Vehreä joulukuusi reippaasti loppiaiseen saakka on ilonasi, kun hoidat kuusta näillä kuusenkasvattejien oivilla vinkeillä.

1. Tarkista tuoreus

Jos hankit ostokuusen, kysäise sen kaatoajankohta. Sen tulisi olla aikaisintaan neljä viikkoa ennen joulua. Älä itsekään kaada kuusta tätä ennen.

Voit myös tarkistaa kuusen tuoreuden sen neulasista: nyppää irti neulanen ja taivuta sitä sormiesi välissä. Tuoreen kuusen neulasen pitäisi taipua u-kirjaimen muotoon, ellei kuusi ole jäässä.

2. Kuljeta ja säilytä varoen

Ethän kuljeta kuusta auton katolla suojaamattomana kuin muutaman kilometrin? Jos matka venyy yli 10 kilometriin kuusi pitää pakata muoviin, pressuun tai pussiin. Peräkärryssä joulupuu tarvitsee suojakseen pressun tai kuomun.

Kuusi viihtyy viileässä.Tuulelta suojattu paikka esimerkiksi autotallissa tai parvekkeella on hyvä valinta siksi kunnes kuusi tuodaan sisälle. Muista laittaa kuusi veteen, esimerkiksi suureen ämpäriin. 

3. Sulata hyvin

Jäinen kuusi pitää aina sulattaa hitaasti muutaman lämpöasteen tilassa ennen jalkaan asettamista. Silloin vesi alkaa virrata puun solukossa.

Varaa sulatusaikaa 1–2 vuorokautta. Pidä kuusen tyvi koko ajan kylmävesiämpärissä. Ellei viileää tilaa ole, voit nostaa puun pesuhuoneeseen. Pidä tällöinkin tyvi kylmävesiämpärissä. Suihkuta runkoa ja neulastoa kylmällä vedellä niin, että ne pysyvät kosteina koko sulatuksen ajan. Jätä kuusi suihkun jälkeen vedellä täytettyyn ämpäriin ja suihkuta neulaset muutaman tunnin jälkeen uudelleen. Parin tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi.

4. Siisti kuusi

Poista pakkausverkko vasta sulatuksen jälkeen. Ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois. Mittaa huoneen korkeus. Lyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti uuden imupinnan aikaan saamiseksi.

5. Älä poista kuorta

Ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana.

6. Juota runsaasti vettä

Tyven leikkauspinnan pitää olla vedessä koko ajan. Muutoin tyven solukko kuivuu ja menettää imukykynsä. Tästä seuraa neulasten ennenaikainen variseminen.

Kuusi imee vettä eniten ensimmäisen vuorokauden aikana. Harvaan kuusenjalkaan mahtuu niin paljon vettä kuin janoinen kuusi tarvitsee, joten tarkista veden määrä päivittäin. Veden pinta ei saa laskea kuusen leikkauspinnan alapuolelle.

Aseta puu mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmönlähteistä.

Iloista joulua sinulle ja kuusellesi!

Lähde: www. joulupuuseura.fi

Useimmissa kynttilöissä on turvallisuusmerkintä, jonka mukaan niitä ei saa polttaa loppuun. Tämä sääntö pätee myös ulkona. 

Vakuutusyhtiö Ifin tutkimassa tulipalossa  omakotitalo tuhoutui purkukuntoon, kun tuli karkasi puurunkoisiin lyhtyihin terassille yöksi jätetyistä palavista kynttilöistä. Palo syttyi tunteja sen jälkeen, kun kynttilöiden luultiin jo hiipuneen itsestään sammuksiin.

Kun yhtiö testasi jälkeenpäin samanlaisia kynttilöitä, niistä ilmeni, että kynttilän sydänlanka menee palamisen loppuvaiheessa vaakatasoon ja muuttuu ikään kuin sytytyslangaksi sulan steariinin keskelle. Palaminen voi siksi jatkua vielä pitkään sen jälkeen, kun kynttilä on muuten käytännössä loppuun palanut. 

– Kynttilään sulasta steariinista tai parafiinista syntyvä allas voi syttyä palamaan koko altaan alueelta ja synnyttää niin ison liekin, että puurunkoinen lyhty ja edelleen koko terassi syttyvät palamaan, Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela muistuttaa.

Uusi havainto tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kynttilöiden ei pidä antaa palaa loppuun.

– Moni ei tiedä, että kynttilävalmistajatkaan eivät ole vastuussa tuotteen paloturvallisuudesta, jos kynttilä poltetaan loppuun vastoin turvallisuusmerkintää. Esimerkiksi pöytäkynttilöissä ja kruunukynttilöissä kaksi viimeistä senttimetriä pitäisi jättää polttamatta. Myös ulkona palavat kynttilät tulee sammuttaa ennen nukkumaanmenoa, Koskela neuvoo.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan kynttilöiden käyttöohjeiden vastainen käyttö on aina tulipaloriski.

