Hampaiden harjaaminen aamuin, illoin ei riitä. Moni meistä puhdistaa suunsa nopeasti ja hutiloiden.

Tarkista kellosta, kauanko harjaat hampaitasi. Ihmiset uskovat nimittäin harjaavansa hampaitaan riittävät pari kolme minuuttia, mutta todellisuudessa aika on lyhyempi. Vasta kahdessa minuutissa fluori ehtii sitoutua hampaaseen ja vahvistaa sen kiillettä.

Hampaat harjataan niin, ettei mikään kohta jää puhdistamatta. Ienrajojen ja takimmaisten poskihampaiden puhdistamisessa kannattaa olla erityisen huolellinen, sillä ienrajoihin kertyy herkästi plakkia ja poskihampaita voi olla vaikea puhdistaa.

Suuta ei tarvitse huuhdella vedellä harjauksen aikana eikä sen jälkeen, vaan ylimääräinen hammastahna-sylki -seos vain sylkäistään pois.

Tärkeintä on harjata hampaat fluoritahnalla säännöllisesti kaksi kertaa päivässä. Yöllä syljen eritys ja huuhtelevuus vähenevät, joten hampaiden harjaamista illalla ei kannata jättää väliin.

Aamuharjauksen voi tehdä ennen aamiaista, sillä fluori suojaa hampaita happohyökkäyksen vaikutuksilta. Silloin kun ei ole kiirettä, paras vaihtoehto on harjaus puoli tuntia aamupalan jälkeen.

Heti ruoan jälkeen hampaita ei kannata pestä, sillä harjaaminen kuluttaa syömisen vaikutuksesta pehmentynyttä kiillettä. Hampaiden pitää antaa levätä happohyökkäyksen ajan. Suu on kuitenkin syytä huuhtoa tähteistä heti syömisen jälkeen.

Suussasi syntyy happohyökkäys ja hampaiden pinnalta alkaa liueta mineraaleja aina, kun syöt tai juot jotain muuta kuin vettä. Fluori ja sylki korjaavat alkavia vaurioita ja torjuvat lyhytkestoiset harvoin toistuvat happohyökkäykset. Normaalin kahden pesun rytmillä hampaat kestävät jopa kuusi happohyökkäystä päivässä.

Ksylitolipastilli tai -purukumi aterian jälkeen neutraloi suun happoja ja katkaisee happohyökkäyksen. Pastillissa pitäisi olla ksylitolia yli 50 prosenttia.

Hammasvälit kannattaa puhdistaa ennen harjausta, jottabakteeripeitettä ei nouse puhtaille hampaille.

Tehokkaimmin välit puhdistuvat hammaslangalla. Liike on tärkeä. Hammaslanka viedään edestakaisin liikkein hammasväliin, ientaskun pohjaan ja nostetaan bakteeripeite pois ientaskusta.

Lankaa on helpompi käyttää, kun sen sitoo tuplasolmulla ison appelsiinin kokoiseksi lenkiksi. Apuna voi käyttää myös hammaslangan viejää.

Harvemmat hammasvälit voi puhdistaa hammastikulla tai hammasväliharjalla. Kun tikun kastelee ennen käyttöä, siitä tulee sitkeämpi eikä se katkea niin helposti kuin kuiva tikku.

Liike on tärkeä myös harjaamisessa. Tee harjalla pientä edestakaista, nytkyttävää liikettä. Käytä hellävaraista kynäotetta, älä jynssää voimalla.
Kovakourainen harjaaminen laittaa hampaiden kiilteen ja ikenet koville.

Vetäytyneet ikenet paljastavat hammaskaulat, joita kiille ei suojaa. Hampaista voi tulla vihlovat ja herkät kylmälle ja kuumalle. Paikat, kruunut ja implantit voi puhdistaa samoilla välineillä kuin muunkin hampaiston.

Ne, joilla on terve ja puhdas suu, eivät tarvitse suuvettä. Suuvesissä on usein alkoholia, joka kuivattaa suuta ja tappaa suun hyödyllisiä bakteereja.

Bakteereja vähentävä suuvesi sopii käytettäväksi lyhytaikaisesti esimerkiksi hammasleikkauksen jälkeen

Hoida proteesia

Huuhdo suu usein. Harjaa sekä suulaki että ikenet pehmeällä hammasharjalla aamuin illoin.

Puhdista proteesi aamulla ja illalla. Huuhdo se myös ruokailujen jälkeen, jotta alle ei jää limakalvoa hankaavia tähteitä.

Käytä puhdistukseen pehmeää proteesiharjaa. Kova harja naarmuttaa proteesin pintaa.

Puhdistusaineena voi käyttää käsipesuun tarkoitettua astianpesuainetta, nestemäistä saippuaa, proteesitahnaa tai puhdistustabletteja. Tavalliset, karkeat hammastahnat voivat vaurioittaa proteesin pintaa.

Harjaa proteesi vedellä täytetyn astian yläpuolella, ettei proteesi mene rikki, jos se putoaa.

Kun huuhtelet, käytä haaleaa vettä. Kuumassa vedessä proteesi voi vääntyä ja sen muoto voi muuttua.

Oikeat välineet

Sähköhammasharjalla saathampaat tehokkaasti puhtaaksi. Harjaa ei tarvitse painaa, sillä kone tekee työn. Laadussa ja hinnassa on suuria eroja. Uusimmat, teknologisesti kehittyneet harjat ovat yleensä tehokkaimpia. Monet suunhoidon ammattilaiset suosivat sähköhammasharjaa, jossa on pieni, edestakaisin pyörivä harjaspää.

Käsikäyttöinen harja on monelle mieluisampi. Valitse harja, jossa on pehmeät, tuuheat harjakset. Ne ovat hampaille ja ikenille hellävaraisempia. Konstailematon ja edullinen perusharja on usein paras. Muotoiluja ei tarvita.

Hammaslankoja on vahattuja ja vahaamattomia, fluorattuja ja fluoraamattomia, eri vahvuisia ja muotoisia. Valitse lanka hammasvälien mukaan – usein ostamme liian paksua lankaa. Ahtaille väleille hyvä on litteä, vahattu ja rispaantumaton lanka. Punottu pyöreä lanka sopii isoihin hammasväleihin.

Hammastikkuja ja hammasväliharjoja on eri paksuisia. Kolmion mallinen tikku puhdistaa parhaiten hampaiden välipinnat.

Hammastahnat suojaavat reikiintymisen lisäksi hammaskiveltä, värjäytymiltä tai vihlonnalta. Tärkeintä on, että tahna sisältää fluoria eikä ole hankaavaa. Sensitiiviset, vihlontaa vähentävät tahnat eivät hankaa.

Tahnojen erilaiset lisäaineet, etenkin vaahdon aikaansaamiseksi lisätty natriumlauryylisulfaatti, saattavat aiheuttaa ja lisätä aftoja. Kysy apteekista arkaan ja kuivaan suuhun sopivia tahnoja.

Lusikkaa kieleen

Jos suussa on paha maku tai hengitys haisee, kieli kannattaa puhdistaa. Se käy kätevästi lusikalla kaapimalla. Kielen pinnalla näkyvä valkoinen kate on samaa bakteeripeitettä kuin hampaissa.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju