Marja-Liisa Metso on syntynyt vuonna 1941 Helsingissä. Hän harrastaa lukemista, ulkoilua sekä konserteissa ja näyttelyissä käymistä.
Marja-Liisa Metso on syntynyt vuonna 1941 Helsingissä. Hän harrastaa lukemista, ulkoilua sekä konserteissa ja näyttelyissä käymistä.

Tinnittää, oksettaa, huimaa. Sähköyliherkkä Marja-Liisa Metso, 74, saa oireita esimerkiksi kännyköiden, tietokonien ja loisteputkien lähellä. Hän on joutunut kohtaamaan paljon mitätöintiä.

Marja-Liisa Metso avaa kerrostaloasuntonsa oven. Kädenpuristus on reipas ja katse utelias.

– Olen juuri muuttamassa, ja täällä on vielä vähän remontti kesken, hän sanoo ja esittelee huoneita.

Marja-Liisan koti näyttää miltä tahansa remonotoidulta asunnolta, mutta uusien pintojen alle lattiaan, kattoon ja seiniin on asennettu suojaavaa lasikuituverkkoa, jonka pitäisi vaimentaa ulkoa päin tulevaa sähkömagneettista säteilyä. Ikkunoiden ja oviaukkojen edessä on valkoista Sveitsistä tilattua harsokangasta, jonka tarkoitus on sama kuin lasikuituverkon.

– Saa nähdä, millaiseksi tämä tila lopulta osoittautuu, mutta odotan ja toivon, että oireeni lievenisivät ja että vahvistuisin vähitellen. Olen asunut viitisen vuotta Sääksmäellä lapsuudenkodissani, ja siellä oleva sähkölämmitys huonontaa vointiani.

Tietokoneet paljastivat syyn

Marja-Liisa kärsii sähköherkkyydestä. Hän saa muun muassa kännyköiden, niiden tukiasemien, tietokoneiden, loisteputkien ja led-valojen lähellä oireita. Hänellä ei ole kotonaan tietokonetta, televisiota eikä loisteputkia. Kännykkä on, mutta sitä hän käyttää hyvin harvoin.

Marja-Liisa kertoo tilanteestaan rauhallisesti, avoimesti ja monisanaisesti.

– Sähkökenttien vaikutuspiirissä korvissani alkaa tinnittää, tulee oksettava ja huimaava olo, päähän paineen tunne. Rintakehässä saattaa tuntua puristusta ja saan rytmihäiriöitä.

"Kun töihin tuli tietokoneet ja reagoin niille voimakkaasti, tajusin, mistä on kyse."

Oireet alkoivat vähitellen, jo nuorena aikuisena töissä ollessa.

– Minulla oli selittämättämiä huonon olon jaksoja ja kuumeilua. Kerran kroppaani tuli tunnottomia alueita ja sain lähetteen neurologisiin tutkimuksiin, mutta mitään ei löytynyt. Vasta kun töihin tuli tietokoneet ja reagoin niille voimakkaasti, osasin alkaa etsiä syytä. Ymmärsin, että oireiden takana oli herkistyminen sähkömagneettiselle säteilylle.

Työpaikalla joustettiin

Marja-Liisa oli tuolloin töissä kuntoutussuunnittelijana Vakuutusalan kuntoutuskeskuksessa. Hän oli mukana suunnittelemassa kuntoutuksia ja uudelleenkoulutuksia liikenne- ja työtapaturmissa vammautuneille.

– Pidin työstäni paljon. Se oli yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, näköalapaikka yhteiskuntaan, Marja-Liisa sanoo.

Paikat, joissa on paljon ihmisiä kännyköineen, ovat Marja-Liisalle vaikeita.

Hän pystyi olemaan työssä 62-vuotiaaksi, sillä työpaikalla oli mahdollista tehdä erityisjärjestelyjä.

– Koska en voinut käyttää tietokonetta, sain muun muassa sanella antamamme lausunnot.

