Suomen go-go-mestarit Aila Vaittinen ja Pia Tennberg pistävät parastaan television Nuorten tanssihetki -musiikkiohjelmassa syksyllä 1966.
Suomen go-go-mestarit Aila Vaittinen ja Pia Tennberg pistävät parastaan television Nuorten tanssihetki -musiikkiohjelmassa syksyllä 1966.

Sodan jälkeen syntynyt sukupolvi kehitti läntiseen maailmaan nuorisomuodin. Minihamosella osoitettiin, että otamme nyt ohjat omiin käsiimme.

Minihame, sukkahousut, saapikkaat, E-pillerit, rock, uudet aatteet – vapaus!

Minihameen äidiksi tituleerattu Mary Quant aloitti hameen helman lyhentämisen Lontoossa jo 1960-luvun alussa, mutta Suomessa reittä paljastettiin vasta vuosikymmenen puolivälissä.

– Kun olin vielä lukiossa 1964, siskoni teki minulle kaksi hametta, ihanan puolihameen ja liivihameen, joilla pärjäsin pitkään. Ne olivat jo aika minejä, mutta varsinaisesti minihameita alettiin pitää Suomessa vasta 1966. Minulla oli superlyhyitä, niissä oli helppo kulkea, mikään ei estänyt, Kristiina Halkola muistelee.

"Lapsenlapseni ei halunnut pukea vanhaa mekkoani päälleen. Hän kauhisteli, miten lyhyt se oli."

Kristiina oli aikansa nuorisoidoleita. Kaunis näyttelijä, laulaja, poliittisen laululiikkeen edustaja, mutta myös elokuvatähti: Käpy selän alla, Punahilkka, Lapualaismorsian. Tuohon aikaan oli tapana, että näyttelijä etsii itse vaatteet roolihenkilölleen.

– Minulla on vieläkin tallella se kirkkaankeltainen mekko, jonka hankin Lapualaismorsiameen 1967. Pyysin kerran lapsenlastani pukemaan mekon päälleen, kun se on niin nätti, mutta hän kauhisteli, että en mä voi, kun tää on niin lyhyt! Kristiina nauraa.

Kristiina Halkola ja Pekka Autiovuori elokuvassa Käpy selän alla.
Kristiina Halkola ja Pekka Autiovuori elokuvassa Käpy selän alla.

Hoikka ja pitkäsäärinen Kristiina teki teatterikouluaikana jonkin verran mallin töitäkin, jotta sai rahaa opintoihin. Hän oli Suomen ensimmäisiä sukkahousumalleja.

– Olen aina seurannut muotia, mutta niin, että vaatteissa pitää olla jotain hauskaa. Lyhyt hame ja pitkävartiset saappaat, se oli minun juttuni. Yksi lempiasuni oli kirkkaanpunainen sadetakki ja keltaiset kumisaappaat – kumisaappaat siksi, ettei opiskelijalla ollut alkuun varaa hankkia nahkaisia.

Kristiina ei muista, että hameen helmasta olisi juuri huomauteltu.

– Kerran yksi mies tuli ratikkapysäkillä sanomaan, että ei ollut tyttö kyllä äitilläs noin lyhyttä hametta. Ratikka tuli enkä ehtinyt sanoa, että olipas, minun äitini tanssi 20-luvulla charlestonia ja siinä oli lyhyet hameet!

Minin äiti ja isä

Minihametta pidetään usein englantilaisen Mary Quantin luomuksena, mutta sillä oli myös ”isä”, ranskalainen André Courrèges, joka kehitti sitä omalla tahollaan ja esitteli kalliin huippumuodin maailmassa. Hän tuli kuuluisaksi futuristisesta tyylistään, jota myös avaruusmuodiksi kutsuttiin.

Mary Quant myi omassa Bazaar-putiikissaan Lontoon King’s Roadilla aluksi muiden suunnittelemia vaatteita, kunnes alkoi kehitellä omia malleja. Ne olivat värikkäitä, edullisia ja helposti yhdisteltäviä. Suosituin asu oli minihame, lantiolla oleva vyö ja minin tärkein asuste, räiskyvän väriset sukkahousut.

Vaatteita ei enää ostettu kestämään ikuisesti.

Niukassa nahkamekossa Miss Suomi 1964 Sirpa Suosmaa, joka teki uraa mallina missivuosien jälkeen.
Niukassa nahkamekossa Miss Suomi 1964 Sirpa Suosmaa, joka teki uraa mallina missivuosien jälkeen.

Nuoriso otti minin kerralla omakseen. Mary Quant sanoikin, ettei minihametta keksinyt sen paremmin hän kuin Courrègeskaan vaan kadulla kulkeneet nuoret naiset.

