Niukasti neliöitä ja läheistä yhdessäoloa. Karavaanarit Sääksjärven rannalla Nurmijärvellä kertovat, millaista on lomailla monta viikkoa asuntovaunussa.
Eija Aaltonen, 58, Helsinki
Arin kanssa yhdessä 33 vuotta. Leskenä 3 vuotta.
Mieheni Ari kuoli vuonna 2018, ja sen jälkeen olen ollut asuntovaunussamme Sääksin leirintäalueella yksin, Eija kertoo.
Hänestä ei ole vaikeaa olla yksin paikassa, jossa on aiemmin viettänyt aikaa rakkaan puolison kanssa.
– Viihdyn hyvin, sillä täällä on paljon ihmisiä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä pitkään.
Eija viettää asuntovaunussaan yleensä koko kesän. On viettänyt siitä lähtien, kun jäi 55-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle pankista.
– Järvi on ihana ja sauna lämpiää joka päivä. On kiva, kun on uima- ja löylyseuraa.
Eija viettää asuntovaunussaan yleensä koko kesän.
Eija ja Ari aloittivat karavaanareina parikymmentä vuotta sitten. Arin vanhemmat olivat innokkaita matkailuvaunureissaajia, ja hän oli mukana lapsesta saakka.
– Minut ja Arin houkutteli Sääksiin ystävä, jolla on edelleen paikka täällä. Emme pystyneet hankkimaan mökkiä järven rannalta, mutta oivalsimme, että tähän meillä oli varaa.
Mökkiin verrattuna matkailuvaunussa on paljon hyviä puolia: ei ole kunnostustöitä eikä halkojen pilkkomista. Ympärillä on samanhenkistä porukkaa, mutta jos haluaa, voi vetäytyä omaan rauhaan.
Leirintäalueella ympärillä on samanhenkistä porukkaa.
Miehensä kanssa Eija asui joskus täällä myös talviaikaan, koska vaunu seisoo ympäri vuoden kausipaikalla. Yksin Eija ei ole halunnut talvella tulla, sillä alueella on silloin liian hiljaista.
– Arilla oli hektinen työ IT-asiantuntijana. Sääksiin hän tuli lepäämään ja lataamaan akkuja, Eija kertoo.
Iltaisin selailtiin nettiä ja katseltiin televisiota.
– Arin mieleen olivat erityisesti musiikkiohjelmat, ja hän osasi myös kommentoida niitä asiantuntevasti.
Ari vastasi vaunun huollosta ja katsastuksesta sekä teltasta ja kaasupullosta.
– Ne hommat ovat nyt jääneet minun harteilleni, mutta saan kyllä tarvittaessa täältä apua. Myös poikamme Aleksi käy joskus auttamassa.
Leirintäalueella pyörii vuoden ympäri isännöintivelvoite. Kesäkaudella on yksi neljän päivän jakso, kevät- ja syyskaudella kaksi viikonloppua. Silloin työnä on pitää yhteiset tilat kunnossa.
– Ari toimi vuorollamme mielellään euroisäntänä, joka kirjaa vieraat sisään ja kerää leirimaksut. Hän tykkäsi siitä, että sai olla tekemisissä ihmisten kanssa. Minä hoitelin siivoamisen.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 14/2022. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.