Kaurasta ja palkokasveista valmistettu nyhtökaura päihittää proteiinipitoisuudellaan melkein minkä tahansa ruoka-aineen.

1. Enemmän proteiinia kuin lihassa

Nyhtökaura haastaa proteiinipitoisuudellaan jopa lihan ja kalan, sillä niissä on paljon vettä.

100 grammassa nyhtökauraa on proteiinia 27–31 g. Jauhelihassa proteiinia on 23 g, broilerissa 25 g ja lohessa 20 g sataa grammaa kohti.

2. Reilusti kuitua

Suuri osa nyhtökauran kuidusta on liukoista kuitua, beetaglukaania. Kuitu parantaa suoliston toimintaa ja auttaa alentamaan veren kolesterolitasoa sekä ehkäisemään tyypin 2 diabetesta ja suolistosyöpiä.

3. Tärkeitä aminohappoja

Nyhtökaura sisältää kaikki yhdeksän ihmiselle välttämätöntä aminohappoa.

Rasvan laadussakaan ei ole moittimista: se on pääosin pehmeää ja sydänystävällistä.

4. B12-vitamiini puuttuu

Vaikka nyhtökaura sopii lihankorvikkeeksi, B12-vitamiinia siinä ei ole. Kasvisruokavaliota noudattavan kannattaa turvautua ravintolisään.

B12-vitamiinia saa lihasta, kalasta, kananmunasta ja maitovalmisteista.

5. Käytä kuin jauhelihaa

Ruoanlaitossa nyhtökauran voi lämmittää pannulla öljyssä, työntää uuniin tai pyöräyttää mikrossa.

Muistuttaa koostumukseltaan nyhtöpossua, hajoavan mureaa possun kassleria.

6. Voi aiheuttaa ilmavaivoja

Osa ihmisistä on herkkiä papujen ja herneiden kuiduille. Nyhtökaura saattaa aiheuttaa joillekin ilmavaivoja tai muita suolisto-oireita.

Kypsentäminen voi parantaa jonkin verran nyhtökauran sulavuutta.

Asiantuntija: ravitsemustieteen dosentti Anne-Maria Pajari.

Kookosöljyn purskutteleminen suussa on vanha juttu. Myös yrttejä voi purskutella.

Jossain vaiheessa vuotta Suomeenkin tuli tohinalla oil pulling -ilmiö. Se tarkoittaa, että kookosöljyä purskutellaan hyvinvoinnin nimessä suussa.

Mutta kuinka moni on purskutellut suussaan yrttejä? Oreganoa tai esimerkiksi pinaattia?

Se vasta onkin terveellistä – ja kaiken puolin suotavaa. Niiden kanssa kannattaa olla kuitenkin sen verran huolellinen, että tarkastaa tuoreesta yrtistä sopivuuden purskutteluun. Sekä mahdollisesti makua täytyy laimentaa vedellä.

Vaikka purskutteleminen ei parantaisi tautia, antaa yrttien pureskelu ainakin raikkaan hengityksen.

Ja ennen kaikkea yrttejä kannattaa suunnata ääntä kohti ruokanautinnon vuoksi.

– Tuoreita, vihreitä yrttejä suositellaan lisättäväksi ruokavalioon, kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo luettelee.

Hän nostaa esiin erityisesti salvian, joka on Suomessa huonosti tunnettu, mutta tehokas tulehduksien ehkäisijä.

Salvia saattaa tehota hankalaan hiivatulehdukseen. Ientulehduksista kärsivä voi valmistaa salviasta väkevää purskutteluvettä.

Antiseptista salviaa on käytetty myös hengitysteiden vaivoihin ja virtsateiden desinfiointiin.

Näin lisäät yrtit ruokaan

Toinen tulehduksia tehokkaasti lievittävä yrtti on rosmariini, jonka haihtuvat öljyt tehoavat myös ihon kautta ja hengittäen. Ihana tapa hoitaa terveyttään on ottaa vaikka rosmariinikylpy.

