Tietokonepelit sopivat kaiken ikäisille. Pelivälineeksi käy myös älypuhelin tai tabletti, ja ilmaisten pelien valikoima on valtava.

Riikka Marttinen ja Jouni Ahonen työskentelevät Lähiverkko-projektissa, jonka tavoitteena on kehittää ikäihmisten taitoja ja tietoja tietotekniikassa. Digitaalinen pelaaminen kuuluu vahvasti projektiin.

– Pelit ovat hyvä tapa pysyä mukana kehittyvässä teknologiassa ja nykymaailmassa, Jouni toteaa.

Moni ikäihminen on suhtautunut kielteisesti tietokoneisiin, mutta tilanne on muuttumassa.

– Olemme huomanneet, että aivan viime vuosien aikana asenteet tietotekniikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Nykyään on lähes pakko ottaa tekniikka osaksi arkea pysyäkseen yhteiskunnassa aktiivisesti mukana, Riikka toteaa.

Tietokonetta takomaan

Suomen suosituin digitaalinen peli on pasianssi. Sitä lätkitään niin tietokoneella, älypuhelimilla kuin tableteillakin. Jos pasianssin pelaaminen alkaa kyllästyttää, on internetissä lukuisia ilmaisia pelejä, jotka toimivat tietokoneen verkkoselaimessa.

Pelejä on monenlaisia pulma- älypeleistä urheilu- ja sotapeleihin. Yhteistä on, että pelaaminen on helppo aloittaa, eikä pelin parissa välttämättä tarvitse viihtyä kuin hetki. 

Pelikone-sivulla on iso valikoima monenlaisia nettipelejä. 

Jouni kiertää ympäri Suomea järjestämässä erilaisita tietotekniikka-aiheisia tilaisuuksia. Hänen kokemuksensa mukaan digitaalisiin peleihin on helpompi tarttua, jos niissä on jotain ennestään tuttua.

– Tietovisat kiinnostavat, vaikkei olisi koskaan pelannut digitaalisia pelejä. Niitä on mukava pelata porukallakin.

Erilaisia tietokilpailuja löydät esimerkiksi Älypää-verkkosivulta. 

Helpompaa tekniikka

Älypuhelimet ja etenkin tablettitietokoneet helpottavat tietotekniikan pariin astumista. Niillä voi pelata samanlaisia nettipelejä kuin tietokoneellakin. Lisäksi niihin voi hankkia varta vasten näitä laitteita suunniteltuja mobiilipelejä. Ne ovat usein ilmaisia tai korkeintaan parin euron hintaisia. Monessa pelissä voi ostaa lisäominaisuuksia, mutta ilman niitäkin pärjää. Pelaamiseen sopivan kännykän tai tabletin saa jo reilulla satasella.

Applen iPhone- ja iPad-laitteisiin pelit hankitaan App Storesta, Android-puhelimien ja -tablettien kauppa on nimeltään Google Play ja Lumia-puhelimiin (ja muihin Windos-puhelimiin) Microsoft-kaupasta. Viimeksi mainitun valikoima on kahta edellistä pienempi, eikä kaikkia suosikkpelejä välttämättä ole tarjolla.

Tällä hetkellä suosituin – tai ainakin näkyvin – peli on Pokémon Go, jonka pelaaminen vaatii kävelyretkiä, joiden aikana etsitään pelin hahmoja varusteita. Peli sopii erinomaisesti ylisukupolviseen pelaamiseen, sillä isovanhemmat voivat hyvin lähteä mukaan kävelyille.

– Toiminnassamme on mukana isovanhempia, jotka ovat hienosti ottaneet pelaamisen yhdeksi tavaksi viettää aikaa ja tutustua lastenlasten elämään, kertoo Riikka Marttinen.

Lue lisää: Pelaako lapsenlapsesi Pokémon Go -peliä? Tämä sinun tulisi tietää siitä.

Suomalaiset ovat onnistuneet keksimään monta supersuosittua mobiilipeliä. Niistä kaupallisesti merkittävin on Clash of Clans. Se on yksinkertainen strategiapeli, jossa kehitetään omaa kylää ja käydään nopeita taisteluita muita pelaajia vastaan.

