Mies, voitko hyvin? Jos et, käväisepä hormonihoitoihin erikoistuneen lääkärin pakeilla. Hän mittaa testosteronitasosi ja kyselee oireistasi. Voit yllättyä.

Kuulostaako tutulta: Sinulta on kerta kaikkiaan virta pois. Et jaksa mitään, mikään ei kiinnosta, ärtymys syttyy pienimmästäkin. Uni on katkonaista. Seksi ei huvita eikä suju, ja vaimon kanssa välit viilenevät.

Tällainen potilas on miehen terveyttä hoitavalle erikoislääkärille tavallinen tapaus.

– Kyse on hyvin usein testosteroni-hormonin puutteesta. Toisin kuin usein kuvitellaan, mies ei tule vastaanotolle seksiongelmien takia vaan siksi, että kaikki puhti on kadonnut, kertoo dosentti, kliinisen fysiologian erikoislääkäri Juhana Piha.

Testosteronin eritys vähenee ajan kuluessa niin hitaasti, ettei mies sitä usein itse tajua. Hän sopeutuu tilanteeseensa ja pitää sitä normaalina ikääntymiseen liittyvänä haittana.

– Keskimäärin miehet odottavat viisi vuotta, ennen kuin tulevat vastaanotolle. Monen kunto on silloin jo huono ja myös parisuhde on kärsinyt. Suuri ongelma on se, etteivät lääkärit tunnista testosteronivajeen oireita. Ne sotketaan masennukseen ja uupumukseen, ja potilaille määrätään psyykelääkkeitä, mikä vain pahentaa oireita, Juhana Piha kuvailee.

Tyypillinen testosteronin vajeesta kärsivä mies on noin 50-vuotias.

– Määrästä ei ole tarkkaa tietoa, koska niin oireiden kriteerit kuin se, mikä on riittävä testosteronitaso, ovat kiistanalaisia kysymyksiä. Lukemani ja kokemusteni perusteella uskallan arvioida, että noin 10 prosentilla 50-vuotiaista ja kolmanneksella 60-vuotiasta on testosteronin vaje, johon liittyy oireita.

Suorastaan ihmelääke

Modernit testosteronilääkkeet tulivat markkinoille 10 vuotta sitten. Tavallinen hoito on siitä lähtien ollut päivittäin käytettävä testosteronigeeli ja kolmen viikon tai kolmen kuukauden välein lihakseen pistettävä testosteroni.

– Jos miehellä on todettu matala testosteroni ja tyypilliset oireet, testosteroni on suoranainen ihmelääke. Se poistaa oireet ja mies tuntee itsensä täysin terveeksi. Kiitollisempaa potilasta saa hakea, Juhana Piha naurahtaa.

Entäpä sivuvaikutukset?

– Ennen hoitoa miehen kanssa täytyy puhua selväksi kaksi asiaa. Jos hän aikoo hankkia lapsia, testosteronihoito ei käy, koska se vaikuttaa haitallisesti miehen omaan testosteronin eritykseen ja siittiöiden toimintaan. Toinen asia on, että hoito saattaa nostaa hemoglobiinitasoa. Se on harvinaista, mutta tilannetta pitää kuitenkin vuosittain seurata.

Hyvästi urbaanit legendat

Lisääkö testosteronihoito eturauhassyövän riskiä?

– Ei lisää. Se on urbaani legenda. Tiedetään varmasti, että testosteronihoito ei aiheuta eturauhassyöpää, Piha toteaa.

– Ennen testosteronihoitoa pitää kuitenkin tarkistaa, ettei miehellä jo ole eturauhassyöpää, koska testosteronihoito kiihdyttää eturauhassyövän kasvua.

Toisenkin urbaanin legendan Piha haluaa heittää romukoppaan: testosteronihoito ei yleensä aiheuta kaljuuntumista. Sen sijaan finnejä voi vähän tulla.

– Hoitoa saaneet miehet ovat yleensä kuitenkin niin tyytyväisiä olonsa kohentumiseen, että iho-oireita ei koeta ongelmiksi lainkaan.

Hyvää sydämelle?

Testosteronihoitojen hyödyistä on viime vuosina saatu uutta tietoa.
Matalalla tai alentuneella testosteronilla on todettu olevan selvä syy-yhteys riskiin saada kuolemaan johtava sydän- tai aivoinfarkti. Yhdysvalloissa julkaistiin 2008 tulokset viisi vuotta kestäneestä tutkimuksesta, jossa otettiin selvää, miten testosteronihoito vaikuttaa riskiin.

– Kuolleisuusriski oli testosteronihoitoa saavilla seuranta-aikana 10 prosenttia, ja niillä, jotka eivät saaneet hoitoa, se oli 20 prosenttia. Tällaisia tutkimuksia tulee varmaan lisää, Piha kertoo.

Testosteronihoidon vaikutuksista kolesterolitasoihin on ristiriitaista tietoa.

– Siinäkin uusimmat tutkimukset puhuvat sen puolesta, että tasot eivät nouse. Nämä uudet testosteronit eivät rasita maksaa samalla tavalla kuin entiset.

Juhana Piha on tyytyväinen, että Suomessa on nyt hiljalleen alettu ymmärtää hormonihoitojen merkitys miehen kokonaisterveyden kannalta. Mutta:

– Edessä on silti vielä iso työ, koska suuri osa lääkäreistä ei ole saanut mitään koulutusta tähän asiaan. Pitää ymmärtää, että testosteronin vajeen hoito ei ole mitään douppausta vaan tavoitteena on normaalitaso. Lääkäritkin yhdistävät testosteronin sanana usein seksiin ja lihaksiin, vaikka todellisuudessa kyse on miehen hyvinvoinnista.

Vierailija

Veto pois? Harva osaa yhdistää sitä mieshormonin puutteeseen

Voi siis kuolla terveenä virkeänä ja elinvoimaisena, jos korvaushoito aloitetaan, tai kärsiä pitkään ja hiljaa voimattomana, mutta elää pitkään ja maata sitten vaipoissa hoitamattona ja tokkuraiseksi lääkittynä täydellä vuodeosastolla tai hoitokodissa hoitamattomana. Mietitäänpä nyt oikein kovasti, kumman vaihtoehdon tälläisenä viisviitosena valitsisin.
Lue kommentti
Vierailija

Veto pois? Harva osaa yhdistää sitä mieshormonin puutteeseen

Tuossa edellä olikin jo lähes kaikenkattava tieto mitä tällä hetkellä on saatavilla (kansantajuistettuna) testosteronivauksista ja hoitojen riskeistä. On erittäin valitettavaa että epäterveesti lihasmassaansa mega-testo-annoksin kasvattavat nuoret ja varhaiskeski-ikäiset miehet hakevat lääketieteellistä perustetta itselleen jatkaakseen epätervettä lihaskuntoiluaan testosteroniyliannoksien turvin. Tästä saavat varmasti kärsiä ne miehet jotka todellakin omaavat alhaisen testosteronipitoisuuden...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju