakka, kunnes viimeisistä kuukautisista on kulunut vuosi.
Vaikka nainen tuskin tulee raskaaksi enää viisikymppisenä, teoreettinen mahdollisuus siihen silti on, jos kuukautiset tulevat yhä säännöllisesti.

9 Auttaako hormonikorvaushoito ehkäisemään osteoporoosia tai sydän- ja verisuonisairauksia?

Hormonikorvaushoito ehkäisee tutkitusti sekä osteoporoosia että luukadon aiheuttamia luunmurtumia. Vaihdevuosi-ikäisen naisen kannattaa huolehtia kuitenkin tarkoin kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista hormonihoidosta riippumatta.

Sen sijaan siitä, suojaako hormonikorvaushoito naista sydän- ja verisuonisairauksilta, on ristiriitaista näyttöä. Näidenkin tautien ilmaantuvuus kohoaa naisen ikääntyessä ja sairastumisriski on vahvasti sidoksissa naisen elintapoihin ja perintötekijöihin.

10 Miten vaihdevuosissa voi hoitaa emättimen kuivia limakalvoja?

Kokeile erilaisia emättimeen siveltäviä, kosteuttavia tuotteita, joita saat ainakin apteekista.

Jos emättimen kuivuuteen liittyy myös punoitusta, kirvelyä ja kutinaa, kannattaa harkita paikallisestrogeenin annostelua emättimeen. Paikallisestrogeeniä saa ilman reseptiä sekä voiteena että emätinpuikkoina ja tabletteja reseptivalmisteena.

Paikallisestrogeeni ei vaikuta varsinaisen hormonikorvaushoidon tarpeeseen tai annosteluun, mutta käytöstä on kuitenkin hyvä jutella lääkärin kanssa.

Asiantuntijana synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Pirkko Brusila, Lääkärikeskus Ikioma, Mikkeli.
Lähteenä myös: Westerlund ja Saarinen: Näin selviydyt vaihdevuosista. Duodecim 2011.

Lue myös:

Näin lopetat hormonihoidon

Kysymyksiä vaihdevuosista

Hiipuuko seksi hormonien mukana?

Soijavalmisteita vaihdevuosiin?

Korvaushoitoa loppuiäksi?

Vierailija

Onko sinulla vaihdevuodet? Lue 10 kysymystä ja vastausta

kun estrogeeniä annetaan hormonikorvaushoitona voidaan mennä ojasta allikkoon. Oma estrigeenintuotanto ei välttämättä ole loppunut vaan vähentynyt. Sen sijaan keltarauhashormonia ei enää tuoteta ja siinä syy mielualaongelmiin. Tähän ratkaisu on bioidenttinen voide. Progesterone cream mitä voi tilata jenkeistä. Suomessa ei ko tuotetta myydä johtuen lääkelaitosten hallitsevasta asemasta. Myös Ruotsiin vastaava tuote on rantautunut jokunen vuosi sitten ja monet naiset pärjäävät sen avulla hienosti.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju