Tiesitkö: näin yleistä äänien kuuleminen on

Siitä tulee viisi ja puoli vuotta, kun aloin kuulla ääniä yhtenä joulukuun iltana.

Kuulin avunhuutoja kerrostalomme rappukäytävästä ja varoitushuutoa tulipalosta. Hiippailin käytävään, mutta en löytänyt ketään huutamasta. Äänet jatkuivat silti.

Kun muut eivät ääniä kuulleet, hakeuduin viimein lääkäriin naapurini kehotuksesta. Minut tutkittiin hyvin. Elimellistä syytä ei löytynyt.

Kuulen edelleen laulua, kuten räppäämistä koko ajan.

Kuulen edelleen laulua, kuten räppäämistä koko ajan, mutta osaan hallita ääniä ja pärjään niiden kanssa. Saan onneksi nukuttuakin hyvin. Minulla on myös lääke, joka auttaa.

Tällainen äänten kuuleminen on paljon yleisempää kuin voisi luulla. Asiasta ei juuri puhuta. Miksihän?

Ammatti-ihmisetkään eivät osaa oikein suhtautua asiaan. Monet luulevat äänien kuulemista mielisairaudeksi.Kutsun itse tätä ”musikofiliaksi”.

Kuulun Moniääniset -yhdistykseen. Meidän mielestämme äänten kuulemisilmiöstä pitäisi tiedottaa enemmän, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mistä on kyse.

Reipas, tanssiva mummeli 88 v

Minusta on hyvä päästää sinut nyt ääneen kertomuksellasi.

Suuntasin heti yhdistyksenne moniaaniset.fi -nettisivustolle ja latasin ilmaisen Sisäinen ääni -oppaan. Tutustuminen siihen ja muuhunkin sivuilta löytyvään sisältöön oli opettavaista.

Suunnilleen joka kymmenes kuulee ääniä säännöllisesti.

Suunnilleen joka kymmenes kuulee ääniä säännöllisesti.

Vaikka ääniharhoja voi liittyä psykoottistasoiseen mielen sairauteen, niin aina äänet eivät sellaisesta johdu. Se on tärkeä tietää, kun ääniä kuulevan kanssa asiasta keskustelee.

Suosittelen aiheeseen tutustumista myös kaikille terveydenhuollon ammattilaisille.

Yleislääkäri Risto Laitila on ET-lehden omalääkäri ja vastaa lukijoiden kysymyksiin.

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 10/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.