Olen syntynyt 1944 ja tottunut jo lapsesta syömään aamupalan, lämpimän aterian iltapäivällä ja iltasella jotain pientä. Syön kun on nälkä ja juon, kun janottaa tai tekee mieli juoda. Olen normaalipainoinen. Tämä taitaa olla vastoin terveysohjeita? Pitäisi kai syödä useita välipaloja ja juoda varmuuden vuoksi, vaikkei kroppa mitään pyytäisikään. Mihin nuo ohjeet oikein perustuvat?Jälkipolvea opastava isoäiti

Isoäiti saa kyllä opastaa jälkipolveaan juuri noin. Kertomuksestasi huokuu tasapaino mielen ja kehon välillä, mikä näkyy normaalina elopainonakin. Hienoa.
Ravitsemusohjeissa on monia vivahteita, mutta punainen lanka on se, että energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa. Tavoitteena on juuri tuo minkä olet saavuttanut, normaalipaino.
Toinen lanka on ravinnon terveellisyys. Sydänystävällinen ruokavalio on hyvä lähtökohta. Rasvat ovat silloin pääosin hyvälaatuisia kasviöljyjä ja kalarasvoja omega-3-rasvahappoineen sekä täysjyvätuotteita tärkeine kuituineen. Valkuaisaineita pitää olla sopivasti lihaskunnon ylläpitoon ja tuoreita vihanneksia sekä hedelmiä turvaamassa tärkeiden vitamiinien saannin. Jos kuluttaa vuorokauden aikana syömänsä ja juomansa kalorit kuten sinä teet, niin se on yhtä oikeaoppista kuin mikä muukin tapa. Lopputulema ratkaisee.
Terveellisten välipalojen nauttiminen voi ehkäistä hirmuisen nälän tuomaa ahmimista ja pitää kropan ja mielen vireyden hyvänä, mutta on siinä liikakaloreiden saamisen riski. Älä siis suotta muuta tapojasi. Janokin on tavallisesti hyvä merkki vedenhukasta. Ainoastaan helteellä janontunnetta ei kannata odotella, vaan ylimääräiset pari lasia vettä on hyvä nauttia aterioiden yhteydessä ja välilläkin, jottei vaivihkaa kuivahtaisi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muuttuukohan muualla kun Suomessa nämät ruokailusuositukset samalla vauhdilla. Aiempi mallinna ollut ruokapyramidikin on nykyisin käännetty pyrstölleen, ainakin melkein.

Sydän- ja verisuonitaudit eivät ole voitettu tauti Suomessakaan. Päinvastoin: sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes kuormittavat suomalaista sairaalajärjestelmää ylivoimaisesti eniten.

Maailman terveysjärjestö WHO on tutkinut, mitkä taudit tappavat eniten ihmisiä maailmassa. Ykkössijan vie suomalaisillekin kovin tuttu sepelvaltimotauti.

Suurimmat kuoleman aiheuttajat ovat WHO:n raportin mukaan nämä:

1.Sepelvaltimotauti
2.Aivohalvaus ja muut aivoverenkierron sairaudet
3.Alahengitysteiden tulehdukset
4.Perinataalikuolemat
5.Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus
6.Ripulitaudit
7.HIV/AIDS
8.Tuberkuloosi
9.Henkitorven-, keuhkoputken ja keuhkosyöpä
1.Liikenneonnettomuudet

On arvioitu, että vuonna 2004 jopa 59 miljoonaa ihmistä kuoli koko maailmassa sydän- ja verisuonitauteihin, mikä tekee siitä suurimman kuoleman aiheuttajan.

Pelkästään vuonna 2004 7,2 miljoonaa ihmistä kuoli sepelvaltimotautiin, 5,7 miljoonaa aivohalvaukseen tai muuhun aivoverenkierron sairauteen.

Sydän- ja verisuonitautikuolemia voitaisiin vähentää

Sydän- ja verisuonitaudit vaikuttavat sydämeen ja verisuoniin aiheuttaen sydänkohtauksia ja aivohalvauksia. Yksinkertaisesti syömällä oikein, liikkumalla säännöllisesti ja välttämällä tupakointia pystyttäisiin ehkäisemään peräti 80 prosenttia tai jopa ylikin kaikista sydän- ja verisuonitaudeista sekä aivohalvauksista johtuvia ennenaikaisia kuolemia.

Tupakka on suurin, mutta toisaalta estettävissä oleva sydän- ja verisuonitautien aiheuttaja. Lähes joka kymmenes kuolema johtuu tupakoinnista. Teollisuusmaissa tupakka on syynä lähes viidesosaan kuolemantapauksista, joista suurin osa johtuu sydän- ja aivoinfarkteista. Tupakointi kaksinkertaistaa sydäninfarktin riskin.

Eli 80-luvulla aloitettu margariinin syönti ei ole auttanut yhtään mitään.

Kenelle se oli yllätys?

Voiteletko leipäsi bensalla?

http://a-rou.fitfashion.fi/2013/11/29/voiteletko-leipasi-bensalla/

Tuoreimmat tilastot sydän- ja verisuonitautien esiintyvyydestä Euroopan eri maissa ovat valmistuneet. Tilastoja katsellessa tulee miettineeksi mitä Pohjois-Karjala projekti on todellisuudessa saanut aikaan. Suomessa syödään kevyttuotteita ja margariinia tolkuttomasti enemmän kuin muualla. Kunnon ruokaa ei tahdo saada enää mistään.
Erot Euroopan eri maiden välillä ovat säilyneet vuosikausia samoina. Suomen tilanne muihin länsieurooppalaisiin maihin on edelleen huono. Ainoastaan entiset itäblokin maat ylittävät kuolleisuudessa Suomen. Ehkä kaikki mitä meille on kerrottu onkin valetta. Tilastoja on helppo tarkastella sillä värikuvat ovat hyvin selkeitä. Punainen on pahinta, keltainen huonoa, vihertävä parempaa ja vihreä parasta terveyden kannalta katsoen.

http://eurheartj.oxfordjournals.org/content/early/2008/02/05/eurheartj.e...

Sisältö jatkuu mainoksen alla