Viime vuonna verenluovuttajia oli yli 117 000. Verenluovuttajien joukkoon kaivattaisiin nyt toisen polven afrikkalaistaustaisia, sillä heillä voi esiintyä harvinaista U- -veriryhmää.

Vuosittain noin 50 000 suomalaista saa verivalmisteita. Niitä toimittaa sairaaloille SPR:n Veripalvelu, joka perustettiin jo 70 vuotta sitten. 

Ahkerimpia verenluovuttajia ovat 21–25-vuotiaat naiset sekä keski-ikäiset miehet ja naiset. Uusien luovuttajien osuus on vuosittain noin 15 prosenttia. 

Kaksi prosenttia verenluovuttajista luovutti vuoden aikana viisi kertaa tai enemmän. Valtaosa – 55 prosenttia – käy kuitenkin vuoden aikana luovuttamassa vain yhden kerran. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Naiset voivat luovuttaa kolmen kuukauden välein. 

Sovitko luovuttajaksi?

Verenluovutus onnistuu, jos olet perusterve, yli 50-kiloinen ja 18–70-vuotias. Ensimmäinen luovutus pitää tehdä ennen kuin täyttää 60 vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miesten luovutusväli on vähintään kaksi kuukautta. Naiset voivat luovuttaa kolmen kuukauden välein. 

Suodatin poistaa valkosoluja punasolupusseista.
Suodatin poistaa valkosoluja punasolupusseista.

Elimistön raudasta katoaa verenluovutuksessa noin puoli grammaa. Menetetty rauta korvautuu noin viidessä kuukaudessa.  Rautatableteilla voi nopeuttaa korvautumista.

Ennen jokaista luovutusta mitataan hemoglobiini. Sen on oltava naisilla 125–175 g/l ja miehillä 135–195 g/l. 

Lyhyen luovutuskiellon voi saada eksoottisiin maihin matkustamisesta.

Esteitä luovuttamiselle voivat olla erilaiset sairaudet. Esimerkiksi syövän tai aivo- tai sydäninfarktin sairastaneet eivät voi luovuttaa. Kielto napsahtaa myös, jos on asunut Briteissä yli kuusi kuukautta vuosina 1980–1996. Syynä on ns. hullun lehmän tauti. 

Lyhyemmän luovutuskiellon saa esimerkiksi tatuoinnin ottamisesta, eksoottisiin maihin matkustamisesta tai miesten välisestä seksistä. Ennen veripalvelupisteeseen marssimista oman sopivuuden voi tarkistaa netissä osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi

Veriryhmä selvitettävä

Ensimmäisellä luovutuskerralla on selvitettävä henkilön veriryhmä. Jokaisen ihmisen veri kuuluu yhteen neljästä ABO-veriryhmästä. Ne ovat A, B, AB ja O. Ne taas on jaettu reesustekijän mukaan Rh D -positiiviseen ja Rh D -negatiiviseen.

Perusveriryhmiä on siis yhteensä kahdeksan: A+, A-, O-, O+, AB+, AB-, B- ja B+. Suomalaisten yleisimmät veriryhmät ovat A+ ja O+, harvinaisin taas on AB-.

Valtaosa pienistä keskosista saa elämänsä alkutaipaleella apua verivalmisteista.
Valtaosa pienistä keskosista saa elämänsä alkutaipaleella apua verivalmisteista.

Väärän veriryhmän veren saaminen voi johtaa potilaan omien punasolujen rikkoutumiseen, mistä seuraa pahimmillaan munuaisvaurio tai jopa kuolema. Hätätilanteessa potilaalle annetaan aina ensin O- -punasoluja, sillä ne sopivat kaikille.

Tarkan seulan läpi

Jokaisen luovutuksen yhteydessä verestä tutkitaan infektiotauteja, kuten HI-virus, hepatiitti A, B ja C sekä kuppa eli syfilis. Hylättyjen näytteiden määrä on pieni, vain parisen prosenttia. 

Erilaisia veriryhmäyhdistelmiä on satoja.

Uusia veriryhmiä

  • Tutun ABO-veriryhmäluokittelun lisäksi veriryhmäjärjestelmiä on kymmeniä muitakin. Kaikki maailman ihmiset mukaan laskettuna erilaisia veriryhmäyhdistelmiä on satoja.
  • Suomessa asia on tullut ajankohtaiseksi ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrän kasvaessa. Esimerkiksi afrikkalaistaustaisilla voi esiintyä harvinaista U- -veriryhmää. Siihen kuuluvia luovuttajia ei ole Suomessa vielä yhtään. Verenluovuttajien joukkoon kaivattaisiinkin toisen polven afrikkalaistaustaisia.

Lähteet: Veripalvelun vuosikertomus. veripalvelu.fi, Terveyskirjasto

Juttu on julkaistu ET Terveyden numerossa 7/2018.

Sisältö jatkuu mainoksen alla