Kolikon kaivelu kassalla voi nolottaa, ei kai kukaan luule, että rahat ovat lopussa!
Psykologi Maarit Lassander kertoo, että rahaan liittyvä häpeä on yllättävän yleistä. Kulttuurimme korostaa säästäväisyyttä, ja poikkeaminen normista voi tuntua riittämättömyydeltä.
Rahaan liittyvä häpeä on yllättävän yleistä.
Lapsuuden rahakokemukset vaikuttavat syvästi siihen, miten aikuisena suhtaudumme rahaan. Jos rahasta oli tiukkaa, voi olla vaikea käyttää sitä huolettomasti, vaikka tilillä olisi nyt isokin summa.
Miten teillä puhutaan rahasta?
Rahasta puhuminen vaihtelee perheittäin – joissain kodeissa siitä vaietaan, toisissa se yhdistetään menestykseen.
Tunteet, kuten pelko, kateus ja epäoikeudenmukaisuus, liittyvät usein rahaan. Ongelmia syntyy, jos tunteita ei kohdata. Esimerkiksi ison laskun piilottaminen ei poista ahdistusta, mutta suunnitelma sen maksamisesta voi helpottaa oloa.
Raha vaikuttaa myös sosiaalisiin tilanteisiin. Lounaspaikkaa valitessa voi olla vaikea sanoa, että budjetti on tiukka.
Raha vaikuttaa myös sosiaalisiin tilanteisiin.
Lassander kannustaa puhumaan avoimesti: “Hei, mennäänkö edullisempaan paikkaan?” Kun huolia ei tarvitse kantaa yksin, ne eivät kasva kohtuuttomiksi.
Taloudellinen hyvinvointi ei synny pikavoitoista vaan tasapainosta. Rahaa saa käyttää myös hauskuuksiin – jo suunnittelu tuottaa iloa ja motivoi säästämään.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 10/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
