Noin 10 prosenttia ihmisistä kärsii piikkikammosta, joka saa sydämen hakkaamaan verikokeessa tai rokotettaessa, toisinaan myös pyörtymään. Rajuimmillaan pelkoreaktio aiheuttaa koko vartalon kouristustilan.
Piikkipelosta kärsivien määrästä ei ole tiettävästi tehty tutkimusta, mutta ammattilaisten valistunut arvio on, että noin kymmenesosa ihmisistä pelkää rokottamista ja verikokeen ottamista.
– Kun asiasta on keskusteltu kollegoiden kanssa, niin tuohon arvioon on päädytty, sanoo laboratoriohoitaja ja palveluesimies Laura Härmä Terveystalo Myyrmäestä.
Piikkikammo voi saada myös kouristelemaan
Lievimmillään pelko tuntuu ikävänä tunteena ja hermostumisena, käsien hikoamisena ja sydämen voimistuneena sykkeenä, mutta pistämisestä selviää tolkuissaan. Kohtalainen pelko voi saada ihmisen pyörtymään. Rajuimmillaan piikkikammo aiheuttaa koko kropan kouristumisen.
– Ihmiset eivät aina kerro pelostaan hoitajalle. Itse pidän aina kättäni kiinni asiakkaan ihossa ja siten huomaan, jos hänen ihonsa alkaa mennä kylmäksi ja nihkeäksi. Siitä tiedän, että asiakas saattaa pyörtyä tai saada jopa kouristusreaktion. Minulla on tapana myös jututtaa asiakasta koko ajan, ja jos hän ei enää vastaa takaisin, sekin kertoo, että hän ei ole enää ihan läsnä tilanteessa, Laura Härmä sanoo.
Hoitaja auttaa pyörtyvän asiakkaan pitkälleen, mutta jos reaktioon liittyy kouristelua, hoitaja hakee paikalle lisää apua, toisen hoitajan tai lääkärin.
Kouristuksestakin asiakas kyllä tokenee vähitellen eikä mitään lääkitystä tai toimenpiteitä tarvita. Herätessään hän voi olla tokkurainen ja ihmetellä, että mitä on oikein tapahtunut. Sen jälkeen lääkäri varmistaa, että asiakas voi lähteä turvallisesti lääkäriasemalta pois.
Taustalla huonot kokemukset
Useimmiten piikkikammo on syntynyt huonoista kokemuksista. Laboratoriohoitaja on joutunut ”kaivamaan” eli yrittämään verikoetta useampaan kertaan ennen kuin suoni on löytynyt. Huonovointisuutta lisää mahdollinen verikoetta edeltävä paasto. Jotkut ihmiset ovat herkkiä voimaan huonosti, jos joutuvat olemaan aamulla syömättä.
– Miehet pyörtyvät rokotettaessa tai verikoetta otettaessa useammin kuin naiset, ja Laura Härmä arvelee, että se johtuu armeijakokemuksista. Siellä piikkejä on ainakin ennen annettu ”liukuhihnalta”, mikä voi jäädä ikävänä kokemuksena mieleen.
Mikä sitten avuksi? Pelosta kannattaa kertoa laboratoriohoitajalle, jotta hän osaa tehdä tilanteesta mahdollisimman mukavan.
– Itse selvitän, mikä olisi asiakkaalle miellyttävin tapa hoitaa asia. Jotkut haluavat, että kerron koko ajan, mitä teen. Toiset taas eivät kestä katsoa eivätkä kuulla puhuttavankaan piikeistä. Silloin jutellaan ihan muista asioista, viedään huomio muualle ja hoidetaan homma mahdollisimman nopeasti. Asiakkaan voi olla mukavampi olla pitkällään jo valmiiksi, niin ei tarvitse jännittää mahdollista pyörtymistä.
Hoitajallakin on piikkikammo
Tarvittaessa laboratoriosta voi varata tavallista pidemmän ajan, jolloin hoitajalla on riittävästi rauhallista aikaa puhua asiakkaan kanssa ja lievittää asiakkaan tuntemaan pelkoa.
– Ymmärrän pelkoa tuntevia asiakkaita oikein hyvin, sillä minullakin on piikkikammo. Kerron sen asiakkaalle aina, jos tiedän, että tämä pelkää, ja usein piikkikammoinen hoitaja koetaan huvittavana asiana. Minulla on ollut ikäviä kokemuksia piikeistä ja verikokeen ottamisesta. Haluan työssäni osoittaa, että me hoitajat olemme täällä ihmisiä varten. Kuuntelemme ja arvostamme heitä, Laura Härmä sanoo.
Lähteenä lisäksi yle.fi