Yrtit lisätään kypsennettä­vään ruokaan aina loppuvaiheessa, jotta niiden hyvät yhdisteet eivät tuhoudu. Yrteistä kannattaa tehdä teetä.

Salviasta maksimimäärä on neljä lehteä, sillä suurina määrinä voimakas yrtti saattaa aiheuttaa huimausta.

Pinaattia – ja maha kiittää!

Pinaatti kannattaa ottaa terveelliseen ruokavalioon monesta syystä. Sen sisältämien glykoglyserolipidien on huomattu suojaavan suolen
pintaa tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa nauttia säännöllisesti pinaattikeitosta ja silputa kasvin vihreitä lehtiä salaattiin – etenkin, jos kärsii suoliston alueen tulehduksista.

Pinaatti sisältää runsaasti erilaisia keholle hyvää tekeviä ominaisuuksia, joilla on arveltu olevan vaikutuksta myös ikääntyvien silmien sarveiskalvon rappeutumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pinaatti ja sen runsaaseen lehtivihreään liittyvät yhdisteet ovat nykyisin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lähteet: www.kasvikset.fi, Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY 1988, ja Rautavaara, Toivo: Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY 1982.
 

Vierailija

Yrttejä suuhun ja purskuttele tulehdukset pois!

Kuvassa houkuttelevan näköisiä yrttejä. Pitäneepä kohta, kun keväälle käännytään, hankkia tommoset omalle ikkunalle ruokapöydän eteen. Siitä niitä on helppo napsia ruokaan kuin ruokaan mausteeksi ja vaikka leivän päälle aamupalalla ja onhan noista silmäniloakin. Myös tutut ExoticGardenin ja Korpikangas Siemenen kevät-kuvastotkin jo saapuivat ja niistä sitten voi alkaa, ellei tilaamaan, niin ainakin ihailemaan tulevan kesän kukkakauneutta. -Elisa
Lue kommentti

Puolukan happamat aineet hoitavat virtsateitä ja helpottavat marjojen säilömistä.

Pissatulehduksen estoon 

Puolukkaa, kuten myös sen sukulaiskasvia karpaloa, on perinteisesti käytetty virtsateiden hoitoon. Molempien marjoissa on prosyanidiineja, jotka tuhoavat bakteereja ja estävät niiden tarttumista virtsateiden limakalvoille. Myös marjojen happamat aineet auttavat ehkäisemään virtsatietulehduksia.

Samaa hyvää kuin ruisleivässä 

Puolukassa on lignaaneja eniten kaikista luonnonmarjoista. Lignaanit ovat kasviestrogeeneja, jotka saattavat ehkäistä hormoniperäisten syöpien kehittymistä. Tärkein lignaanien lähde on Suomessa ruisleipä.

Vitamiineja ja väriaineita 

Puolukka ja muut marjat sisältävät antosyaaneja, jotka antavat marjoille niiden punaisen, violetin tai sinisen värin. Antosyaanien arvellaan hidastavan solujen vanhenemista ja tekevän hyvää niin sydämelle, aivoille kuin silmillekin. Puolukassa on reilusti myös rasvaliukoista E-vitamiinia, joka on antioksidantti ja suojaa elimistön rasvaisia rakenteita vapaiden happiradikaalien rappeuttavilta vaikutuksilta.

Omenaa kuitupitoisempi 

Puolukka päihittää kuitupitoisuudellaan useat hedelmät, kuten omenan, appelsiinin ja banaanin. Luonnonmarjojen sarjassa puolukka pärjää huonommin: esimerkiksi lakassa, tyrnimarjassa, mustikassa ja karpalossa on enemmän kuitua kuin puolukassa.

Huoletta pakkaseen 

Pakastaminen tai kuumentaminen ei tuhoa puolukan hyödyllisiä yhdisteitä. Ne säilyvät niin kauan kuin marjan värikin on tallella. Puolukka sisältää runsaasti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa. Puolukat säilyvät siis myös raakasurvoksena viileässä.

Asiantuntija: ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen. Lähteenä lisäksi terveyskirjasto.fi ja arctic-flavours.fi.
R. Törrönen ja E. Sarkkinen: Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia, sitra.fi.