Mehiläistoukkien kultaisesta ravinnosta on moneksi muuksi kuin makeuttajaksi. Tiesitkö, että hunajaa on käytetty muun muassa lääkkeenä jo 4000 vuotta sitten?

Länsimainen lääketiede on vihdoin löytämässä hunajan lääkitsevät ominaisuudet.  Maailmalla hunajaa käytetään sairaaloissa vaikeiden haavojen ja ihosairauksien sekä syöpäpotilaiden hoidossa. Tutkimuksissa on löydetty monenlaista näyttöä sen suotuisista terveysvaikutuksista.

Kokosimme kuusi asiaa, joihin tämä kultainen ruoka-aine auttaa.

1. Sydämen asialla

Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen hunajan syöminen pienentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Päivittäinen hunaja-annos parantaa kolesteroli-, tulehdus- ja verensokeriarvoja.

Vaikutukset perustuvat ilmeisesti siihen, että hunajan sisältämät antioksidantit ehkäisevät rasvojen hapettumista. Ne laskevat verenpainetta ja sydämen sykettä sekä laajentavat sepelvaltimoita. Näyttäisi siis olevan paljon painavia syitä vaihtaa valkoinen sokeri hunajaan.

Saadakseen hunajasta irti sen sydänystävälliset vaikutukset, sitä pitää nauttia 50–70 grammaa päivässä eli noin kolme kukkuraista teelusikallista. Lisää hunaja lämpimiin juomiin ja ruokiin vasta aivan lopuksi, ettei kuumuus tuhoa sen arvokkaita suojaravintoaineita.

Tietoa ja kokemuksia erilaisista sydänvaivoista – katso kattava artikkelipankki tästä.

2. Hoitaa tulehdukset

Muinaiset egyptiläiset hoitivat hunajalla silmä- ja ihotauteja sekä käyttivät sitä balsamoinnissa. Hunaja tepsii tulehduksiin, koska siinä on useita erilaisia antibakteerisia aineksia, kuten defensin-1-proteiinia, jolla voidaan torjua lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereita. Nyt toivotaankin, että hunajasta löytyisi ratkaisu sairaalabakteerin nujertamiseksi.

Hunajan tulehdusta hillitsevien ainesten on todettu purevan ainakin 60 erilaiseen bakteeriin. Niiden joukossa ovat muun muassa keuhkokuumetta sekä korva- ja poskiontelotulehduksia aiheuttava pneumokokki sekä vatsahaavaa aiheuttava helikobakteeri.

Ainakin yhteen virustautiinkin hunaja tepsii. Huuliherpes nimittäin paranee tutkitusti nopeammin, kun sivelee siihen hunajaa – ja malttaa olla nuolematta sitä pois!

3. Auttaa laihduttajaa ja diabeetikkoa

Hunaja maistuu makeammalle kuin sokeri, joten pienempi määrä hunajaa riittää makeuttamaan teen tai kahvin. Silti hunajassa on 20 prosenttia vähemmän kaloreita kuin sokerissa eli se sopii laihduttajallekin. Erässä ylipainoisilla tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöt jopa laihtuivat hiukan, kun he alkoivat syödä päivittäin hunajaa, vaikka mitään muita muutoksia elämäntapoihin ei tehty.

Hunajan glykeeminen indeksi on kohtuullisen alhainen, joten se ei aiheuta nopeita vaihteluita verensokeriin, vaan se pitää kylläisenä pitkään. Tämäkin ilahduttaa sekä laihduttajaa että diabetesta pelkäävää.

4. Torjuu flunssaa ja parantaa yskän

Parhaiten säilynyt perimätieto hunajan terveysvaikutuksista on sen kyky hoitaa flunssaa. Säännöllisesti käytettynä hunaja torjuu flunssaa eli parantaa vastustuskykyä.

Jos flunssaan kuitenkin sairastuu, hunaja on paras lääke kurkkukipuun ja yskään. Käypä hoito -suosituksissa hunaja on jo ensisijainen lääke lasten yskään. Sen on todettu olevan tehokkaampi apu kuin teolliset yskänlääkkeet.

Niiskutatko flunssan vai allergian vuoksi? Asiantuntija selvittää erot

5. Siedättää allergioita

Hunajasta valmistetaan myös siitepölyallergioiden siedätyshoitoon tarkoitettua hunaja-siitepölyvalmistetta. Sen, kuten muunkin siedätyshoidon vaikutus perustuu siihen, että elimistö totutetaan allergiaa aiheuttavaan aineeseen vähitellen. Herkimmät allergikot aloittavat tökkäämällä tulitikun hunajaan ja koskettamalla sen päällä varovasti kitalakea. Annostusta nostetaan sitä mukaa, kun pienempi määrä ei enää aiheuta oireilua. Siedätyshoito aloitetaan talvella hyvissä ajoin ennen siitepölyaikaa.

Allergiahunajaan lisätään mehiläisten keräämää lepän tai koivun siitepölyä. Heinäallergiaan voi tepsiä ihan tavallinenkin hunaja.

Lue myös: 30 faktaa allergioista

6. Pehmentää ihoa

Saunahunajan käyttäjät tietävät, että hunaja tekee ihosta pehmeän ja kimmoisan. Hunajalla voi hoitaa monenlaisia ihovaivoja, kuten aknea. Antibakteeristen ainestensa ansiosta se nujertaa märkäpesäkkeitä aiheuttavat bakteerit.

Naamiona käytettynä hunaja myös kosteuttaa ihoa. Sokerin ja hunajan seos on hellävarainen, taatusti kemikaaliton kuorintavoide.

Nämä ovat hunajan tehoaineet

  • Pääosa hunajasta on rypäle- ja hedelmäsokereita.
  • Lisäksi hunajassa on siitepölyhiukkaisa ja niiden sisältämiä B- ja C-vitamiineja, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rautaa, mangaania, sinkkiä, kuparia, kromia, fluoria ja booria.
  • Terveydenhoidon kannalta hunajan tärkeimmät ainesosat ovat sen antimikrobiset ainekset, entsyymit ja aminohapot kuten defensin-1-proteiini.
  • Bakteereita tappavien aineiden määrä ja laatu vaihtelee sen mukaan, mistä kukista mehiläiset ovat sen valmistaneet: kotimaisessa tutkimuksessa tehokkaimmiksi todettiin horsma-, kanerva-, tattari-, puolukka- ja lakkahunajat.

Suosi kotimaista x 2 syytä

  1. Koska mehiläisten aktiivinen hunajantuotantokausi on meillä vain kolmisen viikkoa, kotimainen hunaja on kalliimpaa kuin ulkolainen.
  2. Kotimaista kannattaa silti suosia, sillä joistakin ulkolaisista hunajalaaduista siitepölyhiukkaset on saatettu suodattaa kokonaan pois, jolloin häviävät hunajan terveysvaikutuksetkin. Kiinalaisesta hunajasta on löydetty antibioottijäämiä, jotka eivät kuulu hunajaan.
Vierailija

6 syytä nauttia hunajaa – laihduttaa ja tappaa bakteereja

Kotimaista hunajaa kannattaa suosia myös siksi, että samalla tukee lähialueen luontoa: mehiläisten merkittävin tehtävä myös meille ihmisille on pölytystyö, jonka ansiosta saamme mm. laadukkaammat ja paremmat marja- ja hedelmäsadot. Ja tietysti pölytys on koko luonnon kannalta äärimmäisen tärkeää! Lähihunajaa ostamalla on myös helppo selvittää hunajan alkuperä. Osa tarhaajista voi kertoa hunajan alkuperäkasveista jne. He myös osaavat kertoa lisää hunajan käsittelystä ja mehiläishoidostaan...
Lue kommentti

Kookosöljyn purskutteleminen suussa on vanha juttu. Myös yrttejä voi purskutella.

Jossain vaiheessa vuotta Suomeenkin tuli tohinalla oil pulling -ilmiö. Se tarkoittaa, että kookosöljyä purskutellaan hyvinvoinnin nimessä suussa.

Mutta kuinka moni on purskutellut suussaan yrttejä? Oreganoa tai esimerkiksi pinaattia?

Se vasta onkin terveellistä – ja kaiken puolin suotavaa. Niiden kanssa kannattaa olla kuitenkin sen verran huolellinen, että tarkastaa tuoreesta yrtistä sopivuuden purskutteluun. Sekä mahdollisesti makua täytyy laimentaa vedellä.

Vaikka purskutteleminen ei parantaisi tautia, antaa yrttien pureskelu ainakin raikkaan hengityksen.

Ja ennen kaikkea yrttejä kannattaa suunnata ääntä kohti ruokanautinnon vuoksi.

– Tuoreita, vihreitä yrttejä suositellaan lisättäväksi ruokavalioon, kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo luettelee.

Hän nostaa esiin erityisesti salvian, joka on Suomessa huonosti tunnettu, mutta tehokas tulehduksien ehkäisijä.

Salvia saattaa tehota hankalaan hiivatulehdukseen. Ientulehduksista kärsivä voi valmistaa salviasta väkevää purskutteluvettä.

Antiseptista salviaa on käytetty myös hengitysteiden vaivoihin ja virtsateiden desinfiointiin.

Näin lisäät yrtit ruokaan

Toinen tulehduksia tehokkaasti lievittävä yrtti on rosmariini, jonka haihtuvat öljyt tehoavat myös ihon kautta ja hengittäen. Ihana tapa hoitaa terveyttään on ottaa vaikka rosmariinikylpy.

Yrtit lisätään kypsennettä­vään ruokaan aina loppuvaiheessa, jotta niiden hyvät yhdisteet eivät tuhoudu. Yrteistä kannattaa tehdä teetä.

Salviasta maksimimäärä on neljä lehteä, sillä suurina määrinä voimakas yrtti saattaa aiheuttaa huimausta.

Pinaattia – ja maha kiittää!

Pinaatti kannattaa ottaa terveelliseen ruokavalioon monesta syystä. Sen sisältämien glykoglyserolipidien on huomattu suojaavan suolen
pintaa tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa nauttia säännöllisesti pinaattikeitosta ja silputa kasvin vihreitä lehtiä salaattiin – etenkin, jos kärsii suoliston alueen tulehduksista.

Pinaatti sisältää runsaasti erilaisia keholle hyvää tekeviä ominaisuuksia, joilla on arveltu olevan vaikutuksta myös ikääntyvien silmien sarveiskalvon rappeutumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pinaatti ja sen runsaaseen lehtivihreään liittyvät yhdisteet ovat nykyisin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lähteet: www.kasvikset.fi, Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY 1988, ja Rautavaara, Toivo: Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY 1982.
 

Vierailija

Yrttejä suuhun ja purskuttele tulehdukset pois!

Kuvassa houkuttelevan näköisiä yrttejä. Pitäneepä kohta, kun keväälle käännytään, hankkia tommoset omalle ikkunalle ruokapöydän eteen. Siitä niitä on helppo napsia ruokaan kuin ruokaan mausteeksi ja vaikka leivän päälle aamupalalla ja onhan noista silmäniloakin. Myös tutut ExoticGardenin ja Korpikangas Siemenen kevät-kuvastotkin jo saapuivat ja niistä sitten voi alkaa, ellei tilaamaan, niin ainakin ihailemaan tulevan kesän kukkakauneutta. -Elisa
Lue kommentti

Puolukan happamat aineet hoitavat virtsateitä ja helpottavat marjojen säilömistä.

Pissatulehduksen estoon 

Puolukkaa, kuten myös sen sukulaiskasvia karpaloa, on perinteisesti käytetty virtsateiden hoitoon. Molempien marjoissa on prosyanidiineja, jotka tuhoavat bakteereja ja estävät niiden tarttumista virtsateiden limakalvoille. Myös marjojen happamat aineet auttavat ehkäisemään virtsatietulehduksia.

Samaa hyvää kuin ruisleivässä 

Puolukassa on lignaaneja eniten kaikista luonnonmarjoista. Lignaanit ovat kasviestrogeeneja, jotka saattavat ehkäistä hormoniperäisten syöpien kehittymistä. Tärkein lignaanien lähde on Suomessa ruisleipä.

Vitamiineja ja väriaineita 

Puolukka ja muut marjat sisältävät antosyaaneja, jotka antavat marjoille niiden punaisen, violetin tai sinisen värin. Antosyaanien arvellaan hidastavan solujen vanhenemista ja tekevän hyvää niin sydämelle, aivoille kuin silmillekin. Puolukassa on reilusti myös rasvaliukoista E-vitamiinia, joka on antioksidantti ja suojaa elimistön rasvaisia rakenteita vapaiden happiradikaalien rappeuttavilta vaikutuksilta.

Omenaa kuitupitoisempi 

Puolukka päihittää kuitupitoisuudellaan useat hedelmät, kuten omenan, appelsiinin ja banaanin. Luonnonmarjojen sarjassa puolukka pärjää huonommin: esimerkiksi lakassa, tyrnimarjassa, mustikassa ja karpalossa on enemmän kuitua kuin puolukassa.

Huoletta pakkaseen 

Pakastaminen tai kuumentaminen ei tuhoa puolukan hyödyllisiä yhdisteitä. Ne säilyvät niin kauan kuin marjan värikin on tallella. Puolukka sisältää runsaasti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa. Puolukat säilyvät siis myös raakasurvoksena viileässä.

Asiantuntija: ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen. Lähteenä lisäksi terveyskirjasto.fi ja arctic-flavours.fi.
R. Törrönen ja E. Sarkkinen: Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia, sitra.fi.