Juuri kun suomalaisille on todistettu Itämeren ruokavalion terveellisyys, on luotu taas uusi, hyvää tekevänä markkinoitu menetelmä: Kalevala-dieetti.

Puhdasta ruokaa lähiluonnosta. Kalaa, täysjyväviljaa, marjoja, juureksia ja maitotuotteita. Proteiineja, hyviä rasvoja, vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua.

Näistä kaikesta nautitaan kalevalaisessa ruokavaliossa. Mutta täytyy myöntää, jotenkin tämä Kalevala-dieetti kuulostaa hämmästyttävän tutulta: Näitä neuvojahan ovat jo painonpudotusoppaat täynnä.

Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Laura Toivola naurahtaa Kalevala-dieetin nimitykselle. 

– En ole koskaan aiemmin törmännyt Kalevalan aikaiseen ruokavalioon. Paljon tämä muistuttaa trendikästä Itämeren dieettiä, jolla on todettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia, Laura Toivola kertoo ET-lehdelle.

Paljon tutkittu Itämeren ruokavalio painottuu pohjoismaisiin ruoka-aineisiin sisältäen hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Tärkeää on myös syödä täysjyväviljaa, kalaa, rypsiöljyä ja juoda rasvatonta maitoa.

Kalevala-dieetissä on mukana paljon hyviä elementtejä tästä Itämeren ruokavaliosta, myöntää Toivola. 

– Toisaalta on vaikea sanoa, millaisia määriä eri raaka-aineita on käytetty ja vastaisivatko määrät nykysuosituksia.

Lue myös: Itämeren ruokavaliolla vyötärö kapeammaksi

"Sopii kaikenikäisille"

Muinaissuomalaisestakin ruokavaliosta muodostuu silti terveellinen ja monipuolinen kokonaisuus, mikäli sitä haluaa kokeilla – kun valitsee ruokia ja niiden määriä järkevästi. Toivolan mukaan pieni lisäys pehmeän rasvan lähteitä, kuten kasviöljyä, pähkinöitä tai siemeniä, olisi myös paikallaan ruokavalioon.

Marjojen hyviä vaikutuksia Toivola hehkuttaa: ne auttavat suojaamaan tulehduksilta ja parantamaan puolustuskykyä. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja on syytä kuitenkin syödä monipuolisesti, hän muistuttaa.

– Jos tästä Kalevala-dieetistä pitäisi valita kolme hyvää asiaa, kannattaisi ottaa mukaan täysjyvä ja marjat päivittäiseen ruokavalioon sekä syödä vaihdellen eri kalalajeja 2–3 kertaa viikossa. Nämä neuvot sopivat kaikenikäisille suomalaisille, Toivola mainitsee.

Kalevala-dieetin pääruoka-aineet

  • Lohi ja vähärasvaiset järvikalat sekä riistaliha
  • Täysjyvästä ja talkkunasta valmistetut leivät, piiraat ja puurot
  • Juurekset ja metsämarjat
  • Maitotuotteet
    Lähde: Yksi elämä hanke

Kansalliseepoksemme Kalevalan ja Kalevalan päivän (28.2.) innoittama ruokavalio on osa terveyttä edistävän Yksi Elämä -hankkeen viestintää. Yksi elämä -hankkeen takana ovat Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto.

Vierailija

Syö kuin Kalevalan ihminen: Omaksu edes nämä 3 tapaa

Olisko niin, että nykypäivän ruoka poikkeaa muinaissuomalaisesta ruokavaliosta vain näistä syistä; vilja, liha,kala, maitotuotteet, on tehomaanviljelyn->kemialliset lannoitteet, kasvinsuojelu sekä ruokateollisuuden -> säilöntä-ja lisäaineet, ansiosta liian pitkälle jalostettua jolloin luontaiset ravinteet ovat melkein tyystin tuhoutuneet kaikista elintarvikkeista eli käyttämämme ruoka-aineet ovat melkoisesti "myrkyillä kyllästettyä" ja jota kaiken lisäksi syömme yli tarpeemme...
Lue kommentti

Vanha tuttu mukulakasvi on vähäkalorisempaa kuin riisi tai pasta. Kokosimme yhteen neljä kiinnostavaa faktaa perunoista.

1. Kivennäisaineita ja vitamiineja

Peruna ei ole pelkkää hiilihydraattihöttöä. Hiilihydraattia on perunassa tärkkelyksen muodossa 10-15 prosenttia. Proteiinia on muutama prosentti, rasvaa ei juuri lainkaan. Ravintokuitua peruna sisältää suunnilleen saman verran kuin vaalea riisi ja pasta. Peruna on hyvä kaliumin lähde. Siitä saa myös C- ja B-vitamiineja sekä magnesiumia.

2. Kevyt lisuke

Yhdessä isossa perunassa on vähemmän energiaa kuin samassa määrässä riisiä tai pastaa. 100 grammaa perunaa sisältää noin 80 kilokaloria, vastaava annos keitettyä riisiä noin 140 kcal ja pastaa noin 100 kcal.

Vinkki: Vitamiinit säilyvät, kun keität perunat kuorineen etkä päästä niitä hajoamaan.

3. Uusissa potuissa C-vitamiinia

Uusissa perunoissa on enemmän C-vitamiinia kuin vanhoissa, koska osa C-vitamiinista tuhoutuu varastoinnin aikana. Muuten uuden ja vanhan perunan ravintosisällössä ei juuri ole eroa. Eri lajikkeet ovat ravintosisällöiltään suunnilleen samanlaisia.

