Monelle on helpompi nukahtaa pienen pillerin avulla kuin pyöriskellä punkassa unta odottamassa. Onko lääkeuni terveysvaara?

1.Ovatko unilääkkeet ja nukahtamislääkkeet sama asia?

Ovat ja eivät. Unilääkkeet ovat bentsodiatsepiinien lääkeryhmään kuuluvia lääkkeitä ja nukahtamislääkkeet niiden kaltaisia valmisteita. Molemmat vaikuttavat keskushermostossa samoin mekanismein, mutta esimerkiksi vaikutuksen alkamisaika ja kesto vaihtelevat lääkkeittäin.

2. Sain univaikeuksiini lääkettä, jonka vaikuttava aine on nimeltään tsopikloni. Onko se nukahtamislääke?

On. Tsopikloni on yksi kolmesta niin sanotusta ­z-lääkkeestä, joita käytetään nimenomaan nukahtamisvaikeuksiin. Kaksi muuta ovat nimeltään tsolpideemi ja tsaleploni.

Z-lääkkeet alkavat tehota nopeasti, jopa 10–15 minuutissa tabletin otosta. Siksi annos on syytä ottaa vasta nukkumaan mennessä.

3. En saa unta ilman nukahtamislääkettä. Olenko ­riippuvainen siitä?

Saatat olla. Kaikkiin bentosodiatsepiineihin ja niiden johdoksiin liittyy riippuvuusriski ja sietokyvyn eli ­toleranssin kasvu.

Unen päästä ei saa kiinni ilman lääkettä, ja lääkkeen loppuminen voi aiheuttaa vieroitusoireita. Niitä ovat ­ahdistunut ja kuumeinen olo, hikoilu ja univaikeuksien paheneminen. Jos sietokyky lääkkeelle alkaa kasvaa, lääkärin määräämä annos ei tahdo enää riittää. Lääke­purkista pitää ottaa useampi nappi unen takeeksi.

Riippuvuus ja toleranssi ovat merkkejä lääkekierteestä, joka pitää katkaista. Siinä tarvitset lääkärin apua.

4. Vahingoittavatko nukahtamislääkkeet muistiani?

Tästä asiasta tiedetään yhä liian vähän. Lähes kaikki tutkimukset on tehty potilailla, jotka ovat käyttäneet nukahtamislääkettä enintään kolme kuukautta.
Viitteitä haitoista sen sijaan on. Nukahtamislääkkeiden vuosia kestävä käyttö saattaa altistaa dementialle.

5. Kenelle nukahtamislääkkeet sitten sopivat?

Ensisijaisesti niille, joiden nukahtamisvaikeudet ovat tilapäistä laatua. Unettoman elämässä on meneillään esimerkiksi kriisi tai suruvaihe. Silloin viikon tai kahden lääkekuuri on parempi vaihtoehto kuin se, että ei nukkuisi ollenkaan.

Jatkuvassa käytössä nukahtamislääkkeet sopivat vain pienelle ryhmälle unettomia. Tällaisia idiopaattiseen unettomuuden muotoon sairastuneita on kaikista unihäiriöisistä vain noin 5 prosenttia. Heidän nukahtamisvaikeutensa on sitä luokkaa, että ilman lääkettä he eivät nukkuisi ollenkaan.

6. Lääkäri uusi nukahtamislääkereseptini pitkin ­hampain ja tarjosi tilalle masennuslääkettä. Miksi? Enhän minä ole masentunut!

Pitkään kestäneessä uniongelmassa tietynlaiset masennuslääkkeet toimivat toden totta paremmin kuin nukahtamislääkkeet. Masennuslääkettä, kuten mirtatsapiinia tai doksepiinia, otetaan iltaisin vain murto-osa verrattuna siihen, että hoidettaisiin masennusta.

Masennuslääke on turvallisempi kuin nukahtamis­lääke: se ei koukuta eikä johda lääkekierteeseen.

Tavallista pienempinä annoksina masennuslääkkeet väsyttävät vaikuttamatta mielialaan suuntaan tai toiseen.

Lääkärisi ehdotuksella ei siis ollut mitään tekemistä masennuksen kanssa.

7. Onko lääkeuni yhtä laadukasta kuin ­luonnollisesti tullut uni?

Ei yleensä ole. Viikon tai parin käytössä, kun ­jokin äkillinen syy valvottaa, nukahtamislääkkeet auttavat nukkumaan eheämpää unta. Mutta jos lääke jää päälle, unen laatu heikkenee.

Syvän unen vaiheiden sekä unien näkemiseen liittyvien REM-unijaksojen määrä vähenee ja unesta tulee kevyempää. Yöunien pituus saattaa lisääntyä, mutta unen laatua se ei paranna.

8. Nukahtamislääkkeitä käyttävä tuttu kolaroi aamun työmatkaliikenteessä. Vaikuttaako illalla otettu lääke ajokykykyyn vielä aamullakin?

Kyllä. Nukahtamislääkkeiden haitat ajokykyyn ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin ovat alkaneet paljastua vasta hiljattain. Aiemmin luultiin, että auton rattiin voi aamulla lähteä huoletta, vaikka olisi edellisen yön nukkunut napin avulla.

Tsopiklonin käyttäjien suorituskyky- ja muisti­testeissä on havaittu, että lääkkeen käyttäjä on vielä 10 tunnin kuluttua tabletin ottamisesta lääketokkurassa. Hän suoriutuu ajosimulaattorikokeesta yhtä heikosti kuin jos olisi 0,5–0,8 promillen alkoholi­humalassa.

Aamuliikenteessä autoilee kymmeniätuhansia nukahtamislääkkeiden käyttäjiä. Heistä moni on ottanut lääkkeensä ehkäpä iltakymmeneltä, herännyt aamuyöstä, napsaissut toisen tabletin nukahtaakseen uudestaan ja lähtenyt aamukahdeksalta autonrattiin.

9. Heräsin aamulla ulkovaatteet ylläni – kuin olisin käväissyt lenkillä kesken yöunieni. Pelottaa! ­Onko syy käyttämässäni nukahtamislääkkeessä?

Se on mahdollista. Nukahtamislääke tsolpideemin haittoja on unissakävelyn riski. Aamulla unissaliikkuja ei muista, missä on käynyt ja mitä on tehnyt.
Tsolpideemista on äskettäin havaittu sekin, että naiset sietävät sitä vain puolet siitä annoksesta, jonka miehet sietävät.

Yhdysvalloissa naisten suurin sallittu tsolpideemi­annos on pudotettu 5:een milligrammaan, kun miehillä se on 10 mg. Suomessa 10 milligramman annos on käytössä sukupuoleen katsomatta.

Lääkkeestäsi on sinulle selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä, ja unissakävelykohtauskin voi uusiutua. Älä ota lääkettä enää, vaan lähde lääkäriin, jos koet tarvitsevasi apua unentuloon.

Asiantuntijana professori, neurologian dosentti ja unitutkija
Markku Partinen Helsingin yliopistosta ja Helsingin Uniklinikalta.