Sähköhaitat minimiin

Sähköherkkyys rajoittaa Marja-Liisan elämää. Hän kävisi mielellään enemmänkin näyttelyissä ja konserteissa, mutta saleissa on paljon tekniikkaa, mikä aiheuttaa huonoa oloa.

Yleensäkin paikat, joissa on paljon ihmisiä kännyköineen, ovat vaikeita. Puheliaana ihmisenä Marja-Liisasta on mukava viettää aikaa ystävien seurassa, mutta tapaamispaikka pitää miettiä tarkkaan.

"Kesällä kävelen paljain jaloin. Myös vesi poistaa sähköisyyttä."

– Ei nykyään voi tietenkään kokonaan välttää sähkön vaikutuksia, mutta olennaisinta sähköherkälle onkin minimoida haittoja. Uusi asuntoni on pyritty remontoimaan niin, että sähköaltistus olisi mahdollisimman vähäistä.

Marja-Liisa on oppinut keinoja, joilla hän voi edistää jaksamistaan.

– Kesällä tuntuu hyvältä kävellä paljain jaloin, se tuntuu maadoittavan. Myös vesi poistaa sähköisyyttä, esimerkiksi uiminen ja suihkussa käyminen helpottavat.

"Eräskin lääkäri totesi, ettei sähköherkkyyttä ole olemassakaan."

Jospa löytäisin kumppanin

Ystävät ovat enimmäkseen ymmärtäneet Marja-Liisan tilanteen, mutta lääkäreiden apuun sen sijaan ei ole voinut luottaa.

– Olen kohdannut mitätöintiä monta kertaa. Eräskin lääkäri tokaisi, että ei sähköherkkyyttä ole olemassakaan.

Silloin kun vähättely on tullut lähipiiristä, se on tuntunut kaikkein pahimmalta. Pari vuotta sitten elämässä oli vaihe, jolloin Marja-Liisan oli vaikea löytää elämälleen merkitystä. Oireet tuntuivat sietämättömiltä.

– Sähköherkän elämä on vuoristorataa. Yhdessä hetkessä olo tuntuu hyvältä, mutta jatkuvasti sähköistyvässä yhteiskunnassa tilanteet muuttuvat elämä yhtäkkiä – ja tuleekin uusi altistaja.

Vähitellen toivo sai jalansijaa, ja nyt muutto takaisin Helsinkiin ystävien ja edesmenneen miehen lasten perheiden lähelle tuntuu hyvältä.

– Aion liittyä johonkin eläkeläisjärjestöön ja lähteä tansseihin. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Jospa löytäisin vielä kumppaninkin, Marja-Liisa sanoo ja hymyilee.

 

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2015.

Kuka Marja-Liisa Metso Syntynyt 1941 Helsingissä. Leski, asuu Helsingissä yksin. Harrastaa lukemista, ulkoilua sekä konsertteissa ja näyttelyissä käymistä

Vierailija

Sähköyliherkkyydestä kärsivä Marja-Liisa: "Lääkäritkin ovat vähätelleet oireitani"

Niinhän sitä luullaan, että korvien välissä se vika on. Ei välttämättä. Tunnen kaksi sähkölle yliherkkää ihmistä. Niitä oireita ei kannata vähätellä. Toinen vaihdatti hampaistaan kaikki amalgaamipaikkansa pois, minkä jälkeen ei enää loistelamput eikä tietokoneet häirinneet. A-paikoissa on elohopeaa, joka verenkiertoon päästyään vahingoittaa elimistöä. Jos on verestävät ikenet ja amalgaamipaikat, myrkkyä liukenee vereen. Toinen tuttuni ei ole kaikkia vaihdattanut. Hänellä on sairauksia, jotka...
Lue kommentti
Timo

Sähköyliherkkyydestä kärsivä Marja-Liisa: "Lääkäritkin ovat vähätelleet oireitani"