4. Vältä vihreää perunaa

Jos peruna altistuu valolle ja vihertyy, siihen muodostuu myrkyllistä solaniinia. Solaniini on perunan luonnollinen puolustuskeino, joka suojaa tuholaisilta ja taudeilta. Se tekee perunasta kitkerän ja onsuurina pitoisuuksina haitallista: se voi aiheuttaa vatsakipua, ripulia ja oksentelua. Etenkin pienimmissä varhaisperunoissa on paljon solaniinia, eikä niitä siksi suositella pikkulapsille. Kuoriminen vähentää solaniinia merkittävästi.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Toppinen.

Mustikkaa matala-asteiseen tulehdukseen, voikukkaa maksaa puhdistamaan ja nokkosta vastustuskykyä vahvistamaan. Luonnonkasveja lapsuudesta asti tutkinut rovaniemeläinen Irja Mäkitalo paljastaa suosikkikasvinsa ja niiden terveysvaikutukset.

– Luonnonkasvit ovat kuuluneet elämääni aina. Maalla asuvana kerään niitä koko vuoden tarpeisiin, Irja Mäkitalo kertoo.

Osa luonnonkasveista on myrkyllisiä. Siksi on tärkeää tunnistaa kasvit varmasti ja tietää niiden vaikutukset. Myös yksinkertaiset keruuseen liittyvät perusasiat on hallittava.

Lue lisää Irja Mäkitalosta ja luonnonkasvien käytöstä täältä. 

Irja listasi suosikkikasvinsa. Lue, miten ne vaikuttavat elimistöön:

1. Mustikka

Marjoissa on voimakkaita antioksidantteja, joiden on todettu edistävän hiusverenkiertoa, parantavan hämäränäköä ja hidastavan silmänpohjan rappeumaa. Mustikanlehtiteestä on todettu olevan apua osalle diabeetikoista sekä korkeasta verenpaineesta kärsiville. Koko kasvi on antibakteerinen ja hyväksi matala-asteisissa tulehdustiloissa. Kuivatuissa lehdissä hoitovaikutus säilyy vuosia.

Lehdet: Teenä tuoreina ja kuivattuina, uutejää-paloina.

Marjat: Tuoreina, kuivattuina ja pakasteina.

2. Nokkonen

Nokkonen sisältää monia flavonoideja ja foolihappoa, ja sen pii vahvistaa hiuksia ja kynsiä. Kasvin rauta imeytyy helposti. Nokkosen uskotaan vahvistavan vastustuskykyä. Kasvin nitraattipitoisuudesta puhutaan paljon, mutta tutkimusten mukaan nokkosteetä pitäisi juoda yli kymmenen litraa päivässä, ennen kuin raja-arvot ylittyvät.

Lehdet: Teenä, soseena, keittona, kuivattuna jauhona.

Siemenet: Nuorina kerättyinä ja kuivattuina.

3. Horsma

Nuoria maitohorsman versoja voi käyttää keväällä parsan tavoin ja vaikka munakkaassa. Niissä on paljon C-vitamiinia ja ne hoitavat suolistoa ja limakalvoja. Kesälläkin voi kerätä pehmeitä latvalehtiä, kukat taas sopivat teehen ja juomiin. Suositeltava kasvi imettävälle äidille, koska sen on todettu lisäävän maidontuotantoa.

Kukat: Teenä, tuoreina ja kuivattuina.

Versonkärjet: Salaateissa ja munakkaissa, ryöpättynä.

4. Koivu

Lehdissä on nesteitä poistavia flavonoideja. Lehtien kaliumin on tutkittu vaikuttavan solutasolla ja poistavan nestettä lempeästi.

Lehdet: Teenä, uutejää-paloiksi pakastettuna, ulkoisesti hauteina jalka-kylvyissä ja vastoissa.

Mahla: Alkukeväällä tuoreena.

5. Voikukka

Voikukan lehdet sopivat salaattiin, kukat juomaksi ja terälehdet levitteeseen. Kasvi puhdistaa maksaa ja munuaisia sekä suojaa vatsan limakalvoja ja poistaa nestettä.

Lehdet: Tuoreena salaattina, tuoreena tai kuivattuna teenä, uutejääpaloina pakastettuna.

Kukat: Teenä tai koristeena ruuissa.

6. Hilla

Hillan sisältämät ellagitanniinit torjuvat jopa salmonellaa. Fermentoiduissa hillan lehdissä on kasviestrogeenejä saman verran kuin soijassa, joten se sopii yrttiteenä useimmille vaihdevuosi-ikäisille naisille. Kasvisteroleja on runsaasti, minkä vuoksi hilla alentaa tehokkaasti myös kolesterolia. Lehtien fermentointi pehmentää teen maun aromikkaaksi.

Lehdet: Teenä tuoreina, fermentoituina ja kuivattuina.

Marjat: Tuoreina ja pakastettuina.

7. Mansikka

Marjojen lisäksi kasvista voi syödä kukat ja lehdet. Mansikanlehtiteen on todettu alentavan kuumetta hengitystietulehduk-sissa. Se edistää ruuan-sulatusta, auttaa ummetuksessa ja vatsan liikahappoisuudessa. Mansikan lehdissä ja kannoissa on kasviestrogeenejä.

Lehdet: Teenä tuoreina ja kuivattuina.

Marjat: Tuoreina ja pakastettuina.

Kirjallisuutta: Sinikka Piipon teokset: Suomalaiset marjat (Minerva), Elinvoimaa mausteista (Minerva), Luonnon lääke-yrtit 1-4 (Tammi) ja Luonnonyrtit (WSOY).

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 12/2017.