– Kokemuksiemme mukaan Suomessa myytävät kynttilät täyttävät pääsääntöisesti niille asetetut turvallisuusvaatimukset. Standarditesteissä pöytäkynttilöitä ei kuitenkaan polteta loppuun, vaan paloturvallisuusominaisuuksia mittaava testi lopetetaan, kun pöytäkynttilästä on kaksi senttimetriä jäljellä, Tukesin ylitarkastaja Jyri Pekkanen kertoo.

– Eurooppalaisissa standardeissa on käytetty lähtökohtana sitä, että kuluttajat tietävät, ettei pöytäkynttilöitä tule polttaa loppuun saakka. Olemme kuitenkin avanneet keskustelun standardia ylläpitävän työryhmän kanssa tarpeesta muuttaa testejä tältä osin kynttilöiden käyttöturvallisuuden parantamiseksi edelleen. Kynttilät suunnitellaan käyttöohjeiden mukaan käytettäviksi eli käyttöohjeiden vastainen toiminta aiheuttaa aina tulipalovaaran.

Näin vältät kynttiläpalot

  1. Käytä kynttilöiden ja ulkotulien alla aina palamatonta alustaa. Lasi, keramiikka ja kivi ovat parhaita alustoja.
  2. Laita ulkotulien alle alusta, joka estää niiden liikkumisen esimerkiksi tuulen mukana. Huomioi terassilla riittävä etäisyys rakennuksiin.
  3. Jos samalla alustalla on useampia kynttilöitä, niiden väliin pitää jättää vähintään viiden sentin ilmatila. Muuten kynttilät lämmittävät toisiaan ja kaasuuntunut steariini saattaa roihahtaa yhdeksi suureksi tuleksi.
  4. Älä jätä kynttilöitä valvomatta. Sammuta myös ulkotulet ennen nukkumaanmenoa.
  5. Älä anna pöytä- ja kruunukynttilöiden palaa loppuun. Jätä noin 2 viimeistä senttimetriä kynttilästä polttamatta.

Lähde: If

Syksyn pimeys on helpompi selättää, kun kotona on riittävästi ja oikeanlaista valoa. Lue, miksi sinunkin kannattaisi hankkia kirkasvalo.

1. Mikä on kirkasvalolamppu?

Kirkasvalolamppu on normaalia kotivalaisinta, esimerkiksi loisteputkea, kirkkaampi lamppu. Mikä tahansa voimakasta ja kirkasta valoa tuottava valaisin ei ole kirkasvalolaite. Kirkasvaloksi saa kutsua laitetta, jonka valomäärä on vähintään   2 500 luksia. Normaalisti sisävalaistus on alle 500 luksia. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole uv-säteilyä. Monissa kirkasvalolampuissa on peräti 10 000 luksia.

2. Mistä tiedän, että kyseessä on varmasti kirkasvalolamppu eikä vain kirkas muu valo?

Viralliset kirkasvalolamput on sertifioituja. Näistä pitää löytyä siis lääkintälaitteen CE-merkintä ja nelinumeroinen koodi. Valaisinliikkeen tai tavaratalon henkilökunta auttaa valinnassa.

3. Miten kirkasvalolamppua käytetään?

Yleensä 20–30 minuuttia kirkasvalohoitoa päivässä riittää. Valoon ei katsota koskaan suoraan, vaan sen on annettava tulla epäsuorasti silmiin – mieluiten heti aamusta. Valaisin voi olla esimerkiksi kahvipöydällä samaan aikaan kun luet aamun lehtiä. Suositusetäisyys valolle on vähintään 45–50 senttiä kasvoista. 

Useimmat käyttävät kirkasvalolamppua pimeimpänä aikana, eli marraskuusta helmikuuhun. Kaamosmasennuksen oireista kärsivien kannattaa ottaa lamppu käyttöön jo syys–lokakuussa.

