Kuuntelisiko äänikirjaa, radiota, podcastia – tai lempimusiikkia suoratoistopalvelusta? Listasimme vinkit, joilla löydät juuri sinua kiinnostavaa sisältöä.

1. Mitä suomalaiset kuuntelevat?

Radio on yhä suomalaisten suosikki. Suoria radiolähetyksiä seuraa 88 prosenttia yli 55-vuotiaista.

Suomessa toimii noin 60 valtakunnallista ja paikallista radioasemaa. Niitä voi kuunnella radioiden verkkosivuilta, kuten supla.fi, yle.fi ja radio-play.fi. Vastaavat applikaatiot älypuhelimiin löytyvät sovelluskaupoista.

Yli miljoona suomalaista on arkisin radion ääressä.

Audiolähetysten ääressä on arkisin kello 7–17 joka hetki yli miljoona suomalaista. Audiolla tarkoitetaan radion lisäksi äänikirjoja, podcasteja ja erilaisia musiikkipalveluja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Keskimäärin kuuntelemme erilaisia lähetyksiä kolme ja puoli tuntia päivässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Miten kuuntelu jakaantuu?

Äänikirjat, podcastit ja musiikin suoratoisto ovat kasvattaneet suosiotaan. Radion osuus päivittäisestä kuuntelusta on silti yhä lähes 80 prosenttia.

3. Mikä on äänikirja?

Äänikirja on tallenteeksi luettu kirja. Ensimmäiset äänikirjat olivat kelanauhoja ja c-kasetteja, myöhemmin cd-levyjä tai mp3-tiedostoja. Nykyisin äänikirja on digitaalinen äänitiedosto, jota voi kuunnella netistä tai kännykkäsovelluksella.

4. Entä podcast?

Podcast on verkossa julkaistu radio-ohjelma. Niitä voi kuunnella netistä tai ne voi ladata älypuhelimen tai tabletin muistiin. Myös perinteisiä radio-ohjelmia julkaistaan suoran lähetyksen jälkeen tallenteina verkkoon kuunneltavaksi ja ladattavaksi podcastien tapaan.

Kotimaisia podcasteja löytyy muun muassa Areenasta, Suplasta, Radioplaysta sekä soundcloud.fi-palvelusta. Jakso.fi-sivusto listaa suomalaisia podcasteja.

Podcastien kuuntelua varten Applen laitteissa on valmiina Podcasts-sovellus ja Android-puhelimissa Google Podcasts.

5. Mikä on Spotify?

Spotify on suoratoistopalvelu, josta voi kuunnella mieleistään musiikkia. Sitä varten ladataan sovellus älypuhelimeen tai tietokoneelle. Palvelusta löytyy nykyisin kymmeniä miljoonia kappaleita päivän hiteistä klassiseen.

Palvelussa on musiikkikappaleita miljoonittain.

Suosikkejaan voi etsiä esittäjän, kappaleen, musiikkilajin ja erilaisten uutuuslistojen mukaan. Omiakin soittolistoja voi koota rajattomasti. Spotifyssä on myös podcasteja.

Spotifyn kilpailijoita ovat esimerkiksi Apple Music, Amazon Music ja muita paremmalla äänenlaadulla kehuskeleva Tidal.

6. Mitä voin kuunnella ilmaiseksi?

Miltei kaikki podcastit ovat ilmaisia tai niistä on saatavilla ilmainen versio. Äänikirjoja voi kuunnella ilmaiseksi Yle Areenasta tai oman kirjaston nettisivuilta.

Yleiset kirjastot käyttävät kaupallisen Ellibs Oy:n alustaa. Ellibs.com-palvelusta voi ostaa äänikirjoja, mutta se tarjoaa myös ilmaisia vaihtoehtoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman erikoiskirjasto Celian verkkopalvelussa on tuhansia kauno- ja tietokirjoja. Se on ­tarkoitettu henkilöille, joilla on lukuvaikeuksia esimerkiksi näkökyvyn heikkenemisen tai lihasheikkouden vuoksi. Tarvittavat tunnukset saa kirjastosta.

Kirjastosta voi saada tunnukset ilmaiseen käyttöön.

Jotkin kansainväliset sivustot tarjoavat ilmaisia äänikirjoja, suurin osa kuitenkin englannin kielellä. Tällaisia ovat muun muassa Project Gutenberg, LibriVox ja Free Classic Audio Books. YouTubesta löytyy myös ilmaisia englanninkielisiä äänikirjoja hakusanalla ”audio books”.