Alkoi kokonaan uusi aikakausi siinäkin mielessä, että vaatteita ei enää ostettu kestämään ikuisesti. Nuoret halusivat vaihtelua, koko ajan uutta ja edulliseen hintaan.

Sheikkaamaan!

Vapautuminen oli varmasti ajan sana. E-pillerit rantautuivat Suomeen 1962, ja kun raskaudenpelon mörkö katosi näköpiiristä, paljastava pukeutuminen sai tilaa. Lyhyt hame ja sukkahousut mahdollistivat vapaan liikkumisen.

Nykyajan silmin katsottuna alkuaikojen minimuoti ei kyllä ollut kovin seksikästä, vaan toi pikemminkin mieleen pikkutytön. Sellaisen muodin keulakuva oli tikkumalli Twiggy kauriinsilmineen A-linjaisessa, vyötäröttömässä mekossaan. Suoraviivaiset muodot, selkeät linjat ja graafiset kuviot miellyttivät kyllä suomalaisia, 1960-luku oli Vuokon ja Marimekon voittokulkua.

Oli poppia ja rockia ja koko maailma auki.

Myös hiustyyli muuttui. 1960-luvun alun tupeerauksille heitettiin hyvästit, hiukset laskeutuivat liehumaan vapaasti ja Vidal Sassoon leikkasi Pariisissa hienoja geometrisia kampauksia. Muistatte varmaan turkoosin luomivärin ja uutuuden, tekoripset? Ja diskoissa sheikattiin antaumuksellisesti koko vartalolla. Oli poppia ja rockia ja koko maailma auki.

Tikkumalli Twiggt eli Lesley Lawson 1967.
Tikkumalli Twiggt eli Lesley Lawson 1967.

Tanssi tuli myös muotinäytöksiin. Aira Samulinin Rytmikkäät mannekiinit saivat kansan liikkeelle, ja näytöksiin jonotettiin. Muotikuvistakin kaikkosi pönötys, ja värikuvien yleistyminen räväytti naistenlehtien maiseman.

Iskelmätaivaan minityttö oli Anita Hirvonen. Biisien pikkutuhmat sanoitukset herättivät kohua sensuuri-Suomessa: kappale Sormet pois joutui Yleisradiossa esityskieltoon.

Vitsailua Jatkoajassa

Toki vanhempi väki vähän nikotteli minille. Tai hurskasteli. Seura-lehden kiertohaastattelussa 1966 Postisäästöpankin johtaja Teuvo Aura kommentoi: ”Henkilökohtaisesti nainen on mielestäni sitä mielenkiintoisempi mitä enemmän hän peittää. Mutta jos muoti kerran määrää helmat lyhyemmäksi, minä alistun.”

Ylen Elävässä arkistossa on filminpätkä ”svengaavasta Lontoosta” joulukuulta 1966. Pertti Salolainen raportoi hameenhelmojen lyhentymisestä; jopa 23 senttiä polven yläpuolella on mitta, joka tuottaa vaikeuksia tyttöparoille kylmillä ilmoilla ja metron ahtailla penkeillä.

"Tansseissa hyökätään, kun minihame näkyy."

Televisiohistorian ensimmäinen Jatkoaika 9.9.1967 koetti saada niskalenkkiä minimuodista, mutta siitä ei tullut mitään. Miehet väänsivät kaksimielistä vitsiä. Matti Kurjensaarta kiinnostivat minihameessa ”konekiväärin liikkuvat osat”. Nuori Jaakko Tarvajärvi, Niilon poika, totesi: ”Kyllä täytyy sanoa, kun on entinen tykkimies ja nykyinen kanssa, että tansseissa hyökätään, kun minihame näkyy.”

Sukkahousumallille kelpasivat vain Amar-Teinit.
Sukkahousumallille kelpasivat vain Amar-Teinit.

Tottahan nuorten naisten tavoitteena on herättää nuorten miesten huomio. Vaikka valtaosa ministä oli hyvin maltillista, reittä hilattiin näkyviin 10–15 cm, ylilyöntejäkin oli. Ajan tarinoihin kuuluu sanomalehtien pikku-uutinen miehestä, jotka bussissa iski hampaansa vieressä istuvan minihameneitosen hameen alta paljastuneeseen reiteen.

Vain nuorille?

Minimuodin omaksuivat aika pian myös aikuiset naiset, joskin tietysti miedossa muodossa. Miesten kannat olivat aika selviä. Kun Jaakko Tarvajärveltä kysyttiin äitien minihameen käytöstä, hän hieman järkyttyneen oloisena ehdotti, että ”jätetään äidit tämän ulkopuolelle” ja linjasi, että tuore aviovaimo voisi käyttää miniä pari vuotta häiden jälkeen.

Eivät minin kannalla olleet kaikki naisetkaan. Lenita Airisto, joka oli mukana Jatkoajassa alusta lähtien, sanoo, ettei ole koskaan ollut minihameihmisiä. Joskus hän oli joutunut kuitenkin mallina esittelemään minejä muotinäytöksissä.

– Minihameen tullessa muotiin minä olin toiminut liike-elämässä jo vuosia. Siellä pukeutuminen on hyvin konservatiivista, ei puhettakaan, että liiketapaamisiin voisi mennä minihameessa. Sanonkin aina: ”Ei pidä käyttää niin lyhyttä hametta, että vastapuolelta menee sekaisin, minkä pään kanssa hän on tekemisissä.”

"Mini ei vapauttanut naista. Se karsinoi, jopa esineellisti naisen."

Lenitan mielestä mini kuuluu showbisnekseen ja nuorille. Bisnesnaisen helman pituus vaihtelee vartalon suhteiden, ei muodin mukaan.

– Muuten Suomessa ymmärrettiin pukeutuminen paremmin 1960-luvulla kuin se ymmärretään nyt. Sota ja pula-aika opettivat arvostamaan laatua. 1960-luvun lahjakkaat suunnittelijat, jotka olivat aikansa poppareita ja tähtiä, tekivät meille kauniita ja kestäviä vaatteita. Mary Quant ja minihame tulivat toisesta kulttuurista.

– Miniin liitettiin naisten vapautuminen, mutta minusta mini ei vapauttanut naista, päinvastoin, se karsinoi, jopa esineellisti naisen. Minillä naiset pyrkivät siihen, että heidät huomataan, kun tärkeintä on, miten huomataan, Lenita korostaa.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Vuosisadan vaate

Kuten tiedämme, minihameesta tuli vuosisadan jälkipuoliskon vaate, siinä kuin farkuista ja sukkahousuistakin. Aikansa lyhennyttyään mini muotoutui mikroiksi, pikkushortseiksi. Sitten helmat putosivat midiin ja maksiin, mutta sieltä tultiin taas pian takaisin, ja nykyisin käy mikä pituus vain.

Ehkä mini sittenkin vapautti naisen.

Lukijoiden muistoja: ”Aina piti istua sääret supussa”

Oli ihanaa olla nuori ja hoikka ja pukeutui muodikkaasti, aivan uuden näköisiin vaatteisiin. Tämän onnen ohella lukijoiden muistoissa korostuvat minihameen hankaluudet. Kumarrella ei juuri kestänyt.

”Asuuni kuului mokkanahkaiset lyhytlahkeiset shortsit ja pitkä itse kudottu liivi. Kaiken kruunasivat valkoiset stretch-saappaat. Käytin paljon Marimekon tuotteita, raidallisia minimekkoja. Ostin myös kankaita, joista ystävättäreni äiti ompeli minulla mekkoja.

Samaan aikaan oli myös niin sanottu OP-muoti, mustavalkoinen ja graafinen, vaikkei sitä taida nykyään juuri kukaan muistaa. Toki minun oli hankittava senkin muodin mukainen puolihame ja päällystakki.”

”Mini oli kyllä hankala hame prätkäpojan tyttökaverille, varsinkin talvisaikaan. Hyviä muistoja hamemuodista kuitenkin jäi, eivätkä paikatkaan paleltuneet.”

”Kun käytin minihametta, autokoulun opettaja katsoi oikeudekseen koskettaa reittäni, kun tein virheen.”

”Olin kävelemässä kävelytiellä lähellä liikennevaloristeystä. Yhtäkkiä kuului kova pamaus – peräänajo. Miehet nousivat autoista ja sopivat asian. Vähän ajan päästä perään ajaneen auton omistaja huuteli minut paikalla ja totesi, että nyt likka hameen helmat pidemmiksi. Oli kuulemma katsellut kauniita sääriäni ja miettinyt, mitä kaunista hameen alta löytyy.”

”Hylkäsin minimuodin ihan kokonaan, kun näin nuoren raskaana olevan naisen lyhyenlyhyessä äitiysmekossa, jonka alta vilkkuivat paksut, puuvillaiset, vaaleanpunaiset punttilahkeiset mummoalushousut.”

”Ihanin minihameeni oli marjapuuronpunainen mokkahame. Sen kanssa käytin tyköistuvaa paitapuseroa, joka oli intianpuuvillaa, luonnonvalkea ja siinä hameenväriset ohuet raidat. Olin silloin tosi, tosi hoikka ja pitkäsäärinen...”

”Rapuissa piti mennä viimeisenä, kun se hame vaan oli niin lyhyt, tunnilta myöhästyttiin monta kertaa!”

