Jos tapahtumamuisti pätkii, kyseessä saattaa olla uudenlainen muistisairaus LATE.
Mistä puhuinkaan puolison kanssa aamulla? Kävinkö jo kaupassa tänään?
Jos muistaa tällaisia asioita, voi olla tyytyväinen. Jos taas tuppaa unohtelemaan, tapahtumamuistissa saattaa olla häikkää.
Tapahtumamuistin heikentyminen on tyypillistä Alzheimerin taudissa. Myös uudentyyppinen aivorappeumasairaus, LATE, aiheuttaa samankaltaisia muistivaikeuksia.
Alzheimerin tauti vai LATE?
Apulaisprofessori Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta kertoo, että Alzheimerin tautiin liittyy kuitenkin varhaisvaiheen jälkeen usein muitakin oireita kuin muistiongelmia, esimerkiksi masennusta tai ahdistusta.
Alzheimerin taudissa saattaa ilmaantua myös liikehäiriöitä ja vaikeuksia toimia tavoitteellisesti arjessa.
”LATE on yksinään lievä tauti.”
LATEssa on lähinnä vain muistiongelmia, jotka keskittyvät erityisesti tapahtumamuistiin.
Tapahtumamuistin heikkenemisen voi huomata vaikkapa televisiota katsellessa. TV-sarjan seuraaminen on hankalaa, jos sen käänteet eivät pysy mielessä.
– LATE on yksinään lievä tauti. Mutta jos ihmisellä on samanaikaisesti sekä LATE että Alzheimerin tauti, Alzheimerin taudin eteneminen vauhdittuu.
Kokenut saattaa osata epäillä LATEa.
LATEa ei voida toistaiseksi testata, vaan se voidaan todeta vain kudosnäytteestä ruumiinavauksessa.
Kokenut lääkäri saattaa osata epäillä LATEa, jos hänellä on pitkäaikainen hoitosuhde potilaaseen. Jos tällä on lievä, hitaasti etenevä muistisairaus, mutta tietyt Alzheimerin merkkiaineet puuttuvat, kyse voi olla LATE:sta.
Riskiä voi pienentää hyvillä elintavoilla
Kirjainyhdistelmä LATE tulee sairauden englanninkielisestä nimestä, joka on suomeksi hankalan kuuloinen: limbinen TDP-43 enkefalopatia.
LATE ei ole perinnöllinen, mutta siihen liittyy geneettistä alttiutta.
Sairastumisriskiä voi vähentää esimerkiksi syömällä terveellisesti ja monipuolisesti, liikkumalla säännöllisesti ja nauttimalla alkoholia enintään kohtuullisesti.
Aivoissa tapahtuvilta muutoksilta ei silti aina voi välttyä. Vaikka LATE ei ole perinnöllinen, siihen liittyy geneettistä alttiutta. Toisilla on suurempi todennäköisyys sairastua kuin toisilla.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 22/24 julkaistusta jutusta, jossa kerrotaan mitä LATEsta tiedetään ja miten lääketieteessä tutkitaan muistisairauksia. Tilaajana voit lukea jutun kokonaisuudessaan täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.
