Mehiläistoukkien kultaisesta ravinnosta on moneksi muuksi kuin makeuttajaksi. Tiesitkö, että hunajaa on käytetty muun muassa lääkkeenä jo 4000 vuotta sitten?

Länsimainen lääketiede on vihdoin löytämässä hunajan lääkitsevät ominaisuudet.  Maailmalla hunajaa käytetään sairaaloissa vaikeiden haavojen ja ihosairauksien sekä syöpäpotilaiden hoidossa. Tutkimuksissa on löydetty monenlaista näyttöä sen suotuisista terveysvaikutuksista.

Kokosimme kuusi asiaa, joihin tämä kultainen ruoka-aine auttaa.

1. Sydämen asialla

Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen hunajan syöminen pienentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Päivittäinen hunaja-annos parantaa kolesteroli-, tulehdus- ja verensokeriarvoja.

Vaikutukset perustuvat ilmeisesti siihen, että hunajan sisältämät antioksidantit ehkäisevät rasvojen hapettumista. Ne laskevat verenpainetta ja sydämen sykettä sekä laajentavat sepelvaltimoita. Näyttäisi siis olevan paljon painavia syitä vaihtaa valkoinen sokeri hunajaan.

Saadakseen hunajasta irti sen sydänystävälliset vaikutukset, sitä pitää nauttia 50–70 grammaa päivässä eli noin kolme kukkuraista teelusikallista. Lisää hunaja lämpimiin juomiin ja ruokiin vasta aivan lopuksi, ettei kuumuus tuhoa sen arvokkaita suojaravintoaineita.

Tietoa ja kokemuksia erilaisista sydänvaivoista – katso kattava artikkelipankki tästä.

2. Hoitaa tulehdukset

Muinaiset egyptiläiset hoitivat hunajalla silmä- ja ihotauteja sekä käyttivät sitä balsamoinnissa. Hunaja tepsii tulehduksiin, koska siinä on useita erilaisia antibakteerisia aineksia, kuten defensin-1-proteiinia, jolla voidaan torjua lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereita. Nyt toivotaankin, että hunajasta löytyisi ratkaisu sairaalabakteerin nujertamiseksi.

Hunajan tulehdusta hillitsevien ainesten on todettu purevan ainakin 60 erilaiseen bakteeriin. Niiden joukossa ovat muun muassa keuhkokuumetta sekä korva- ja poskiontelotulehduksia aiheuttava pneumokokki sekä vatsahaavaa aiheuttava helikobakteeri.

Ainakin yhteen virustautiinkin hunaja tepsii. Huuliherpes nimittäin paranee tutkitusti nopeammin, kun sivelee siihen hunajaa – ja malttaa olla nuolematta sitä pois!

3. Auttaa laihduttajaa ja diabeetikkoa

Hunaja maistuu makeammalle kuin sokeri, joten pienempi määrä hunajaa riittää makeuttamaan teen tai kahvin. Silti hunajassa on 20 prosenttia vähemmän kaloreita kuin sokerissa eli se sopii laihduttajallekin. Erässä ylipainoisilla tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöt jopa laihtuivat hiukan, kun he alkoivat syödä päivittäin hunajaa, vaikka mitään muita muutoksia elämäntapoihin ei tehty.

Hunajan glykeeminen indeksi on kohtuullisen alhainen, joten se ei aiheuta nopeita vaihteluita verensokeriin, vaan se pitää kylläisenä pitkään. Tämäkin ilahduttaa sekä laihduttajaa että diabetesta pelkäävää.

4. Torjuu flunssaa ja parantaa yskän

Parhaiten säilynyt perimätieto hunajan terveysvaikutuksista on sen kyky hoitaa flunssaa. Säännöllisesti käytettynä hunaja torjuu flunssaa eli parantaa vastustuskykyä.

Jos flunssaan kuitenkin sairastuu, hunaja on paras lääke kurkkukipuun ja yskään. Käypä hoito -suosituksissa hunaja on jo ensisijainen lääke lasten yskään. Sen on todettu olevan tehokkaampi apu kuin teolliset yskänlääkkeet.

Niiskutatko flunssan vai allergian vuoksi? Asiantuntija selvittää erot

5. Siedättää allergioita

Hunajasta valmistetaan myös siitepölyallergioiden siedätyshoitoon tarkoitettua hunaja-siitepölyvalmistetta. Sen, kuten muunkin siedätyshoidon vaikutus perustuu siihen, että elimistö totutetaan allergiaa aiheuttavaan aineeseen vähitellen. Herkimmät allergikot aloittavat tökkäämällä tulitikun hunajaan ja koskettamalla sen päällä varovasti kitalakea. Annostusta nostetaan sitä mukaa, kun pienempi määrä ei enää aiheuta oireilua. Siedätyshoito aloitetaan talvella hyvissä ajoin ennen siitepölyaikaa.

Allergiahunajaan lisätään mehiläisten keräämää lepän tai koivun siitepölyä. Heinäallergiaan voi tepsiä ihan tavallinenkin hunaja.

Lue myös: 30 faktaa allergioista

6. Pehmentää ihoa

Saunahunajan käyttäjät tietävät, että hunaja tekee ihosta pehmeän ja kimmoisan. Hunajalla voi hoitaa monenlaisia ihovaivoja, kuten aknea. Antibakteeristen ainestensa ansiosta se nujertaa märkäpesäkkeitä aiheuttavat bakteerit.

Naamiona käytettynä hunaja myös kosteuttaa ihoa. Sokerin ja hunajan seos on hellävarainen, taatusti kemikaaliton kuorintavoide.

Nämä ovat hunajan tehoaineet

  • Pääosa hunajasta on rypäle- ja hedelmäsokereita.
  • Lisäksi hunajassa on siitepölyhiukkaisa ja niiden sisältämiä B- ja C-vitamiineja, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rautaa, mangaania, sinkkiä, kuparia, kromia, fluoria ja booria.
  • Terveydenhoidon kannalta hunajan tärkeimmät ainesosat ovat sen antimikrobiset ainekset, entsyymit ja aminohapot kuten defensin-1-proteiini.
  • Bakteereita tappavien aineiden määrä ja laatu vaihtelee sen mukaan, mistä kukista mehiläiset ovat sen valmistaneet: kotimaisessa tutkimuksessa tehokkaimmiksi todettiin horsma-, kanerva-, tattari-, puolukka- ja lakkahunajat.

Suosi kotimaista x 2 syytä

  1. Koska mehiläisten aktiivinen hunajantuotantokausi on meillä vain kolmisen viikkoa, kotimainen hunaja on kalliimpaa kuin ulkolainen.
  2. Kotimaista kannattaa silti suosia, sillä joistakin ulkolaisista hunajalaaduista siitepölyhiukkaset on saatettu suodattaa kokonaan pois, jolloin häviävät hunajan terveysvaikutuksetkin. Kiinalaisesta hunajasta on löydetty antibioottijäämiä, jotka eivät kuulu hunajaan.
Vierailija

6 syytä nauttia hunajaa – laihduttaa ja tappaa bakteereja

Kotimaista hunajaa kannattaa suosia myös siksi, että samalla tukee lähialueen luontoa: mehiläisten merkittävin tehtävä myös meille ihmisille on pölytystyö, jonka ansiosta saamme mm. laadukkaammat ja paremmat marja- ja hedelmäsadot. Ja tietysti pölytys on koko luonnon kannalta äärimmäisen tärkeää! Lähihunajaa ostamalla on myös helppo selvittää hunajan alkuperä. Osa tarhaajista voi kertoa hunajan alkuperäkasveista jne. He myös osaavat kertoa lisää hunajan käsittelystä ja mehiläishoidostaan...
Lue kommentti

Tomaatti on tärkein lykopeenin lähteemme. 

Terveellinen väriaine

Maailman eniten viljelty vihannes sisältää runsaasti lykopeenia. Lykopeeni on antioksidantti, joka antaa tomaatille sen voimakkaan punaisen värin. Tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että runsas lykopeenin saanti voisi hidastaa epäedullisia valtimomuutoksia.

Lisäksi tomaatissa on A- ja C-vitamiineja, folaattia sekä useita kivennäisaineita.

Kestää kuumennusta

Lykopeeni on sitoutunut tuoreessa tomaatissa solurakenteisiin. Kun tomaattia hienonnetaan tai kypsennetään, solurakenteet rikkoutuvat ja lykopeeni pääsee imeytymään elimistöön paremmin. Lykopeeni imeytyykin tuoretta tomaattia paremmin tomaattikastikkeesta, -murskasta ja -pyreestä.

Tiesitkö? Tomaatti säilyttää makunsa parempana huoneenlämmössä kuin jääkaapissa.

Loraus rasvaa sekaan

Tomaattiruokiin kannattaa lorauttaa tilkka rasvaa, vaikkapa oliiviöljyä. Lykopeeni on rasvaliukoinen antioksidantti, ja rasva tehostaa sen imeytymistä.

Värillä ei niin väliä

Tomaattiin mieltyneet italialaiset antoivat tomaatille aikoinaan nimen pomodoro, kultainen omena, koska maahan tuodut ensimmäiset tomaatit olivat kaiketi keltaisia. Lisäksi on olemassa oransseja, vihreitä, ruskeita ja vaaleanpunaisia tomaatteja. Punaisissa tomaattilajikkeissa on eniten lykopeenia, mutta kaikenväriset tomaatit tekevät terveydelle hyvää.

Asiantuntijana yliopistonlehtori Tiina Rissanen, lähteenä myös terveystalo.fi

Helpoin eettinen päätös ruokakaupassa on ostaa lähellä tai ainakin kotimaassa tuotettua ruokaa. Vastuullisuusmerkinnät auttavat valinnoissa.

Tarve toimia oikein ja halu olla hyvä ihminen ovat monelle tärkeitä arvoja, myös ruokaostoksilla.

– Tuntuu hyvältä, kun saa parantaa maailmaa tai edes pienentää kulutuksen haittoja. Hyvä mieli on eettisen kuluttamisen tärkein motiivi, sanoo tietokirjailija ja kuluttajaekonomisti Mari Koistinen.

Eettisiin valintoihin vaikuttavia asioita on paljon eikä aina ole selvää, mikä olisi oikea tapa kuluttaa. Eettisyys merkitsee eri asioita eri tilanteissa eri ihmisille.

Ruokakaupassa arvot punnitaan käytännössä. Jos haluaa esimerkiksi tukea eläinten hyvinvointia, kannattaa rajoittaa lihansyöntiä ja ostaa maitotuotteiden sijaan kaura- ja soijapohjaisia tuotteita. Parempaa harvemmin -periaate on hyvä ohjenuora.

"Kannattaa kysyä kauppiaalta kotimaista hevosenlihaa."

Samalla tulee suojelleeksi ympäristöä, sillä eläinten kasvattaminen rasittaa luontoa.

– Jos mahdollista, kannattaa ostaa lihaa tai kananmunia suoraan tuottajalta, joka pystyy takaamaan eläimille tavanomaista paremmat elinolot. Valitettavasti Suomessa ei vielä ole eläinten hyvinvoinnin arviointijärjestelmää, joka auttaisi valinnoissa, Mari Koistinen toteaa.

Luomutuotannossa on tiettyjä etuja verrattuna tavanomaiseen tuotantoon, mutta sekään ei ole ongelmatonta. Yksi vaihtoehto on syödä riistaa, kuten jäniksiä, lintuja ja hirvieläimiä, mutta niiden liha on usein kallista ja sitä voi olla hankala saada.

– Kannattaa kysyä kauppiaalta kotimaista hevosenlihaa. Hevosia ei Suomessa kasvateta lihaksi, joten ne saavat nauttia tuotantoeläimiä paremmasta kohtelusta.

Sesonkisyöminen on ekoteko

Kasvisten, hedelmien, marjojen, kalan ja viljatuotteiden suhteen pätee sama sääntö: kotimainen on yleensä vastuullisempi valinta.

Mitä lyhyempi tuotantoketju ja mitä lähempää ostajaa ruoka tulee, sitä helpompaa on selvittää ruuan alkuperä, tuottaja ja valmistaja.

– Eettisyydestä voi olla varma, jos kasvattaa itse yrtit, tomaatit tai omenat, Koistinen sanoo.