Ilmaista musiikkia on Youtubessa. Spotifyn perusversio on ilmainen, mutta silloin musiikin välissä pitää kuunnella mainoksia.

7. Millaista on maksullinen tarjonta?

Maksullisia äänikirjapalveluja ovat muun muassa BookBeat, Storytel, Supla+, Nextory ja Suomalainen Plus. Kuukausimaksulla kirjoja voi kuunnella rajattomasti.

Elisa Kirja -palvelussa kirjat ostetaan omaksi, ja kuukausimaksulla saa kaksi kirjaa. Äänikirjoja myyvät myös kustantamot suoraan nettisivuillaan.

Hinta vaikuttaa palvelun laatuun.

Kaupalliset äänikirjapalvelut tarjoavat maksuttoman 2–4 viikon kokeilujakson. Sen jälkeen kuukausimaksu on palvelusta ja käyttäjien määrästä riippuen 8,90–26 euroa.

Jos Spotifyssa ei halua kuunnella mainoksia, täytyy tilata maksullinen Premium-versio. Kuukausimaksu on 10 tai 17 euroa riip­puen käyttäjien määrästä. Premiumin ominaisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus ladata musiikkia omalle puhelimelle, jolloin sitä voi kuunnella ilman verkkoyhteyttä.

Muiden musiikkipalveluiden hinnat ovat samaa luokkaa Spotifyn kanssa.

8. Mitkä ovat kuuntelemisen hyviä puolia?

Oleellisinta kuuntelussa – olipa se radiokanava, äänikirja tai musiikkipalvelu – on mahdollisuus tehdä samaan aikaan jotain muuta. Kädet ­pysyvät vapaina eikä valoakaan välttämättä tarvita. Kuunnellessa voi tehdä kotiaskareita, lähteä lenkille, ajaa autoa tai istua junassa.

Äänikirjaa kuuntelemalla voi myös hyödyntää aikaa, joka kuluu vaikkapa kauppareissulla tai kuntosalilla. Joitakin äänikirjan kuunteleminen auttaa nukahtamaan.

Kirjasta voi nauttia vaikka siivotessa.

Yleensä ohjelman, kirjan tai musiikin voi myös ladata omalle laitteelleen, jolloin niiden kuunteluun ei tarvita nettiyhteyttä. Se on kätevä ominaisuus, jos esimerkiksi mökillä ei ole nettiyhteyttä tai se toimii huonosti.

9. Kuinka pitkään äänikirjan kuuntelu kestää?

Tavallisen mittaisen romaanin kuuntelu vie normaalinopeudella 8–11 tuntia. Lukunopeutta voi halutessaan hidastaa tai nopeuttaa.

Äänikirjapalveluissa on muitakin käteviä säätöjä. Yleisimpiä ovat 30 sekunnin kelaus eteen ja taakse, uniajastin ja mahdollisuus kuunteluun kaiuttimen kautta.

Asiantuntijoina: tutkimus- ja kehityspäällikkö Riina Aho, Radiomediasta; äänentutkija Meri Kytö Itä-Suomen yliopistosta; palvelupäällikkö Kari Haakana Yleltä.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2020.

Laitteille hinta

  • Kuuntelu onnistuu älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Laitteiden omat kaiuttimet ovat harvoin kovin hyviä. Parempaa ääntä saa erillisellä bluetooth-kaiuttimella.
  • Kuunteluun sopivan älypuhelimen saa 100–300 eurolla, tabletin noin 350 eurolla. Kelvollisten bluetooth-kaiuttimien hinnat alkavat noin satasesta.
  • Älypuhelimen mukana tulevat yleensä vaihtelevantasoiset langalliset nappikuulokkeet. Erikseen hankittuna ne maksavat noin 40 euroa, langattomalla bluetooth-yhteydellä varustettuna 100–150 euroa. Hyvät sankakuulokkeet maksavat 140–250 euroa.
  • Ulkomaailman ääniä vaientavat vastamelukuulokkeet maksavat noin 200–300 euroa. Ominaisuus löytyy sekä nappi- että sankakuulokkeista.

Gigantti,  Verkkokauppa.com
 

Sisältö jatkuu mainoksen alla