Sähköyliherkkyys on psykosomaattinen "ilmiö", eli suomeksi mielenterveyteen liittyvä ongelma. Kukaan ei ole koskaan kyennyt osoittamaan oireidensa todella liittyvän sähköön tai sähkömagneettiseen säteilyyn missään tieteellisessä kokeessa. Ihmiset ahdistuvat eri asioista, esimerkiksi huonoista uutisista, kiireestä, vieraista ihmisistä tai tässä tapauksessa tietokoneesta, jonka käyttöä pitää liian vaikeana. Nyt Marja-Liisa on kehittänyt oikein elämäntavan projisoidun ahdistuksensa välttelyn...
Lue kommentti

Hevonen vanhainkodin virkistyspäivässä. Hevonen kuntouttamassa liikuntakyvytöntä tai masentunutta. Hummat hoitavat ihmisiä, mutta mihin se perustuu? Entä miten hevonen kohdataan?

Oli aika, jolloin hevosen pärähdys oli Ulla Linjama-Lehtisen mielestä pelottavaa. Hän oli masentunut ja kaipasi elämäänsä uudenlaisia virikkeitä. Hän päätti ryhtyä ratsastamaan vaikka se pelotti. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin Ulla, sosiaalialan ammattilainen, tekee töitä hevosten kanssa.

– Hevoset ovat opettaneet minulle kärsivällisyyttä, läsnäoloa ja toisten kuuntelua.

Vauhti hidastuu

Koska oma masennus vei Ullan aikoinaan hevosten pariin, hän haluaa nykyään auttaa muita mielenterveyskuntoutujia. Hän perusti kymmenen vuotta sitten Pollesta potkua ry:n, joka järjestää Uudellamaalla sosiaalipedagogista toimintaa hevosten kanssa.

– Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä ja teen tätä hevoshommaa sosiaalipedagogisten silmälasien takaa. Opettelemme täällä asiakkaiden kanssa hevosten avulla luottamusta, vastuuta, vuorovaikutusta ja omien rajojen vetämistä. Niissä kaikissa hevonen on aivan loistava kumppani, Ulla Linjama-Lehtinen kertoo.

Pollesta potkua -yhdistyksen asiakaskunta on värikästä. Osa on masentuneita, osa etsii oivallusta johonkin elämänmuutokseen tai vain muuten vain kokee tarvetta eläinten kanssa puuhasteluun.

– Aloitamme aina ihan perusasioista, siitä miten kohdataan eläin. Hevonen on herkkä aistimaan erilaisia tunteita, eikä yleensä siedä hätiköintiä tai epäjohdonmukaisuutta. Yleensä haastavinta onkin saada ihmiset pysähtymään ja syventymään itseen. Siihen hevoset ja luonto on hyvä apu. Me kun emme voi hidastaa luonnon rytmiä, vaan meidän on sopeuduttava siihen.

Ohjat omiin käsiin

Hevosia käytetään apuna myös fysioterapiassa. Kajaanilainen fysioterapeutti Sanna Mattila-Rautiainen on työskennellyt ratsastusterapeuttina yli 20 vuotta. Hän on uransa aikana nähnyt konkreettisesti, kuinka hevonen kuntouttaa. Matilaisen mielestä avainasemassa on liike. Ratsastusterapiassa ratsastaja ei pyri millään tavoin vaikuttamaan hevosen etenemiseen, vaan ottaa vastaan hevosesta välittyvät liikkeet.

– Hevonen tuottaa minuutissa noin 100 liikeimpulssia, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin ihmisen kävelyssä.

Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapia on lempeää mutta tehokasta. Parhaimmillaan se opettaa ihmisen vaikka uudelleen kävelemään.

Ulla Linjama-Lehtinen näkee työssään vähän samanlaisia saavutuksia. Tosin fyysisten ponnistusten sijaan henkisiä.

– Hevosten kanssa toimiminen on aika vapauttavaa. Ne vaativat toimintaa ja hyväksyvät ihmisen sellaisena kuin hän on. Parhaimmillaan tämän kautta voi saada oman elämän taas omiin käsiinsä ja oppii luottamaan siihen, että omat jalat kantavat.

