Monelle on helpompi nukahtaa pienen pillerin avulla kuin pyöriskellä punkassa unta odottamassa. Onko lääkeuni terveysvaara?

1.Ovatko unilääkkeet ja nukahtamislääkkeet sama asia?

Ovat ja eivät. Unilääkkeet ovat bentsodiatsepiinien lääkeryhmään kuuluvia lääkkeitä ja nukahtamislääkkeet niiden kaltaisia valmisteita. Molemmat vaikuttavat keskushermostossa samoin mekanismein, mutta esimerkiksi vaikutuksen alkamisaika ja kesto vaihtelevat lääkkeittäin.

2. Sain univaikeuksiini lääkettä, jonka vaikuttava aine on nimeltään tsopikloni. Onko se nukahtamislääke?

On. Tsopikloni on yksi kolmesta niin sanotusta ­z-lääkkeestä, joita käytetään nimenomaan nukahtamisvaikeuksiin. Kaksi muuta ovat nimeltään tsolpideemi ja tsaleploni.

Z-lääkkeet alkavat tehota nopeasti, jopa 10–15 minuutissa tabletin otosta. Siksi annos on syytä ottaa vasta nukkumaan mennessä.

3. En saa unta ilman nukahtamislääkettä. Olenko ­riippuvainen siitä?

Saatat olla. Kaikkiin bentosodiatsepiineihin ja niiden johdoksiin liittyy riippuvuusriski ja sietokyvyn eli ­toleranssin kasvu.

Unen päästä ei saa kiinni ilman lääkettä, ja lääkkeen loppuminen voi aiheuttaa vieroitusoireita. Niitä ovat ­ahdistunut ja kuumeinen olo, hikoilu ja univaikeuksien paheneminen. Jos sietokyky lääkkeelle alkaa kasvaa, lääkärin määräämä annos ei tahdo enää riittää. Lääke­purkista pitää ottaa useampi nappi unen takeeksi.

Riippuvuus ja toleranssi ovat merkkejä lääkekierteestä, joka pitää katkaista. Siinä tarvitset lääkärin apua.

4. Vahingoittavatko nukahtamislääkkeet muistiani?

Tästä asiasta tiedetään yhä liian vähän. Lähes kaikki tutkimukset on tehty potilailla, jotka ovat käyttäneet nukahtamislääkettä enintään kolme kuukautta.
Viitteitä haitoista sen sijaan on. Nukahtamislääkkeiden vuosia kestävä käyttö saattaa altistaa dementialle.

5. Kenelle nukahtamislääkkeet sitten sopivat?

Ensisijaisesti niille, joiden nukahtamisvaikeudet ovat tilapäistä laatua. Unettoman elämässä on meneillään esimerkiksi kriisi tai suruvaihe. Silloin viikon tai kahden lääkekuuri on parempi vaihtoehto kuin se, että ei nukkuisi ollenkaan.

Jatkuvassa käytössä nukahtamislääkkeet sopivat vain pienelle ryhmälle unettomia. Tällaisia idiopaattiseen unettomuuden muotoon sairastuneita on kaikista unihäiriöisistä vain noin 5 prosenttia. Heidän nukahtamisvaikeutensa on sitä luokkaa, että ilman lääkettä he eivät nukkuisi ollenkaan.

6. Lääkäri uusi nukahtamislääkereseptini pitkin ­hampain ja tarjosi tilalle masennuslääkettä. Miksi? Enhän minä ole masentunut!

Pitkään kestäneessä uniongelmassa tietynlaiset masennuslääkkeet toimivat toden totta paremmin kuin nukahtamislääkkeet. Masennuslääkettä, kuten mirtatsapiinia tai doksepiinia, otetaan iltaisin vain murto-osa verrattuna siihen, että hoidettaisiin masennusta.

Masennuslääke on turvallisempi kuin nukahtamis­lääke: se ei koukuta eikä johda lääkekierteeseen.

Tavallista pienempinä annoksina masennuslääkkeet väsyttävät vaikuttamatta mielialaan suuntaan tai toiseen.

Lääkärisi ehdotuksella ei siis ollut mitään tekemistä masennuksen kanssa.

7. Onko lääkeuni yhtä laadukasta kuin ­luonnollisesti tullut uni?

Ei yleensä ole. Viikon tai parin käytössä, kun ­jokin äkillinen syy valvottaa, nukahtamislääkkeet auttavat nukkumaan eheämpää unta. Mutta jos lääke jää päälle, unen laatu heikkenee.

Syvän unen vaiheiden sekä unien näkemiseen liittyvien REM-unijaksojen määrä vähenee ja unesta tulee kevyempää. Yöunien pituus saattaa lisääntyä, mutta unen laatua se ei paranna.

8. Nukahtamislääkkeitä käyttävä tuttu kolaroi aamun työmatkaliikenteessä. Vaikuttaako illalla otettu lääke ajokykykyyn vielä aamullakin?

Kyllä. Nukahtamislääkkeiden haitat ajokykyyn ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin ovat alkaneet paljastua vasta hiljattain. Aiemmin luultiin, että auton rattiin voi aamulla lähteä huoletta, vaikka olisi edellisen yön nukkunut napin avulla.

Tsopiklonin käyttäjien suorituskyky- ja muisti­testeissä on havaittu, että lääkkeen käyttäjä on vielä 10 tunnin kuluttua tabletin ottamisesta lääketokkurassa. Hän suoriutuu ajosimulaattorikokeesta yhtä heikosti kuin jos olisi 0,5–0,8 promillen alkoholi­humalassa.

Aamuliikenteessä autoilee kymmeniätuhansia nukahtamislääkkeiden käyttäjiä. Heistä moni on ottanut lääkkeensä ehkäpä iltakymmeneltä, herännyt aamuyöstä, napsaissut toisen tabletin nukahtaakseen uudestaan ja lähtenyt aamukahdeksalta autonrattiin.

9. Heräsin aamulla ulkovaatteet ylläni – kuin olisin käväissyt lenkillä kesken yöunieni. Pelottaa! ­Onko syy käyttämässäni nukahtamislääkkeessä?

Se on mahdollista. Nukahtamislääke tsolpideemin haittoja on unissakävelyn riski. Aamulla unissaliikkuja ei muista, missä on käynyt ja mitä on tehnyt.
Tsolpideemista on äskettäin havaittu sekin, että naiset sietävät sitä vain puolet siitä annoksesta, jonka miehet sietävät.

Yhdysvalloissa naisten suurin sallittu tsolpideemi­annos on pudotettu 5:een milligrammaan, kun miehillä se on 10 mg. Suomessa 10 milligramman annos on käytössä sukupuoleen katsomatta.

Lääkkeestäsi on sinulle selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä, ja unissakävelykohtauskin voi uusiutua. Älä ota lääkettä enää, vaan lähde lääkäriin, jos koet tarvitsevasi apua unentuloon.

Asiantuntijana professori, neurologian dosentti ja unitutkija
Markku Partinen Helsingin yliopistosta ja Helsingin Uniklinikalta.

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.