Tiesitkö, että paleltumilta voi suojautua myös jauhamalla purukumia? Tätä mieltä on ainakin emeritusprofessori.

1. Kun pysäkillä bussia odotellessa paleltaa, käperrynkö tuulen suojaan vai lämmittelenkö liikkumalla?

Jos bussi on jo tulossa, käpertyminen voi riittää. Jos joudut odottamaan kauemmin, kannattaa panna lihakset töihin, tuottamaan lämpöä.

2. Paleleeko vanhana enemmän kuin nuorena?

Vanhana veri kiertää heikommin käsissä ja jaloissa, koska verenkiertoelimistökin ikääntyy eikä pumppu toimi yhtä tehokkaasti kuin ennen.
Vanhat myös liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin nuoret ja heillä on paljon kroonisia sairauksia, joiden takia he kokevat kylmää helpommin: verisuonten kalkkeutumista, kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Se ei silti ole koko totuus. Kun verrattiin terveitä ja yhtä paljon liikkuvia ihmisiä, kaikenikäiset päätyivät pitämään 23 asteen sisälämpötilaa kaikkein viihtyisimpänä. Ikä ei siis yksin tee kylmänherkäksi.

3. Miksi pakkasella neuvotaan pitämään pipoa ja kaulaliinaa?

Koska päänahan verisuonet eivät supistu kylmässä, sitä kautta hukkaantuu lämpöä. Jos ruumis on muuten suojattu hyvin, jopa kaksi kolmasosaa lämmöstä haihtuu paljaasta päästä. Ja kun pakkasta on yli viisi astetta, korvat ovat vaarassa saada paleltumia.
Kaulaliina taas tukkii kaula-aukon, jolloin lämmin ilma ei pääse karkaamaan kehosta sitä kautta.

4. Nostaako kylmyys verenpainetta?

Kyllä. Verenpaine alkaa kohota jo 15–18 asteessa eli tavallisella suomalaisella kesäkelillä. Verenpaineen nousu on todennäköisesti yksi merkittävä syy kylmäsairauksiin ja kylmäkuolemiin.

"Verenpaine alkaa kohota jo 15–18 asteessa eli tavallisella kesäkelillä."

5. Kansa kutsuu flunssaa vilustumiseksi, mutta lääkärien mukaan kyse on mikrobitar­tunnasta. Kumpi on oikeassa?

Kyllä kansa tietää. Meillä on kaikilla hengitysteissämme taudinaiheuttajia, mutta normaalisti ne eivät meitä sairastuta. Tarvitaan jokin käynnistäjä, ja tässä kylmyydellä on merkitystä. Hengitystieinfektiot lisääntyvät, kun ilma jäähtyy. Tosin lääkäritkin ovat oikeassa: jokin mikrobi ne infektiot aina aiheuttaa.

6. Laihduttaako paleleminen?

Kun kehon lämpötila laskee, lihakset jännittyvät ja alkavat väristä. Väristessään ne tuottavat lämpöä ja kuluttavat energiaa. Se on kuitenkin niin epämiellyttävää ja vaikutus on niin pieni, ettei palelemisesta ole laihduttajaksi. Sen sijaan laihduttaminen kyllä saa palelemaan herkemmin.

7. Miten paljon tuuli lisää pakkasen purevuutta?

Jos pakkasta on esimerkiksi –10 astetta ja tuulee niin, että puiden oksat liikehtivät, paljaat kädet jäähtyvät yhtä nopeasti kuin tyynellä säällä –20 asteessa.

Pakkasella kannattaakin pukea alle kerroksia ja päälle tuulenpitävää. Vaatteiden tarve riippuu myös siitä, miten tehokkaasti liikkuu.

8. Palelevatko naiset herkemmin kuin miehet?

Siltä näyttää. Syytä ei ole tutkittu, mutta se voi liittyä vaikka siihen, että naiset ovat keskimäärin pienempiä. Paleltumia on naisilla vähemmän kuin miehillä.

Lue myös: Älä rasvaa kasvoja pakkasella!

9. Palelevatko eteläsuomalaiset herkemmin kuin pohjoissuomalaiset?

Pohjoisen ja etelän välillä ei ole eroja, koska elämänmuoto on kummallakin suunnalla sama: kun ulkona piipahdetaan vain 10–15 minuutiksi kerrallaan, kylmään ei ehdi sopeutua. Sen sijaan paljon ulkoilevat sopeutuvat paremmin.

10. Tarvitseeko keuhkosairas talviulkoilussa hengitys­suojaimen vai riittääkö kasvoille nostettu kaulaliina?

Kaulaliina auttaa alkuun, mutta keuhkosairauksien hoitoyksiköistä saa myös hengityssuojaimia. Ilma lämpiää tehokkaasti virratessaan suojaimen metalliverkon läpi, mutta hengittäminen on raskaampaa. Suojain voi olla tarpeen vaikka astmaatikolle, joka harrastaa hölkkää tai hiihtoa.

11. Missä sairauksissa pakkanen on pahaksi?

Kylmä tekee pahaa monissa yleisissä sairauksissa. Näitä ovat esimerkiksi verenpainetauti, diabetes, astma, keuhkoahtaumatauti ja sydän- ja verisuonisairaudet.

Reumakipuja kylmyys ei pahenna, mutta muiden tuki- ja liikuntaelin­sairauksien oireita kyllä. Muistisairaat taas saattavat lähteä ulos liian kevyissä vaatteissa tai eivät lähdettyään löydä takaisin kotiin. Näitä sairauksia potee 1,5–2 miljoonaa suomalaista.

12. Mistä huomaan, että ihooni on kehittymässä paleltuma?

Paleltuma uhkaa, kun kylmyys tuntuu kipuna ihossa. Silloin on syytä siirtyä suojaan tai lämmittää kipuileva kohta, ennen kuin se jäähtyy tunnottomaksi.

Paleltuman huomaa myös katsomalla: valkoiset läiskät iholla ovat lieviä eli ensimmäisen asteen paleltumia.

13. Vanha kansa sanoo, että paleltumaa pitää hieroa lumella. Päteekö neuvo yhä?

Ei. Lumella hierominen vahingoittaa ihoa, jolloin paleltuman lisäksi on luvassa hankausvamma. Jos huomaa iholla valkoisen läikän tai jostakin kohdasta häviää tunto, ei muuta kuin hanska pois ja paljas käsi paleltuman päälle lämmittämään.

14. Miten suojelen kasvojani paleltumilta?

Huppu on hyvä keino. Kun se on päässä, ilma kasvojen ympärillä on monta astetta lämpimämpää kuin ulkopuolella.

Vielä tehokkaampi on kasvot peittävä silkkinen naamio. Raja­vartijat ovat säästyneet sellaisen kanssa paleltumilta jopa moottorikelkkaillessaan yli 40 asteen pakkasessa.

Kasvoja suojaa myös purukumi. Kun sitä jauhaa, poskien ihon lämpö­tila nousee kolme astetta.

"Kun jauhaa purukumia, poskien ihon lämpö­tila nousee kolme astetta."

15. Milloin paleltumaa pitää näyttää lääkärille?

Jos iholle nousee rakkuloita eli saa toisen asteen paleltuman, kannattaa käydä lääkärissä. Samalla lääkäri varmistaa, piileekö taustalla jokin sairaus, joka altistaa paleltumille, esimerkiksi valkosormisuus, diabetes tai verisuonten kalkkeutuminen.

16. Miksi naamaan ei enää saa sivellä pakkasvoidetta niin kuin lapsena?

Kun täysrasvainen voide muodostaa kasvoille läpäisemättömän kalvon, iholta haihtuva kosteus jää kalvon ja ihon väliin. Vesi jäähdyttää 25 kertaa tehokkaammin kuin ilma.

Toimivan kylmänsuojauksen saa, kun levittää kasvoille kosteusvoidetta puolisen tuntia ennen ulkoilua. Silloin se ehtii imeytyä kunnolla, ja ihon kuivumisesta on vähemmän haittaa.

17. Miksi sanotaan, että kylmällä ilmalla pitää juoda?

Aina kun menemme kylmällä ulos ovesta, kehon ääreisosien verisuonet supistuvat ja veri ahtautuu lämmittämään keskikroppaa. Supistuneista suonista puristuu puoli litraa nestettä virtsaan.

Kun palaamme sisälle tai liikumme ripeästi, suonet laajenevat ennalleen. Silloin niissä kuitenkin virtaa se puoli litraa vähemmän nestettä kuin pitäisi, eikä neste palaa virtsasta takaisin verisuoniin. Tilanne korjautuu, kun juo lasin tai kaksi vettä.


Asiantuntijana emeritusprofessori Juhani Hassi, Oulun yliopiston terveystieteiden laitos

Kysely

Pidätkö pakkassäästä?

En
En
53.6%
Kyllä
Kyllä
46.3%
Ääniä yhteensä: 82