Lue lisää Ulla Linjama-Lehtisestä uudesta ET-lehdestä 17/2017. 

Kookosöljyn purskutteleminen suussa on vanha juttu. Myös yrttejä voi purskutella.

Jossain vaiheessa vuotta Suomeenkin tuli tohinalla oil pulling -ilmiö. Se tarkoittaa, että kookosöljyä purskutellaan hyvinvoinnin nimessä suussa.

Mutta kuinka moni on purskutellut suussaan yrttejä? Oreganoa tai esimerkiksi pinaattia?

Se vasta onkin terveellistä – ja kaiken puolin suotavaa. Niiden kanssa kannattaa olla kuitenkin sen verran huolellinen, että tarkastaa tuoreesta yrtistä sopivuuden purskutteluun. Sekä mahdollisesti makua täytyy laimentaa vedellä.

Vaikka purskutteleminen ei parantaisi tautia, antaa yrttien pureskelu ainakin raikkaan hengityksen.

Ja ennen kaikkea yrttejä kannattaa suunnata ääntä kohti ruokanautinnon vuoksi.

– Tuoreita, vihreitä yrttejä suositellaan lisättäväksi ruokavalioon, kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo luettelee.

Hän nostaa esiin erityisesti salvian, joka on Suomessa huonosti tunnettu, mutta tehokas tulehduksien ehkäisijä.

Salvia saattaa tehota hankalaan hiivatulehdukseen. Ientulehduksista kärsivä voi valmistaa salviasta väkevää purskutteluvettä.

Antiseptista salviaa on käytetty myös hengitysteiden vaivoihin ja virtsateiden desinfiointiin.

Näin lisäät yrtit ruokaan

Toinen tulehduksia tehokkaasti lievittävä yrtti on rosmariini, jonka haihtuvat öljyt tehoavat myös ihon kautta ja hengittäen. Ihana tapa hoitaa terveyttään on ottaa vaikka rosmariinikylpy.

Yrtit lisätään kypsennettä­vään ruokaan aina loppuvaiheessa, jotta niiden hyvät yhdisteet eivät tuhoudu. Yrteistä kannattaa tehdä teetä.

Salviasta maksimimäärä on neljä lehteä, sillä suurina määrinä voimakas yrtti saattaa aiheuttaa huimausta.

Pinaattia – ja maha kiittää!

Pinaatti kannattaa ottaa terveelliseen ruokavalioon monesta syystä. Sen sisältämien glykoglyserolipidien on huomattu suojaavan suolen
pintaa tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa nauttia säännöllisesti pinaattikeitosta ja silputa kasvin vihreitä lehtiä salaattiin – etenkin, jos kärsii suoliston alueen tulehduksista.

Pinaatti sisältää runsaasti erilaisia keholle hyvää tekeviä ominaisuuksia, joilla on arveltu olevan vaikutuksta myös ikääntyvien silmien sarveiskalvon rappeutumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pinaatti ja sen runsaaseen lehtivihreään liittyvät yhdisteet ovat nykyisin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lähteet: www.kasvikset.fi, Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY 1988, ja Rautavaara, Toivo: Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY 1982.
 

Vierailija

Yrttejä suuhun ja purskuttele tulehdukset pois!

Kuvassa houkuttelevan näköisiä yrttejä. Pitäneepä kohta, kun keväälle käännytään, hankkia tommoset omalle ikkunalle ruokapöydän eteen. Siitä niitä on helppo napsia ruokaan kuin ruokaan mausteeksi ja vaikka leivän päälle aamupalalla ja onhan noista silmäniloakin. Myös tutut ExoticGardenin ja Korpikangas Siemenen kevät-kuvastotkin jo saapuivat ja niistä sitten voi alkaa, ellei tilaamaan, niin ainakin ihailemaan tulevan kesän kukkakauneutta. -Elisa
Lue kommentti