Verkko helpottaa lähiruuan löytämistä. Esimerkiksi osoitteesta ruokaasuomesta.fi voi hakea lähes sadan tuottajan tuotteita eri puolilta Suomea. Palvelussa tuottajat myyvät lähiruokaa suoraan asiakkailleen, joten välikädet jäävät pois ja tuottaja saa isomman osan tuloista.

Maailman väärennetyin elintarvike on oliiviöljy.

Jos haluaa päästä vähällä vaivalla, riittää kun poimii kaupasta kotimaassa kasvatettuja tai valmistettuja tuotteita ja käyttää kasviksia vaihtelevasti sesongin mukaan.

Kesäaikaan niitä kannattaa nauttia runsaasti. Talvella voi keskittyä sipuliin, kaaleihin sekä juureksiin ja syödä ulkomaisten tuontihedelmien sijaan kotimaisia pakastemarjoja.

– Suomalaisen tuotannon tukeminen on eettistä siksikin, että Suomessa yhteiskunnan rakenne, palkkataso ja lainsäädäntö ovat kunnossa, Mari Koistinen toteaa.

Vertaileminen on vaikeaa

Kaikkia ruoka-aineita ei pystytä Suomessa tuottamaan, ja eettinenkuluttaja joutuu turvautumaan myös ulkomaisiin elintarvikkeisiin. Kun ruoka tulee kaukaa, sen alkuperää on vaikeaa tai jopa mahdotonta selvittää.

– Vertaileminen on vaikeaa. En osaa sanoa, kumpi on eettisempi, espanjalainen vai senegalilainen tomaatti.

Maailmalla tapahtuu paljon ruokahuijauksia. Kiinassa on tehty riisiä muovista ja Italiassa mozzarellaa rahkasta, sitruunahaposta ja jätteiden poltosta saadusta savuaromista.

Maailman väärennetyin elintarvike on oliiviöljy. Sen väärentämiseen löytyy ohjeita jopa netistä. Turvallisinta on kotimainen rypsiöljy.

Vastuullisia elintarvikkeita etsivä saa apua pakkausmerkinnöistä ja sertifikaateista. Esimerkiksi Reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita on tarjolla yli 1 700: kahvia, teetä, kaakaota, suklaata, sokeria, hedelmiä, riisiä, mausteita ja viinejä.

Vastuullisuusmerkinnöissä on eroja sen suhteen, kuinka tiukat vaatimukset tuotteen on täytettävä saadakseen merkinnän. Huijauksiakin mahtuu joukkoon.

– Onneksi esimerkiksi kansalaisjärjestöt tutkivat ja valvovat merkkijärjestelmiä. Tarkimmankin kuluttajan on kuitenkin hyväksyttävä se, ettei mikään tuote ole täydellisen eettinen.

Mitä merkit kertovat?

Muistilista: Näin teet eettisiä valintoja

  1. Vähennä lihansyöntiä. Panosta mieluiten lähellä tuotettuun lihaan. Jos et halua luopua lihasta, hyvä motto on: syö hyvää lihaa, mutta harvemmin.
  2. Maitotuotteiden sijaan ota käyttöön kaura- ja soijapohjaiset tuotteet.
  3. Suosi riistaa, sillä riistaeläimet ovat saaneet elää vapaana metsässä. Voit myös kysyä kauppiaalta kotimaista hevosenlihaa.
  4. Osta suomalaisia kasviksia, hedelmiä, marjoja, viljatuotteita ja kalaa.
  5. Kasvata itse tomaatteja, yrttejä ja muita vihanneksia.
  6. Hanki lähiruokaa netin kautta. Apuna on esimerkiksi ruokaasuomesta.fi.
  7. Hyödynnä sesonkituotteet. Suosi kesällä tuoreita, kotimaisia kasviksia ja marjoja. Talvella kannattaa syödä sipulia, kaalia ja juureksia ja ulkomaisten hedelmien sijaan kotimaisia pakastemarjoja.
  8. Suosi vastuullisia elintarvikkeita, kuten Reilun kaupan tuotteita.

Asiantuntijoina kuluttajaekonomisti Mari Koistinen ja ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.