Samalla ruutumallilla voit virkata ohuella puuvilla­langalla kassin tai verhokapan ja paksulla villalangalla tyynyn tai huovan.

Näin virkkaat kukkaruudun

Virkkaa (värillä 1) 4 ketjusilmukkaa ja sulje silmukat renkaaksi 1 piilosilmukalla.

1. kerros: Virkkaa 4 ketjusilmukkaa
(= vastaa kerroksen 1. korkeaa pylvästä), ** kierrä lanka koukulle 2 kertaa, pistä koukku ketjusilmukkarenkaaseen, ota lanka koukulle ja vedä läpi (lanka koukulle, vedä 2 silmukan läpi) 2 kertaa **. Toista **–** vielä 3 kertaa, lanka koukulle, vedä 5 silmukan läpi. Ensimmäinen lehdykkä on nyt virkattu.

Virkkaa sitten * 4 ketjusilmukkaa, toista **–** 5 kertaa, lanka koukulle, vedä
6 silmukan läpi, toista *:stä vielä 6 kertaa, 4 ketjusilmukkaa, sulje krs 1 piilosilmukalla alun 4. ketjusilmukkaan. Työssä on siis 8 lehdykkää, jotka asettuvat hieman lomittain. Vaihda väri, jos työssä 2 väriä.

2. kerros: Aloita virkkaamalla 3 ketjusilmukkaa (vastaa 1. pylvästä) ja 3 pylvästä ensimmäiseen 4 ketjusilmukan kaareen, * virkkaa seuraavaan kaareen 4 pylvästä, 6 ketjusilmukkaa ja 4 pylvästä, virkkaa 4 pylvästä seuraavaan kaareen *, toista *–* vielä 3 kertaa ja sulje krs 1 piilosilmukalla 3. ketjusilmukkaan kerroksen alussa.

3.kerros: Siirry kerrokselle virkkaamalla 3 ketjusilmukkaa, virkkaa sitten 1 pylväs jokaiseen pylvääseen ja 8 pylvästä kulmakaariin. Virkkaa samalla tavalla tarvittava määrä ruutuja ja ompele tai virkkaa palat yhteen.

Ruskea tyyny

Koko: 40 cm x 40 cm
Yhden ruudun koko: 20 cm x 20 cm

Tarvikkeet: Tekstiiliteollisuuden Alfa-lankaa ruskeaa (2542): 400 g, virkkuukoukku nro 8, lanka virkataan kaksinkertaisena. Kangaspäällysteinen (pellavanruskea) sisätyyny 40 cm x 40 cm.

Virkkaa kaksinkertaisella langalla 8 kukkaruutua ohjeen mukaisesti, mutta virkkaa nyt 1. kerroksella kukkalehdykät vain neljällä pitkällä pylväällä viiden sijaan.

Ompele sitten 4 palaa reunoista toisiinsa tyynyn puoliskoksi yksinkertaisella neulelangalla. Ompele toinen puolisko samoin ja ompele sitten puoliskot yhteen kolmelta sivulta. Pujota sisätyyny ja ompele täyttösivu kiinni.

Turkoosi-valkoinen tyyny

Koko: 38 cm x 38 cm
Yhden ruudun koko: 9 cm x 9 cm

Tarvikkeet: Tekstiiliteollisuuden Smart-lankaa: 150 g turkoosia (7033) ja 100 g valkoista (1002), virkkuukoukku nro 3. Vaalea kangaspäällysteinen sisätyyny 40 cm x 40 cm.

Virkkaa ohjeen mukaan turkoosilla, yksinkertaisella langalla 8 ruutua. Virkkaa sitten kaksivärisiä ruutuja 8 kappaletta: aloita turkoosilla ja virkkaa 1. kerros turkoosilla. Virkkaa 2. ja 3. kerros valkoisella. Sommittele ruudut shakkiruutumaisesti ruudukoksi ja ompele yhteen luotospistoin nurjalta valkoisella langalla.

Yhdistä ensin 4 palaa kaitaleeksi ja sitten kaitaleet yhteen. Virkkaa koko tyynypalan ympäri 1 krs pylväitä valkoisella langalla, 1 pylväs joka silmukkaan ja kulmiin 2 pylvästä samaan kohtaan. Valmista toinen puolisko samoin.
Ompele tyynypalat kolmelta sivulta yhteen, pujota sisätyyny ja ompele täyttöaukko kiinni valkoisella langalla.

Idea! Jos haluat värikkään tyynyn, virkkaa lankojen lopuilla vaikka kaikki palat erivärisiksi. Pehmeällä villalangalla virkatuista ruuduista voit koota suloisen torkkuhuovan – tee peiton kooksi esimerkiksi 120 cm x 160 cm.

Kesäkassi

Koko: noin 36 cm x 37 cm

Tarvikkeet: Tekstiiliteollisuuden Almia-virkkauslankaa, turkoosia (5353): 250 g, virkkuukoukku nro 2.
Yhden ruudun koko: 6 cm x 6 cm

Virkkaa ohjeen mukaan kassin yhtä puoliskoa varten 6 x 6 ruutua = 36 ruutua. Ompele ruudut luotospistoin nurjalta ensin 6 palan kaitaleiksi ja ompele kaitaleet sitten yhteen. Valmista toinen kassikappale samoin. Ompele kassipalat yhteen sivuilta ja pohjasta. Virkkaa kassin yläreunaan 1 kerros pylväitä.

Kassin kahvat: Virkkaa 30 cm pitkä ketjusilmukkaketju ja sitten 4 kerrosta pylväitä. Virkkaa toinen kahva samoin. Ompele kahvat päistään kassin yläreunaan, kummallekin sivulle, kahvojen päät noin 9 cm:n päähän sivuista.
Idea! Verhokapan saat virkkaamalla kukkaruutuja ohuella virkkauslangalla tai kalalangalla. Ompele ruudut toisiinsa noin 40 cm korkeaksi kapaksi ja jatka kappaa leveydessä tarvittavan levyiseksi. Virkkaa lopuksi verhokapan ympäri kerros pylväitä.

Kevyestä farkkukankaasta ommeltu essu suojaa grillaajan vaatteet rasvaroiskeilta. Reilunkokoinen essu sopii myös miehelle!

Reilunkokoinen grilliessu farkusta

(kuvateksti aloituskuvaan) Taipuisan farkkukankaan reunoille käännetään päärmeet, samasta kankaasta ommellaan tilavat taskut ja reilunpituiset solmimisnauhat jotka voit kietaista solmuun myös essun eteen.

Essuun tarvitset:

  • 130 cm farkkukangasta, kankaan leveys 150 cm
  • kaavapaperia
  • viivotin
  • kynä
  • sakset
  • nuppineuloja
  • ompelulankaa
  • ompelukone
  • silitysrauta
  • iso ommeltava neppari

Vinkki! Valitse essukankaaksi kestävää ja pestävää puuvillaa.

Näin valmistat essun

  1. Suurenna pienoiskaava luonnolliseen kokoon kaavapaperille mittojen mukaan, kaarra kädentie kauniisti. (Löydät kaavan PDF-tiedostolinkin artikkelin lopusta.)
  2. Taita kangas kahtia oikeat puolet vastakkain taite keskellä edessä, hulpiot sivuilla ja neulaa kaava kankaaseen nuppineuloin, kaavan suora keskietu kankaan taitteelle, leikkaa essu kaavan reunoja pitkin (sisältää saumanvarat).
  3. Leikkaa loppukankaasta: 2 taskua leveys 33 x korkeus 30 cm. Niskanauha 12 x 65 cm ja solmimisnauhat 2 kpl: 12 x 130 cm.

Ompelu:

Nauhat: Taita niskanauha pitkittäin kaksinkerroin niin, että reunat tulevat vastakkain keskelle (op päällä) ja taita vielä kerran vastakkain, neulaa nuppineuloin reunat yhteen. Nauha on nyt nelinkerroin, ompele suoralla ompeleella reunat yhteen. Valmista solmimisnauhat samoin.

Taskut: Silitä taskun sivuille (30 cm korkeat sivut) ja pohjaan 1 cm:n käänne nurjalle. Taita yläreunaan 2 x 2 cm:n päärme nurjalle, neulaa ja ompele päärmeen reunasta suoralla ompeleella.

Essu: Taita ja silitä kaareviin kädenteihin 2x1 cm:n päärmeet nurjalle, silitä ja kiinnitä nuppineuloilla, ompele suora koneommel päärmeen reunaan.

Taita ja silitä essun sivuille 2 x 1 cm:n päärmeet nurjalle, kiinnitä nuppineuloin. Pujota kumpaankin yläkulmaan päärmeen alle, solmimisnauhan pää, neulaa ja ompele päärmeen reunasta, nauhat kiinnittyvät samalla. Voit halutessasi tikata nauhan oikeaan asentoonsa: vedä nauha suoraksi ja tikkaa essun oikealta puolelta päärmeen kohdalta suoralla ompeleella nauhan pituinen ommel.

Essun yläreuna: Taita ja silitä essun yläreunasta 2 x 2 cm:n päärme nurjalle, neulaa. Pujota toiseen yläkulmaan, päärmeen alle niskanauhan toinen pää, neulaa ja ompele suora ommel päärmeen reunaan, nauha kiinnittyy samalla. Taita nauha oikeaan asentoon ja tikkaa koko yläreunaan suora ommel essun oikealta puolelta. Ompele toiseen yläkulmaan, nurjalle, neppari ja ompele vastakappale nauhaan sopivaan kohtaan.

Helma: Taita ja silitä helmaan 2 x 2 cm:n päärme nurjalle, neulaa nuppineuloilla ja ompele suora ommel päärmeen reunaan. Laita taskut paikoilleen, n. 20 cm kädentien alapuolelle ja noin 15 cm:n päähän toisistaan (keskellä edessä). Neulaa taskut paikoilleen ja ompele sivulle, pohjaan ja toiseen sivuun suoraommel paininjalan etäisyydeltä taskun reunaa.

Käsityötaitaja Elina Koskelainen, 39, haluaa kannustaa ihmisiä korjaamaan vanhaa ja tekemään itse.

Elina Koskelainen sai ensimmäisen vasaransa alle kouluikäisenä.

– Se oli varmaan isän juoni, jolla minut sai pidettyä irti hänen työkaluistaan, Elina nauraa.

Muutkin työkalut tulivat hänelle tutuiksi jo pienenä. Kotona ja mummolassa tehtiin paljon käsin, ja Elina sai pyöriä mukana aikuisten puuhatessa.

– Veistelin mitä osasin, ja tein äidin kangaspuilla poppanoita. Jälki oli mitä oli, mutta on hienoa, että olen saanut pienestä pitäen tehdä ja oppia. Siitä lähtien olen tehnyt käsitöitä.

Nykyään taideteollisen muotoilijan koulutuksen saanut Elina on kiinnostunut sekä perinteisestä että modernista käsityöstä. Kun perusasiat ovat hyvin hallussa, uskaltaa vanhoja sääntöjä rikkoa.

– Tein esimerkiksi himmelin kahdestakymmenestä henkarista ja lahjaksi saamastani raanulangasta.

Tärkeintä on tekemisen ilo

Elina opettaa käsitöitä kansalaisopistoissa. Kursseille olisi tulijoita enemmän kuin mukaan mahtuu. Silti opetukseen suunnitellaan leikkauksia.

– Parempi olisi järjestää nyt askartelukursseja kuin hoitaa hetken päästä masentuneita, Elina miettii.

Hän uskoo, että kaikesta huolimatta aikuiskoulutus ja kansansivistystoiminta ovat nousussa.

"Parempi on, että huonekalu on väärin korjattu ja käytössä kuin oikein korjattu ja vintillä piilossa."

Kursseilla Elina kannustaa osallistujia tekemään. Jos virheitä tulee, hän huomauttaa niistä lempeästi ja kertoo, miten asian olisi voinut hoitaa paremmin.

– Käsityöt ovat kuin mikä tahansa taito: oppiminen tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Seuraava työ on aina paras. Virheitä tulee kaikille, mutta niitä ei välttämättä kannata murehtia. Tekemisen ilo on vähintään yhtä tärkeää kuin täydellinen lopputulos.

Erityisesti huonekalujen kunnostamisessa Elina kannustaa tekemisestä nauttimiseen ja itselle mieluisaan lopputulokseen.

– Jos joku haluaa maalata isoisän vanhan kaapin glittermaalilla, voin todeta, että museossa näin ei tehtäisi, mutta jos sinä haluat sellaisen kotiisi, niin anna mennä. Parempi on, että huonekalu on väärin korjattu ja käytössä kuin oikein korjattu ja vintillä piilossa.

Elina opettaa kansalaisopistossa huonekalujen kunnostusta ja monia muita kädentaitoja. Lankojen värjäys on hänestä hauskaa, mutta himoneuloja Elina ei ole. – Teen vain tarpeeseen.
Elina opettaa kansalaisopistossa huonekalujen kunnostusta ja monia muita kädentaitoja. Lankojen värjäys on hänestä hauskaa, mutta himoneuloja Elina ei ole. – Teen vain tarpeeseen.

Ei ole paikkaa nimeltä pois

Elinan käsityöharrastuksen taustalla on ekologinen aatemaailma. Käsitöissä voi uusiokäyttää lähes mitä tahansa, myös sellaista, mitä joku toinen on heittämässä roskana pois.

– Ei ole sellaista paikkaa kuin pois. Johonkin se tavara aina menee.

Joskus hän poimii kadulta rikkinäisen sateenvarjon, korjaa sen ja käy lahjoittamassa ehjän varjon hyväntekeväisyyskirppikselle.

Siitä huolimatta Elina kertoo olevansa perusluonteeltaan laiska, eikä hän tunne tarvetta puuhailla koko ajan. Laiskuus näkyy kuulemma siinäkin, että omassa kodissa on monta korjausta kaipaavaa asiaa.

– Minä en kudo aina sukkaa telkkaria katsoessani. Kun teen, teen tarpeeseen. Keittiön pöytä on kaivannut hiomista ja uutta lakkaa jo vuosia, mutta en ole saanut aikaiseksi. Kesällä ei kerkeä, eikä talvella tarkene, kuten sananlaskussa sanotaan.

"Harvoin mikään on aivan peruuttamattomasti pilalla. Melkein kaiken saa korjattua."

Kaikki Elinan kodin huonekalut ovat joko häntä vanhempia tai itse tehtyjä. Keittiössä on kunniapaikalla Elinan Anton-sedän nikkaroima kaappi.

– Se on selvinnyt matkan evakkoreessä ja tulee varmasti kestämään seuraavat sata muuttoa.

Kertakäyttökulttuuri on tullut huonekaluihinkin. Elinan mukaan se tie on kuitenkin kuljettu loppuun.

– Uskon, että olemme palaamassa sellaiseen positiiviseen mummoiluun, jossa ennemmin korjataan kuin heitetään pois.

Sikli ja santapaperia käsilaukussa

Elinan maine käsityötaitajana saa monet sukulaiset soittamaan hänelle neuvoja kaivatessaan. Aika usein puhelu alkaa sanoilla "sinä kun tiedät käsitöistä kaiken".

– Jokin aika sitten kaverini soitti hädissään, että oli roiskauttanut punajuurta vaneriseen keittiönlamppuun. Sanoin, että älä tee mitään, minä tulen.

Kaverin luona Elina kaivoi käsilaukustaan siklin ja santapaperia – kukapa nyt ilman niitä lähtisi perjantai-iltana minnekään. Pian kaverin lamppu oli entistä ehompi.

– Olen lohduttanut ihmisiä, että harvoin mikään on aivan peruuttamattomasti pilalla. Melkein kaiken saa korjattua.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 12/2017.