Maksaläiskät, ihon rusehtavat pigmenttihäiriöt, tekevät ihosta likaisen ja nuutuneen näköisen. Mistä niihin saa avun?

Kun otsaan alkaa hahmottua entisen Neuvostoliiton kartta, joka ei pesemällä haalistu, tiedät ottaneesi aurinkoa vähän liikaa.

Tarkkaa syytä maksaläiskien syntyyn ei kylläkään tiedetä, mutta niiden ruskea väri voimistuu auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta.

Siksi kevät herättelee myös erilaiset kosmetiikkavalmistajat markkinoimaan tuotteitaan. Aurinkosuojia, vaalentavia voiteita, peitevoiteita putkahtelee hyllyille kilpaa leskenlehtien kanssa.

Siankärsämöä pigmenttiläiskiin

Nykyään myös kotimaisia kosmetiikkayrittäjiä mietityttää kasvojemme kirjavuus.

Tenho Pitkänen etsi 1990-luvulla apua omaan psoriasikseensa ja kiinnostui vanhoista kansanparannuskeinoista. Niistä hän sai lähtöajatuksen Detria-yritykseensä, joka hyödyntää kotimaisia marjoja ja kasveja kosmetiikkatuotteissaan. Mustikkaa ihon elastisuuden säilyttämiseen, katajaa ihovaurioihin ja siankärsämöä pigmenttiläiskiin.

– Törmäsin aikoinaan työmatkalla Japanissa ihonvaalennukseen, joka oli siellä erittäin suosittua. Japanissa oli tutkittu, että sianpuolukka vaalentaa tehokkaasti. Suomessahan ei tarvita vaaleampia ihoja, mutta maksaläiskiä meilläkin on ja puolukoita. Siitä sitten kotiin tultua alettiin kehitellä omaa hoitotuotetta, Pitkänen kertoo.

Näin ET-lehti kirjoitti psoriasiksesta vuonna 1978

Maksaläikkiä myös tummaihoisilla

Entä ovatko maksaläiskät ihan suomalainen erityispiirre? Eivät ole, lohduttele helsinkiläisen Siluetti Sairaalan erikoissairaanhoitaja Taina Heikkinen.

Hän on työssään kohdannut paljon myös tummaihoisia, joilla on sama ongelma.

– Meillä suomalaisilla auringonpalvonta oli pari vuosikymmentä sitten aika estotonta, ehkä me ainakin osittain hoidamme nyt niitä vaurioita, Heikkinen miettii.

Hänen työpaikallaan on erikoistuttu pigmenttimuutosten häätöön kemiallisilla kuorinnoilla ja laserhoidoilla. Heikkisen mielestä erityisesti laserhoito on ollut viime aikoina osoittautunut hyväksi hoitokeinoksi. Ihan ilmaista se ei tosin ole, pysyvämpiä tuloksia varten hoitoa on otettava kuurina, joten kukkaro kevenee läiskien lähdön myötä noin tuhannella eurolla. Eikä senkään jälkeen enää saa ottaa estottomasti aurinkoa ilman läiskien vaaraa.

– Ainoa keino välttyä maksaläiskiltä onkin välttyä auringonotolta, Heikkinen toteaa.

Se on varmasti myös ehdottomasti edullisin keino.

Oliko voiteista apua – näitä kokeilimme

Maksäläikkien häivytystä lupaavat monet voiteet. Toimitus kokeili niistä viittä erilaista.

1. Eucerinilta löytyy tuhti paketti maksaläiskätaistoon. Hyperpigmentaatiota kukistetaan tässä sarjassa erityisesti B-resorsinoli-nimisen aineen avulla. Neutraalin tuoksuiset ja miellyttävästi kosteuttavat voiteet olivat herkälle iholleni vähän liian tuhteja. Pigmenttiläiskien kanssa kasvojani alkoi koristaa lievä punakkuus. Täsmävoide, jota laitetaan vain pigmenttimuutosten päälle, ainakin hienokseltaan silotti ihon pintaa. Eucerin Even Brighter -päivävoide ja yövoide 50 33 ja 34 euroa. Eucerin Even Brighter Spot Corrector -täsmävoide 5 ml 31,70 e. Eucerin Even Brighter Concentrate -hoitotiiviste 6 x 5 ml 36 e, apteekeista.

2. Garnierin voiteet lupaavat muun muassa C-vitamiinin avulla hälventää näkyvästi kaikentyyppisiä tummia läiskiä. En tiedä kuinka näkyvästi, mutta jo muutamassa päivässä iho tuntui vähän tasaisemmalta. Pelästyin ensin herkkäihoisena rasvojen pirteää tuoksua, mutta parin viikon kokeilu ei kuitenkaan kutittanut. Garnier Dark Spot Treatment -yövoidetiiviste. 30 ml 15,50 e ja Garnier Dark Spot Corrector -päivävoide. 50 ml 15,50 e, päivittäistavarakaupat.

3. Detrian sianpuolukkaa sisältä seerumi oli miellyttävä käyttää, mutta maksaläiskiäni se ei vaalentanut. Ehkä nenänpielen punaisuus jonkin verran tasoittui, mutta peruskirjavuus silti pysyi. Arbutin-seerumi. 30 ml 51,31 e, apteekit.

4. Kasvojen lisäksi pigmenttimuutokset leviävät herkästi kämmenselkiin. O.P.I.:n käsiseerumi ja -voide lupaavat apua läiskittyneille käsille. Kirjavuuden silotuksesta en tiedä, mutta muutaman päivän kokeilun jälkeen. O.P.I. Finishing Butter on riittoisa mutta käsirasvaksi aika tyyris, 250ml 54,20 e. Seerumia suositellaan käytettäväksi neljän viikon kuurina, 25 ml 49,50 e.

5. Kun kaikki konstit on kokeiltu, sitkeät maksaläiskät voi peitota peitevoiteella. Mineraalimeikkisarjan peitevoide sopii hyvin herkällekin iholle ja vähän oranssisävy peittää läikikkyyttä tehokkaasti. Riittoisa purkki kestää pitkään. Jane Iredale, Enlighten Concealer, 2,8g, 48 euroa, kosmetologit.

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.