Uni parani ja vointi virkistyi. Sirpa Jaloselle uniapneadiagnoosi toi helpotuksen.

Sirpa Jalonen alkoi epäillä uniapneaa, kun hänen samassa talossa asuva tyttärensä kommentoi Sirpan kuorsaamista. Tytär nukkuu eri huoneessa, mutta huomasi asian silti. Hän huolestui, kun äidin hengitys välillä pysähtyi. Tyttären piti käydä keskellä yötä katsomassa, hengittikö äiti lainkaan.

Lisäksi Sirpa heräsi aamuisin kovaan päänsärkyyn. Hän epäili, että verenpaine oli sekaisin ja alkoi mitata sitä. Aamuverenpaine olikin poikkeuksellisen korkealla.

– Nämä ovat tyypillisiä uniapnean oireita. Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa ­aamuinen päänsärky uniapneapotilaalla on nimetty uniapneapäänsäryksi, kertoo Coronarian uniklinikan vastuulääkäri, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaa.

Aamuinen päänsärky uniapneapotilaalla on nimetty uniapneapäänsäryksi.

Valveilla Sirpa tunsi itsensä väsyneeksi, vaikka on aina pitänyt itseään touhukkaana. Hän nukahteli television ääreen jo alkuillasta. Tytär kuvasi, että hän oli kuin taskulamppu, joka napsahtaa sammuksiin.

Välillä iski kova uupumus, ja illalla vaivasivat levottomat jalat. Oireet olivat jatkuneet pitkään.

Kahden yön tutkimus

Sirpa päätti selvittää, voisiko hänellä olla uniapnea, ja hän pääsi jonoon julkiseen terveydenhuoltoon. Hänen poikansa oli juuri saanut apua omaan uniapneaansa ja sanoi äidilleen, ettei tämän kannattaisi odotella kovin pitkään hoitoon pääsyä. Niinpä Sirpa kääntyi yksityisen lääkäriaseman puoleen.

– Pääsin nopeasti vastaanotolle ja kerroin vaivastani. Minulle ehdotettiin uniapnean tutkimista varten kehitettyä yöpolygrafialaitetta, jonka saa mukaan kotiin. Uniapneahoitaja Sari Lehtimäki neuvoi seikkaperäisesti, miten sitä käytetään, Sirpa kertoo.

Laitteeseen kuuluvat rintakehään ja kylkikaaren alle kiinnitettävät anturit, ranteeseen ja sormenpäähän asetettava happitasoa mittaava laite sekä sieraimiin asetettavat viikset. Ne ­puetaan päälle nukkumaan mentäessä.

– Ne oli helppo laittaa. Piuhat ja letkut piti vain teipata kiinni huolellisesti. En kokenut nukkumista mitenkään hankalaksi. Vähän varoin, etten vain irrota mitään unissani, koska silloin mittaus menee uusiksi.

Laitteen osat pysyivät hyvin paikoillaan, vaikka Sirpa nukkui samoissa asennoissa kuin yleensäkin. Niin Miikka Peltomaa oli kehottanut tekemäänkin.

Diagnoosi selväksi

Laitteeseen tallentuu koko joukko asioita vessakäyntejä myöten. Muistikortilta purettavassa graafisessa analyysissä näkyvät hengityskatkokset, happipitoisuuden laskut, hengitysliikkeet, pulssi ja nukkumisasento. Peltomaa kävi tulokset läpi yhdessä Sirpan kanssa.

– Keskustelen aina potilaan kanssa käyrien äärellä. Näin konkretisoituu, että hän on pitkiä aikoja hengittämättä, happipitoisuus on matala ja pulssi korkea. Monella potilaalla yö on raskaampi kuin päivä, Peltomaa toteaa.

Rekisteröinti voidaan tehdä yhtenä tai kahtena yönä. Peltomaa suositteli Sirpalle kahta, koska näin ensimmäisen yön mahdollinen jännitys saadaan eliminoitua. Tuloksista näkyi, että Sirpa oli nukkunut toisen yön ihan samalla tavalla kuin ensimmäisen, vaikka itse koki, että toinen oli ollut rennompi.

Käyrät kertoivat, että Sirpalla oli yli puolen minuutin mittaisia hengityskatkoja ja todella syviä happipitoisuuden laskuja, jotka käyvät erityisesti sydämen päälle. Diagnoosi selvisi saman tien. Hänellä on vaikea uniapnea.

Sirpalla oli jopa 41 sekunnin mittaisia hengityskatkoksia.

– Sirpan 31 katkosta tunnissa oli vaikean ja keskivaikean uniapnean rajalla, mutta meni vaikean puolelle. Kiirettä on yöllä pitänyt. Hengityskatkon pituus oli enimmillään 41 ­sekuntia.

Uniapneatutkimuksella eli yöpolygrafialla diagnoosi saadaan varmennettua, mutta lääkäri saa paljon tietoa jo potilaan omasta tarinastakin.

– Yleensä potilas osaa kertoa asioita, joita uniapneaan liittyy. On huonoa unikokemusta tai muita sairauksia, joita vaiva on voinut tuoda mukanaan, kuten diabetes tai verenpainetauti. Diagnoosi voi selvitä jo näistä oireista. Yöpoly-grafia kuitenkin tehdään, jotta saadaan selville taudin vaikeusaste ja lupa aloittaa hoito, Peltomaa sanoo.

On potilaita, joilla on vaikea uniapnea, mutta eivät sitä itse tiedä. He eivät esimerkiksi koe itseään kauhean väsyneeksi. Sitten kun tautia hoidetaan ja potilas saa paremman unen, hän huomaa eron.

Uniapnea kehittyy hitaasti ja siihen tottuu.

– Uniapnea kehittyy hitaasti ja ihminen tottuu siihen, vaikka se saattaa koko ajan paheta. Ihmisten sietokyky on erilainen.

Joku on voinut käydä kaikki kuopat: on ollut työuupumusta ja masennusta ja ensimmäinen sydäninfarkti, muisti on huono ja koko elämä riekaleina.

– Sitten kun hoito aloitetaan, he nousevat kuin feeniks-lintu tuhkasta. Television säätiedotukset nähdään pitkästä aikaa, kun ei ole vuosikausiin pysytty hereillä niin pitkään.

Hoito alkaa

Viikon päästä diagnoosista Sirpa sai uniklinikalta CPAP-laitteen. Nimi tulee sanoista Continuous Positive Airway Pressure. Laitteen avulla hengitetään kevyellä ylipaineella, mikä estää hengityksen ahtautumisen.

Laitteeseen kytkettäviä maskeja on erilaisia. Maski asettuu mallista riippuen kevyesti suun ja nenän tai pelkän nenän päälle ja kevyin vain sierainten suulle. Lehtimäki auttoi Sirpaa valitsemaan sopivan, siron suu-nenämaskin. Ilmaa maskiin johdattaa lämmitettävä letku. Vesihöyry auttaa suuta pysymään kosteana.

Letku voi maskimallista riippuen kiinnittyä joko suun tai nenän eteen tai vaihtoehtoisesti pään päälle.

Letku voi maskimallista riippuen kiinnittyä joko suun tai nenän eteen tai vaihtoehtoisesti pään päälle.

– Minulla letku tulee pään päältä ja pyörii vapaasti. Olen kuin teletappi. Voin nukkuessani pyöriä sen kanssa ihan vapaasti. En edes huomaa sitä, Sirpa kertoo.

Kun Sirpa laittoi maskin ensimmäisenä yönä, hän alkoi huohottaa syvään. Tytär oli vieressä ja neuvoi hengittämään omaan tahtiin. Sirpa rauhoittui ja hengittäminen alkoi sujua.

Siinä on eroja, miten ihminen tottuu laitteeseen, mutta asiantuntevassa ohjauksessa siihen sopeutuu useimmiten muutamassa viikossa.

– Kun potilaalle kerrotaan, mistä on kysymys, ja konkretisoidaan taudin luonne ja perustellaan, miksi se kannattaa hoitaa, motivaatio löytyy. Sitkeyttä ja sisua kyllä vaaditaan. Toiset tarvitsevat enemmän apua, toiset vähemmän, Peltomaa sanoo.

Maskin kanssa potilas saa nukkua kaikissa asennoissa. Näin Sirpa on tehnyt ja nukkunut myös vatsallaan. Avuksi löytyisi myös erityisiä tyynyjä.

Maskin kanssa potilas saa nukkua kaikissa asennoissa.

CPAP-laite taltioi hengitystapahtumia samaan tapaan kuin yöpolygrafiatutkimus. Sitä voidaan valvoa etänä, mikä on tärkeää varsinkin alkuvaiheessa. Jos jotain poikkeavaa ilmenee, unihoitaja havaitsee sen, kun purkaa aamulla laitteen rekisteröimät tiedot.

– Hän näkee, koska laitan maskin ja laitteen päälle, koska nukun tai olen hereillä, onko katkoksia, kuinka kauan pidän maskia päällä ja onko se oikein asetettu. Jos laitteeseen ilmestyy yön aikana virheilmoitus, hoitaja soittaa seuraavana päivänä. Siitä tulee turvallinen tunne, Sirpa kertoo.

Nopea apu

Kun hoidon aloittamisesta oli kulunut noin kuukausi, Sirpa kävi ensimmäisessä kontrollissa. Peltomaa totesi, että toipuminen oli lähtenyt hienosti käyntiin. Samalla hän huomasi, ettei oletusarvoksi säädetty ylipaine ihan riittänyt ja lisäsi sitä.

CPAP-laite on ollut Sirpalla käytössä reilun puoli vuotta. Maskin asettamisesta on tullut iltarutiini.

– Olen tunnollinen ja käytän laitetta joka yö. Katkoksia ei tule lähimainkaan niin kuin ennen, tuskin lainkaan, hän kertoo.

Hyvin nopeasti Sirpa huomasi, että laitteesta on apua. Aamuista päänsärkyä ei enää ollut.

Hyvin nopeasti hän huomasi, että laitteesta on apua. Aamuista päänsärkyä ei enää ollut.

– Testasin parina yönä nukkumista ilman maskia, mutta tytär tuli sanomaan, että kuorsaan kamalasti, ja aamulla päätä taas särki. Laitan maskin mielelläni, koska särkyyn herääminen on kurjaa.

Myös verenpaine on lähtenyt laskemaan. Ennen uniapneahoitoa verenpainelääkitystä lisättiin, mutta nyt Sirpa on voinut luopua toisesta lääkkeestä.

– Väsymyskin poistui. Perhekin huomaa, että olen aiempaa pirteämpi. Nukahtelu ei enää ole osa elämääni. Uni on laadukasta, ja näen taas unia ihan eri lailla kuin aiemmin.

Kun käytössä on CPAP-laite, uniapnea tavallaan paranee joka yö. Uniapnea voi muutenkin parantua. Se on mahdollista lähinnä silloin, kun ylipainoinen laihtuu merkittävästi.

– Jos potilaan paino kevenee kymmenisen prosenttia, mikä yleensä tarkoittaa noin kymmentä kiloa, teemme rekisteröinnin uudestaan. Näin saadaan selville, onko tauti lieventynyt. Hoitoja ei välttämättä enää tarvita, kunhan pitää painonsa kurissa. Voidaan myös miettiä muita keinoja, kuten uniapneakiskoa.

Vaikka tauti kevenisi, jotkut potilaat eivät halua luopua CPAP-laitteesta. Maskin pukeminen on rituaali, joka vaivuttaa uneen.

– Itse olen niin uniapneaan taipuvainen, että jos en hoida sitä, se palaa takaisin. CPAP on varmaan loppuelämäni seuralainen. Ajatus ei huoleta, koska tiedän, että siitä saan avun.

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 5/2022.