Tärkeää! "Ikääntyneet tarvitsevat paljon valoa" – älä tee näitä virheitä kotona ja kaupassa

4. Mitä hyötyä on kirkasvalolampun käytöstä?

Kirkasvalolamppu piristää ja taltuttaa väsymystä pimeään vuodenaikaan. Kun silmät altistuvat voimakkaalle näkyvälle valolle, se vähentää aivojen käpyrauhasen tuottaman, unta säätelevän melatoniini-hormonin määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kirkasvalo jopa helpottaa kaamosoireita, jotka liittyvät usein ruokahaluun, uneen ja mielialaan.  Erityisesti toimintatarmon ja sosiaalisen aktiivisuuden kasvattamiseen on kirkasvalosta apua, THL:n tutkimus osoitti. Jos paino nousee ja makeanhimo kasvaa lisääntyvän hämärän mukana, kannattaa kokeilla kirkasvalolamppua.  Jotkut ovat huomanneet, että ylimääräinen valo auttaa heitä panemaan stopin ylimääräiselle herkuttelulle.

5. Teen vuorotyötä, voinko käyttää kirkasvalolamppua?

Kirkasvalo voi ehkäistä vuorotyörasitusta ympäri vuoden. Suomessa asiaa on tutkittu muun muassa sairaanhoitajilla ja lentoemännillä.

Niin ikään jet lag voi helpottua kirkasvalolla. Aikavyöhykkeiden läpi lentäminen rasittaa kehon biologista kelloa. Aikaerorasituksen on tutkitusti todistettu vähentyvän kirkasvalohoidolla.

6. Miten toimivat kirkasvalokuulokkeet?

Suomalaisen Valkee-laitteen luvataan toimivan kuin kirkasvalolamppu, mutta korvien kautta. Kirkasvalokuulokkeet muistuttavat kannettavaa musiikkisoitinta, mutta ääntä niistä ei kuulu. Korviin laitettavan valon on väitetty vähentävän kaamosoireita. Tuote on saanut ristiriitaista palautetta useita vuosia: joissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että korvavalo ei vaikuta sisäiseen kelloon samalla tavoin kuin silmän kautta tuleva kirkasvalo.



7. Törmäsin sarastusvaloon, jonka sanotaan myös piristävän. Miten se eroaa kirkasvalolampusta?

Jos sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, avuksi kannattaa ottaa heräämisvalo eli sarastusvalo. Se ei korvaa kirkasvalolamppua, mutta sen vähitellen syttyvä valo voi helpottaa heräämistä ja parantaa vireyttä. Joillakin sarastusvalo syventää unen laatua. Lamppu lupaa luonnollisen ylösnousun, jossa valo lisääntyy auringonnousun tapaan 20–40 minuutissa.  Useimmissa laitteissa on mukana radio tai luontoäänet, jotka voi ajastaa herätysääniksi varmistamaan mukavampi herääminen.

Lue myös: Sarastusvalo – parempi kuin kirkasvalo ja aamukahvi yhteensä

8. Voiko kirkasvalolamppuni olla koko päivän päällä?

Joissakin kirkasvalolampuissa on ominaisuus, joilla niistä saa normaalin sisustusvalon silloin, kun niitä ei käytetä niin sanottuun valohoitoon. Lamppuja on myös muotoiltu uudestaan tämä käyttötarkoitus mielessä. Koko päivää ei tavallista kirkasvalolamppua kannata pitää päällä, vaan valohoito kannattaa ajoittaa täsmähetkenä juuri heräämisen jälkeiseen aikaan.

9. Mitä on sininen valo? Sellainen on juuri hankkimassani kirkasvalolampussa.

Sininen valo on olennainen osa kirkasvalon tehon kannalta. Sininen valo muistuttaa kesäpäivän taivaan väriä. Juuri sininen väri nostaa luonnollisesti energiatasoa ja lopettaa nopeimmin melatoniinin erityksen. Puhdas valkoinen valon väri on puolestaan sekoitus ja sisältää kaikkia värejä.

10. Voiko kirkasvalosta aiheutua haittaa?

Kirkasvalolamppu sopii useimmiten kaikille, jopa heikkonäköisille ja iäkkäille. Jotkut lääkkeet voivat herkistää valolle. Kirkasvalo saattaa aiheuttaa päänsärkyä tai ärsyttää silmiä myös lääkkeitä käyttämättömille, mutta useimmiten nämä oireet menevät ohi tai häviävät viimeistään parin käyttökerran jälkeen.

Kirkasvalo voi laukaista herkimmille migreenin tai pahoinvointikohtauksen. Liian pitkään lähietäisyydellä (n. 50 cm) päällä oleva lamppu voi häiritä unirytmiä. Silmäsairauksia sairastavien kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kirkasvalohoidon aloittamista.





Lähteet: Kirkasvalolamppujen valmistajat, THL ja Stuk

Onko sinulla käytössäsi kirkasvalolamppu? Millaisia kokemuksia sinulla on käytöstä? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Onko sinulla kirkasvalolamppu?

Kyllä
Kyllä
53.9%
Ei
Ei
46.0%
Ääniä yhteensä: 102