Hay Day -pelissä taas rakennetaan oma maatila, josta yritetään saada mahdollisimman menestyvä. Molempia pelejä voi pelatata vaikka vain minuutin kerrallaan, mutta niiden parissa voi viettää pitkänkin ajan.

Angry Birds -pelit olivat muutama vuosi sitten valtavan suosittuja ja niillä on vieläkin miljoonia pelaajia. "Änkkäreissä" on tarkoituksena ampua erilaisilla linnuilla rikki ilkeiden sikojen linnoituksia. Hassusta ideasta huolimatta pelit vaativat ongelmanratkaisukykyä ja tarjoavat sopivasti haastetta. Toinen suosittu aivopähkinäpeli on Candy Crush, joka on hiukan kuin moderni versio vanhasta jätkänshakista.

Hyötyä huvista

Ajanvietteen voi ottaa myös oppimisen kannalta. Esimerkiksi Wordbase-sanapeli on erinomainen tapa virkistää sanavarastoa suomeksi tai vaikkapa englanniksi. Pelissä etsitään kirjainjoukosta sanoja. Mitä pitempi sana, sitä enemmän pisteitä. Matematiikan taitoja taas voi verestää sudoku-peleillä.

Riikka Marttinen ja Jouni Ahonen neuvovat kyselemään mitä muut pelaavat ja katselemaan kun he pelaavat.

–Pelaaminen on hauskaa ja pelaaminen kuuluu kaikille. 

Tieto

Pelitapahtumia senioreille

8.11.2016 Lähiverkko ry järjestää Kaikki pelaa -seminaarin Kuntatalossa Helsingissä kello 8.30–16. Tapahtumaan mahtuu mukaan 250 ensiksi ilmoittautunutta. 

14.11.2016 järjestetään Kampin palvelukeskuksessa kaikille avoin pelitapahtuma senioreille kello 14.30–16.30. 

Lähiverkkon nettimateriaalit

Eläkeliittolla ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:llä on yhteinen viisivuotinen kehittämishanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lähiverkon sivuilla on mainioita ideoita tietotekniikan käyttöön.

Agenteista apua

Muutamissa kouluissa toimii koulutettuja oppilasagentteja, jotka tukevat koulukavereiden lisäksi myös opettajia tietoteknisissä asioissa. Oppilasagentit voivat myö vierailla esimerkiksi palvelutaloissa pelaamassa asiakkaiden kanssa. 

 

Eikö olisi jännittävää, jos näkisit itsesi telkkarissa tai elokuvan taustahenkilönä? Hauskat pikkuroolit tv-sarjoissa ja elokuvissa ovat vain hakemuksen päässä.

Monet televisiosarjat, mainokset ja elokuvat kaipaavat avustajia erilaisiin rooleihin. Tuotatantoyhtiöt ilmoittavat tarpeistaan usein näppärästi Facebook -ryhmissä, joihin voi hakea jäseniksi.

Toinen keino on ottaa yhteyttää suoraan pääkallonpaikalle ja kertoa kiinnostuksestaan.

– Ilmoituksissamme kerromme tarkkaan, millaisia ja minkä ikäisiä tyyppejä haemme. Joskus kelpaa kuka vain, kun kyseessä on joukkokohtaus. Joskus haemme aivan spesifiä tyyppiä, kuten tummaa tatuoitua miestä, joka osaa jonglöörata, tuotantokoordinaattori Aila Mulari Zodiak Finlandista kertoo.

Jos mielii avustajaksi, on hyvä muistaa kaksi asiaa. 

1. Poseeraa ja panosta

Ilmoitusten yhteydessä on aina sähköpostiosoite, jonka kautta avustamisesta kiinnostunut voi hakea tehtävään. Yhteystietojen lisäksi kaivataan kasvo- ja kokovartalokuvat.

– Niihin kannattaa panostaa. Lähetä mahdollisimman tuoreet kuvat, Mulari vinkkaa.

Hakemuksessa kannattaa kertoa myös erityistaidoistaan ja harrastuksistaan.

– Hiljattain kaipasimme esimerkiksi tenniksenpelaajia tv-sarjaan pelaamaan päähenkilöiden taustalle, Mulari kertoo.

2. Uskalla heittäytyä

Kun rooli sitten napsahtaa, paikalle on saavuttava oikeaan aikaan ja ohjeiden mukaisesti pukeutuneena.

Mukaan kannattaa ottaa jotain hiljaista tekemistä, vaikkapa kirja, kudin tai ristikko, sillä kuvauksissa joutuu usein odottelemaan.

Tämän lisäksi avustajalta vaaditaan heittäytymiskykyä. Ei riitä, että haluaa bongata kuvaksissa kuuluisuuksia ja nähdä miten elokuva syntyy.

– Oma osansa on hoidettava, Mulari muistuttaa.

Lue lisää telkkariavustamisesta ET:n numerosta 2/2017! Se ilmestyy keskiviikkona 17.2.2018.

Tökkiikö vauhti hiihtoladulla? Lue hiihtäjä Kerttu Niskasen vinkit oikeaoppiseen hiihtoasentoon.

Kerttu Niskanen, 28, on oululaissyntyinen hiihdon kaksinkertainen olympiahopeamitalisti. Vaikka Kerttu ei juuri ehdi hiihdellä kuntohiihtäjien kanssa, hänellä on selvä mielikuva suomalaisten hiihtotaidosta.

Hyvä uutinen on, että Kertun mielestä kuntohiihtäjillä on usein yllättävän hyvä rytmi. Siitä on hänen mielestään hyvä jatkaa.

– Tekniikka kehittyy ennen kaikkea hiihtämällä, mutta omaa hiihtoa on välillä hyvä arvioida ja tarkistaa, pala palalta. Pääasia on kuitenkin, että hiihto on kivaa, Kerttu toteaa.

Kerttu Niskanen. Kuvaaja:  Jussi-Pekka Reponen / Sanoma-arkisto. Kuva vuodelta 2015.
Kerttu Niskanen. Kuvaaja: Jussi-Pekka Reponen / Sanoma-arkisto. Kuva vuodelta 2015.

1. Mitkä ovat kuntohiihtäjien yleisimpiä tekniikkavirheitä?

Painopiste jää helposti taakse. Kun asento on liian pysty, työntö jää tasatyönnössä heikoksi. Pysty-asento on yleinen virhe myös vuorohiihdossa kahden suksen liu'ussa.

2. Miten liian pystystä asennosta pääsisi eroon?

Suksi liukuu paremmin ja sitä on helpompi hallita, kun uskaltautuu hiihtäessä nojaamaan eteen. Asentoa kannattaa pyrkiä rohkeasti muuttamaan, eron huomaa nopeasti.

Perinteisellä tyylillä etupainotteinen asento auttaa siihen, että hiihtäjä pääsee liu'un päälle ja saa suksen pitämään. Edessä oleva paino auttaa myös vuorohiihdossa kahden suksen liu'un korjaamiseen. Vuorohiihdossa tosin kannattaa myös opetella pysymään yhden suksen varassa, liu'un päällä. Tehokas ja terävä päkiäponnistus auttaa nostamaan lantion ylös. Tasatyönnössä on hyvä opetella käyttämään keskivartaloa. Siinä liian pystyä hiihtoasentoa voi välttää, kun tuo sauvat lumeen pienessä kulmassa.

3. Usein käsivarret ja olkapäät väsyvät perinteistä hiihtäessä. Miten sen voisi estää?

Hartiat on yritettävä pitää rentoina. Se helpottuu, kun opettelee käyttämään keskivartaloa kunnolla työntäessä. Keskivartalon voima löytyy, kun nojaa rohkeasti eteenpäin ja painaa sauvaa alas ylävartalon painoa apuna käyttäen.

4. Liukua ei tunnu löytyvän voitelunkaan jälkeen. Miten potkuun saisi lisää liukua?

On tehtävä töitä päkiällä. Päkiä tulee potkaista tehokkaasti ja terävästi latuun. Myös tasapaino vaikuttaa potkun voimakkuuteen.

5. Entä jos tasapaino on kadoksissa?

Tasapaino kehittyy harjoittamalla painonsiirtoa jalalta toiselle. Ensin voi kokeilla yhdellä suksella seisomista paikallaan, ja kun se sujuu, voi siirtyä laskemaan pieniä mäkiä paino vain yhdellä jalalla. Kun tasapaino kehittyy ja varmuutta laskemiseen alkaa löytyä, voi kokeilla isompia mäkiä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.