Miljoonia kiloja makkaraa. Aurinkoa 24 tuntia vuorokaudessa. Melkein puoli miljoonaa kesämökkiä. Keräsimme tärkeimmät luvut suomalaisesta juhannuksesta.
1. Makkaroiden myynti kolminkertaistuu
Juustoa, maitovelliä, munavoita. Perinteiset juhannusruuat liittyvät vahvasti karjatalouteen. Esimerkiksi pohjalaiseen juhlaan on kuulunut punertava juhannusjuusto, jota keitetään pitkään ja nautitaan kylmien jälkiruokien tapaan.
Nuotiolla käristetty makkara kuuluu uudemman ajan perinneruokiin. Ja sen suosio onkin vahvaa: grillimakkaroiden myynti kolminkertaistuu juhannuksena. Suomessa syödään melkein kymmenen miljoonaa kiloa makkaraa pelkästään kesällä.
Lisuke grillimakkaralle: Katso ET-lehden 10 maukkainta salaattia
Grilliruokien lisäksi perinteisiä keskikesän suosikkeja ovat varhaisperunat, silli, tilli, mansikat ja jäätelö. Juhannuksen tyypillisiä juomia ovat virvoitusjuomat, olut ja siideri. Alkossa käy juhannusviikolla peräti 1,4 miljoonaa suomalaista.
2. 1800-luvun juhannussymboli Ruotsista
Usein Suomen ruotsinkielisen rannikon kylät ovat perinteisesti kilpailleet juhannussalon koristeista. Lipputankomainen koristesalko on laivan mastoa muistuva tanko, joka koristellaan muun muassa seppeleillä ja köynnöksillä.
Suomalaiset ovat omaksuneet tavan Ruotsista, jossa siitä tuli jo 1800-luvulla juhannuksen tärkeä symboli kokon sijaan.
3. Lippu heiluu läpi yön kello 21 saakka
Vuodesta 1934 juhannus on ollut Suomessa myös Suomen lipun päivä. Lippu nostetaan salkoon juhannusaattoiltana kello 18 ja se lasketaan seuraavana päivänä kello 21.
4. Pohjoisessa aurinko paistaa 24 tuntia
Juhannuksena aurinko voi enimmillään paistaa maan eteläosissa 18–19 tuntia, maan keskiosissa 19–22 tuntia ja Ylitornion Aavasaksalta pohjoiseen päin läpi yön.
5. +20 astetta ja lunta – sitä on Suomen juhannus
Hellepäivä osuu juhannukselle keskimäärin kerran neljässä vuodessa, tosin Lapissa se tapahtuu kerran kymmenessä vuodessa. Keskimäärin lämpötila on juhannuksena ollut noin 20–21 astetta Etelä-Suomessa, 17–19 Keski-Suomessa ja 15–17 Pohjois-Suomessa ilman käsivarren Lappia. Kilpisjärvellä on yleensä ollut lunta juhannuksena ja siellä on järjestetty hiihtokisat.
Vinkki! Autoilija – tee tämä yksinkertainen asia ennen juhannusta
6. Kokot ovat roihunneet kaikkialla 1900-luvulta lähtien
Itä- ja Pohjois-Suomessa kokon polttaminen on ollut aikoinaan merkittävin aattoillan tapahtuma. Risujen kera siinä on poltettu myös vanhoja veneitä ja viljelytyökaluja – pahojen henkien karkoittamiseksi. Sittemmin kokkoperinne on laajentunut koko maahan, noin 1900-luvulla.
Yleensä juhannuskokko rakennetaan paikkakunnan korkeimmalle paikalle tai veden ääreen. Suomen tunnetuin juhannuskokko löytyy Helsingin Seurasaaresta, jossa juhannusvalkeita on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien.
7. Puoli miljoonaa mökkiä
Niemien notkoissa ja saarelmissa ne nököttävät, mökit. Tänä suvena niitä taitaa olla puoli miljoonaa. Näin voi päätellä siitä, että Tilastokeskuksen mukaan uusia nousee nelisen tuhatta vuodessa, ja vuodenvaihteessa niitä oli jo 498 694 kappaletta.
Tilastotiedoista laskettavien keskiarvojen mukaan mökki on kooltaan 48 neliötä ja sen omistaja on 61-vuotias. Omistajalla on matkaa mökille 90 kilometriä. Useimmiten loma-asunto sijaitsee asuinmaakunnassa, joka kolmannella jopa kotikunnassa. Keskiarvo nostavat uusmaalaiset, muualla asuvien mökkimatka on keskimäärin 63 kilometriä.
Mökkitilastojen harvinaisuuksia ovat yli 100 neliön mökit (27 840) ja alle 40-vuotiaan mökinomistajat (24 000). Maakunnista eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa, liki 50 000 ja vähiten Keski-Pohjanmaalla, alle 5 000. Mökki-Suomen mahtikunta on Mikkeli, ainoa, jossa on yli 10 000 mökkiä.
Lue myös: Näin vältät mökkiriidat
Lähteet: Tilastokeskus, Päivittäistavarakauppa ry., Ilmatieteenlaitos, SKS, Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto
