Matkailuautojen ja -vaunujen suosio kasvaa. Jos karavaanailu kiinnostaa, sitä kannattaa ensin kokeilla vuokraamalla. Vuokraaminen on huoleton vaihtoehto monille harrastajillekin. 

1. Ketkä lasketaan karavaanareiksi?

Matkailuautoja ja -vaunuja harrastavia kutsutaan karavaanareiksi. Matkailuajoneuvoilla liikutaan niin kesällä kuin talvella, ja leirintäalueilla ja laskettelukeskuksissa on niille omat paikkansa. Karavaanariyhdistysten kattojärjestö on 1964 perustettu SF-Caravan. Se on myös karavaanareiden etua ajava sitoutumaton kuluttajajärjestö.

2. Millainen historia harrastuksella on?

Vaunujen tuonti ja kotimainen sarjavalmistus alkoivat 1962. Seitsemän vuotta myöhemmin rekisterissä oli 2073 vaunua. Matkailuautoja rakennettiin 1960- ja 70 luvuilla itse pakettiautoista, kuten Volkswagen Transporterista eli Kleinbussista. Autojen tuonti alkoi 1980-luvulla, ja 2014 niitä tilastoitiin yli 51 000.

3. Kannattaako valita vaunu vai auto?

Se on osin makukysymys. Vaunu sopii lapsiperheille ja reissaajille, jotka haluavat viipyä pitkään yhdessä paikassa. Vaunussa on yleensä enemmän tilaa kuin autossa, ja sen voi jättää sijoilleen. Matkailuauto sopii paljon liikkuville ja kaupunkiajoon. Se on vaunua ketterämpi ahtaissa paikoissa, ja sen peruuttaminen on vaivattomampaa.

4. Kannattaako vuokrata vai ostaa?

Vuokraaminen on viisasta, jos käyttö on vähäistä, koska hankinta- ja ylläpitokustannukset ovat suuret. Uusi matkailuvaunu maksaa keskimäärin 25 000 ja matkailuauto 55 000 euroa. Vuokra-ajoneuvon huoltamisesta ei tarvitse huolehtia, vaan voi keskittyä viettämään lomaa. Vuokraaminen eri ajankohtina on myös paras tapa sukeltaa sisään karavaanariharrastukseen.

5. Mikä ajokortti vaaditaan?

Matkailuauton kuljettamiseen vaaditaan henkilöauton B-ajokortti. Sillä saa vetää myös yli 750 kilon vaunua, kunhan yhdistelmän kokonaismassa ei ylitä 3500 kilon rajaa.

BE-luokan ajokortti vaaditaan, jos vaunun kokonaismassa ylittää vetoauton massan tai jos vaunun kokonaismassa on yli 750 kiloa ja yhdistelmän kokonaismassa yli 3500 kiloa.

Jos auto painaa 3500-7000 kiloa ja vaunu enintään 750 kiloa, tarvitaan kevyt kuorma-autokortti C1. Vuokrafirman on tehtävä asiakkaalle selväksi nämä rajoitukset.

6. Mitä pitää huomioida vuokrattaessa?

Matkailuajoneuvon vuokraaminen on suurelta osin samanlainen prosessi kuin tavallisen auton. Hintoja ja kulkupelejä kannattaa vertailla.

Matkustajien määrä ratkaisee mallin. Kirjallisen vuokrasopimuksen yksityiskohtiin on hyvä tutustua huolella: mikä on vakuutuksen omavastuu, paljonko on vakuusmaksu, onko kilometrirajoitusta, paljonko lisäkilometrit maksavat, mitkä ovat palautusehdot. Menopelin kunto ja varustus pitää tarkistaa ennen liikkeellelähtöä ja naarmut ja kolhut valokuvata. On myös syytä vaatia vuokrafirmaa perehdyttämään ajoneuvon ja sen varusteiden oikeaan käyttöön: miten vaunu kiinnitetään koukkuun, miten kaasuliesi toimii, miten ajoneuvo kuormataan.

7. Mitä vuokraaminen maksaa?

Neljän hengen matkailuauto viikoksi maksaa mallista riippuen 1200-1700 euroa sesonkiaikana, 950-1200 euroa sesongin ulkopuolella. Vaunun vuokra on mallista ja merkistä riippuen 350-500 euroa sesonkiaikana ja 250-600 euroa sesongin ulkopuolella. Vuokrauksessa on yleensä kilometrirajoitus ja vakuusmaksu pienten vahinkojen varalta.

8. Mistä löytää vuokra-auton tai -vaunun?

SF-Caravanin nettisivuilla on lista matkailuajoneuvoja vuokraavista yrityksistä paikkakunnittain. karavaanarit.fi

9. Uskaltaako vuokra-autolla poistua Suomesta?

Matkailuauto tai -vaunu on mukava kulkuneuvo ulkomailla. Yöpymispaikka on turvallinen, ja tavarat kulkevat koko ajan mukana.

Reissu kannattaa valmistella huolellisesti. Vuokraamoon on syytä olla yhteydessä ajoissa, jotta asiapaperit ehditään saada kuntoon. Mukana pitää olla muun muassa todistus siitä, kuka on auton omistaja. Tarkista omat matka- ja henkilövakuutukset ja hanki kansainvälinen leirintäkortti. Selvitä reitti etukäteen. Esimerkiksi Keski-Eurooppaan pääsee joko Ruotsin tai Baltian kautta tai laivalla suoraan Saksaan. Tutustu maakohtaisiin liikennesääntöihin. Niissä voi olla yllättäviä eroja. Hyvä lähde on Autoliiton julkaisema opaskirja Autoillen Euroopassa.

10. Kuinka kovaa saa ajaa?

Modernilla hyvin varustellulla matkailuautolla saa ajaa 100 km/t. Ajoneuvoyhdistelmän kattonopeus on 80 km/t.

SF-Caravan on tehnyt valmisteilla olevaan uuteen tieliikennelakiin aloitteen matkailu- ja pakettiautojen ajoneuvokohtaisten nopeusrajoitusten poistamisesta. Tavoitteena on myös nostaa yhdistelmien kattonopeus 100 kilometriin tunnissa. Tätä perustellaan liikenteen sujuvuudella ja ohitusten vähenemisellä. Nykyaikaisissa vaunuissa on hyvät jarrut ja turvalaitteet, ja ne pitää katsastaa. Lakiuudistus menee syksyllä eduskuntaan ja astuu voimaan aikaisintaan vuoden päästä.

Lähteet: SF Caravanin toiminnanjohtaja Timo Piilonen, karavaanarit.fi, Jyväs-Caravan, touringcars.eu, matkailuautovuokraus.fi, Matkailuajoneuvotuojat ry:n toiminnanjohtaja Antti Siljamäki, Anssi Siukosaari: Matkailuajoneuvot 50 vuotta Suomessa.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 3/2017.

120 000 menopeliä

  • Suomessa on rekisteröitynä noin 120 000 matkailuajo-neuvoa - 66 000 vaunua ja 54 000 autoa.
  • Vaikka matkailuauton hinta on kaksinkertainen vaunuun verrattuna, autojen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut. Viime vuonna vaunuja oli 55,5 ja autoja 45,5 prosenttia matkailuajoneuvojen kokonaismäärästä.
  • Autojen suosiota ovat nostaneet ihmisten lisääntynyt varallisuus ja mukavuudenhalu. Samaan aikaan henkilöautojen koko on kulutus- ja päästösyistä pienentynyt ja niiden vetokyky vähentynyt.
  • Suomen teillä liikkuvat matkailuajoneuvot on käytännössä kaikki valmistettu ulkomailla. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa Suomeen tuotiin 278 autoa ja 328 vaunua.
  • Suomalaisten, suosittujen Solifer-vaunujen valmistus siirtyi 2004 Ruotsiin ja sitten Saksaan.
  • Suomessa muutetaan jonkin verran valmiita pakettiautoja matkailuautoiksi. Ne on tarkoitettu lähinnä liikkuvien työntekijöiden majoitukseen.

Lähteet: SF Caravan, Matkailuajoneutuojat ry

Rahaa, lahjakortti, koru, astioita vai jotain muuta? Rippi- tai valmistujaislahjan ostaminen nuorelle voi olla joskus hankalaa. Kysyimme nuorilta, millaisista lahjoista he ilahtuvat. ET:n toimitus vinkkaa myös, millaisia onnistuneita lahjoja olemme onnistuneet itse antamaan.

Nuoret: Jos ei rahaa, niin...

Kysyimme 14–19-vuotiailta nuorilta, millaisesta rippi- tai valmistujaislahjasta he ilahtuisivat. Suurin osa on rahan puolella: siten lahjan saaja voi valita juuri mieleisensä lahjan tai käyttää rahat esimerkiksi matkustamiseen tai suurempaan hankintaan.

Vaikka nuori olisikin esimerkiksi astioiden tarpeessa, on moni tarkka tyylistään ja haluaa itse päästä vaikuttamaan kodin tavaroiden ulkonäköön. Silloin lahjakortti on hyvä valinta, ja nuori voi käyttää sen juuri sellaisiin astioihin joista pitää.

"Lahjakortteja melkein minne vain voi aina antaa, mutta kannattaa silti tuntea lahjan saajaa vähän. Sain kerran 20 euron lahjakortin urheiluliikkeeseen, osui väärälle henkilölle..." – Marika, 19 v

"Lahjakortti olisi kiva esimerkiksi Stockmannille tai Emotion-kosmetiikkaliikkeeseen. Rahaa en pyytäisi kuin vanhemmilta." – Lilja 15 v

"Hyviä kohteita lahjakortille voisivat olla sisustusliikkeet, kuten Finlayson, koska muuttaminen saattaa olla ajankohtaista pian ylppäreiden jälkeen." – Sara, 18 v

"Lahjakortti voisi olla esimerkiksi Marimekon liikkeeseen tai johonkin muuhun "hyödylliseen" kauppaan. En viitsisi pyytää valmistujaislahjaksi lahjakorttia minnekään tavalliseen liikkeeseen, kuten vaikka H&M:lle." – Ella, 15 v

Toisten mielestä on kuitenkin mukavaa antaa lahjaksi jotain muuta kuin rahaa tai lahjakortteja. Kysyimme nuorilta, mitä muuta he toivoisivat lahjaksi. Näin nuoret vastasivat:

"Rippilahjaksi pieni kultainen risti olisi kiva." – Helmi, 14 v

"Valmistujaislahjaksi haluaisin ainakin esimerkiksi astioita, kuten laseja ja lautasia. Myös lakanat ja korut ovat sopivia." - Lilja 15 v

"Sukulainen voisi antaa vaikka jonkin tietyn sarjan astioita." – Ella, 15 v

"Paras lahja olisi yhteinen matka." – Ville, 16 v

"Koruista en ikinä ole välittänyt, koska ne harvoin osuvat nappiin. Pitää tietää ihmisen lempivärit ja mistä materiaalista hän pitää. Itseni ja ystävieni perusteella luulen, että lahjaksi saatuja koruja tulee harvoin pidettyä." – Marika, 19 v

"Hyviä peruslahjoja ovat ajattomat korut ja esimerkiksi Arabian astiat. Myös yhteinen matka tai tekeminen, kuten festarit, olisi kiva lahja. Tärkeintä on kuitenkin, että jotenkin muistaa lahjansaajaa, ei niinkään itse lahja!" – Sara, 18 v

Toimitus vinkkaa: Hyväksi havaittuja lahjoja

Myös ET:n toimituksen jäsenet muistelivat, millaisia onnistuneita lahjoja ovat itse onnistuneet antamaan.

"Poikani ilahtui aikoinaan kaikista oman kodin perustamiseen liittyvistä valmistujaislahjoista: kattilat, aterimet, kahvimukit jne. Myös samppanjapullo ilahdutti!"

”Matkalahjakortti (esim. reilaus tai vastaava) on aika hyvä lahjaidea.”

"Kiva lahja on omatekoinen lahjakortti, joka oikeuttaa leffa- tai teatteri-iltaan, ravintolakäyntiin tai vaikkapa pieneen reissuun lahjan antajan kanssa. Se on kiva tapa kertoa juhlittavalle, miten mukavaa on viettää aikaa hänen kanssaan."

”Jos tiedän nuoren harrastuksen, voin ostaa lahjakortin alan liikkeeseen tai esimerkiksi Lippupalveluun.”

"Olen ostanut kahdelle kummitytölleni joka vuosi syntymäpäivälahjaksi yhden timantin (maksanut 50–100 euroa). Rippi- tai ylioppilaslahjaksi olen luvannut teettää heille korun, johon kivet laitetaan. Saavat itse vaikuttaa, millainen korusta tulee."

”Nuori ei ehkä koskaan ole syönyt kolmen tai useamman ruokalajin illallista ravintolassa. Valitse kukkarollesi sopiva ravintola ja osta lahjakortti. Voit lupautua illallisseuraksi!”

Jotta lahjasta jäisi mukava muisto, ET:n toimitus suosittelee välttämään näitä: korut, koriste-esineet, maljakot, antajan maun mukainen design, käytöksen kultainen kirja, aforismikirja.

Näitäkin voi harkita, jos lahjan saajan maku on tiedossa, tai hän on jotain näistä erityisesti toivonut. Lahjavinkkiä voi myös kysyä valmistujan vanhemmilta.

"Osa nuorista on tosi tarkkoja astioiden ja muiden esineiden tyylistä ja väreistä. Jos aikoo hankkia käyttöesineitä, on hyvä tietää, onko nuori tyylitietoinen vai suhtautuuko astioihin lähinnä välttämättöminä tarvikkeina."

Paljonko rahaa lahjaksi?

ET-lehti kysyi taannoin lukijoilta, millainen rahasumma on heidän mielestään sopiva lahja ylioppilaalle. Suurimman osan mielestä alle 60 euron summa on riittävä. 

Joka neljännes kertoi lahjoittavansa ylioppilaalle 100 euroa, ja jotkut jopa 200 euroa.

Rahalahjojen summia määrää useimmiten sukulaissuhde. Muutamat mainitsivat kyselyssä, että myös valmistuvan taloudellinen pärjääminen ja perhetausta vaikuttavat rahamäärään. 

Nuoret itse ovat samalla linjalla:

"Suvulta olisi kiva 50 euroa, perheeltä tai isovanhemmalta 100 euroa." – Marika, 19 v

"Vanhemmilta tai isovanhemmalta ehkä 100 euroa, kummeilta 50 ja ei niin läheisiltä vierailta 20–50 euroa." – Ella, 15 v

"Jokainen antaa sen verran mikä itsestä tuntuu hyvältä ja mihin on varaa. Harva tulee muistelemaan, että kuka vieras antoi minkäkin verran." – Sara, 18 v

Lue myös: Näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle – 8 vinkkiä

Jakkaranpäällys syntyy helposti. Leikkaa yhdeksän ruutua ja neljä sivukaitaletta, sitten vain surauttelemaan.
Jakkaranpäällys syntyy helposti. Leikkaa yhdeksän ruutua ja neljä sivukaitaletta, sitten vain surauttelemaan.

Värikkäiden puuvillakankaiden paloista saat nätin hupun mökkijakkaralle. Samalla tekniikalla voi ommella tyynynpäällisen tai vaikka ison peiton.

Tarvitset:

  • Puuvillakankaiden paloja
  • Ompelulankaa
  • Sakset
  • Viivoitin
  • Kynä
  • Nuppineuloja
  • Silitysrauta
  • Ompelukone

Tee näin:

1. Leikkaa kankaista 9 neliötä. Kuvan neliö on 12 x 12 cm, sisältäen saumavarat. Tarkista koko omaan jakkaraasi sopivaksi. Sommittele tilkut 3 x 3 neliön ruudukoksi. Ompele ne 3 neliön kaitaleiksi oikeat puolet vastakkain 0,5 cm:n saumanvaralla. Silitä saumanvarat auki.

2. Neulaa kaksi kaitaletta op:t vastakkain, varmista, että ruutujen kulmat osuvat kohdakkain. Ompele kaitaleet yhteen 0,5 cm:n saumanvaralla ja silitä saumanvarat auki. Ompele 3. kaitale toisen kaitaleen (toiseen) reunaan. Nyt kaitaleet on ommeltu ruudukoksi.

3. Leikkaa jakkaran sivuille 13 cm leveät eriväriset kaitaleet. Kaitaleen pituus on ruudukon pituus + 4 cm. Neulaa kaitaleet ruudukon sivuille op:t vastakkain, jätä saumanvarat päihin. Ompele ruudukon kulmaan saakka. Ompele sitten sivukaitaleiden päät yhteen = jakkaran kulma. Taita lopusi alareunaan 2 x 1 cm:n päärme nurjalle ja ompele reunasta.

Huom! Ennen kuin ompelet hupun kulmat, varmista, että hupun saa jakkaran päälle ja siitä pois sujuvasti. 

Ohje on julkaistu ET-lehden numerossa 11/2017.