”Kun 70-luvulla odotin ensimmäistä lastani, minulla oli punainen valkopilkullinen minipituinen äitiysmekko. Kerran tuuli puhalsi helmat korviin ja raidalliset pikkuhousuni ja iso vatsani paljastuivat kaikille ohikulkijoille. Ei siinä auttanut muu kuin nauraa ja nykiä helmoja alas.”

”Minihame oli vähän hankala koulussa. En voinut kirjoittaa kunnolla taululle, kun minipituinen mekko kohosi liian ylös. Kirjoitin siis taulun alareunaan, mistä opettaja vinoili... Ei se ollut paras vaate tanssireissuillekaan. 1960–70-luvulla tansseihin uskalsi vielä kulkea liftaamalla, mikä oli talvisaikaan minihameessa aika kylmää puuhaa.”

”Pääsin ripille minimuodin aikaan. Rippihameeni oli laadukas vuorillinen kellohelmainen musta hame. Sen jälkeen hankin minimittaisen kukkamekon ja sinisen farkkuhameen. Oli helppo pukeutua, kun olin langanlaiha ja pitkä tyttö.”

”Nahkahame oli lyhyt roiskeläppä ja jäykkää vahvaa nahkaa. Piti istua ja kulkea jalat supussa, jotta ei näkynyt ’koko kaupunki’.”

”Parhaiten jäi mieleeni äitiysmekko, joka siis oli löysä ja lyhyt. Jälkikäteen ajatellen tuntuu ihan mahdottomalta, että olen mennyt ulos siinä mekossa, mutta niin vaan pidin sitä työasuna. Mitähän kaikkea näkyi, kun työpöytäni luona ja arkistossa kumartelin.”

”Seisoin uusi sininen farkkuhame ylläni Iisalmen linja-autoasemalla. Vanhempi täti vieressäni kommentoi: ’Tuon hameen kanssa ei pääse taivaaseen.’”

”Oli illalla menoa, eikä mitään päällepantavaa. Tekaisin minihameen, mustan ja mielestäni tosi tyylikkään. Sen kanssa puin vaaleansinisen itse virkatun reikäisen neulepuseron. Sitten Viialasta Helsinkiin teatteriin. Matka oli onnistunut ja tunsin olevani tosi tyylikäs itse tekemässäni asussa.”

”Opettelin vasta kolmikymppisenä käyttämään hameita ja mekkoja. Jotkut paheksuivat todella lyhyttä helmaani. Ajattelin ja sanoinkin joillekin, että ne pitää, jotka voi! Minulla oli hyvät sääret... Ja hahaa niille, jotka moralisoivat.”

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2014.

-valone-Käyttäjä698
Seuraa 
Liittynyt11.3.2016

Minihame vapautti naiset 1960-luvulla: Kristiina Halkola, Lenita Airisto ja ET:n lukijat muistelevat

Oli se tavalliselle nuorelle naiselle upeeta aikaa. 59-62 itse ompelin kaikki vaatteeni ja seurasin muotia. Oli ihanan vapauttavaa paljastaa säärensä, ja rohkeus tuossa asiassa palkittiin! En kuitenkaan silloin ajatellut asiaa maailmanlaajuisesti, se oli vain uutta muotia ja aina kaikki uusi kiinnosti. Nainen nauttii aina kun saa ihailevia katseita.
Lue kommentti
Vierailija

Minihame vapautti naiset 1960-luvulla: Kristiina Halkola, Lenita Airisto ja ET:n lukijat muistelevat

Näin jälkeenpäin ajatellen täytyy kummastella, miten ihmeessä itsekin käytti minihameita. Kai se kuuluu nuoruuteen, että pitää pukeutua kuten muut nuoret. En sentään haksastanut mikrohousuja käyttämään mutta sen jälkeen tulivat leveät lahkeet. Vanhoista housuista vedettiin saumat auki ja polvista alaspäin ommeltiin housuihin kankaasta kiilat, jotta lahkeista tuli mahdollisimmat leveät.Voi aikoja, voin nuoruutta. Haikeudella muistelen.
Lue kommentti

Kumisaappaissa on nyt tyyliä ja värejä! Valitse malli tarpeesi mukaan ja varmista, että kumpparit istuvat jalassa napakasti.

Puutarhaan

Hyvälestisillä saappailla jaksaa kävellä pidemmänkin lenkin. 42,90 €, Ristomatti Ratia.
Hyvälestisillä saappailla jaksaa kävellä pidemmänkin lenkin. 42,90 €, Ristomatti Ratia.

Romantikon saappaissa on satiininauhat. 105 e, Odd Molly.
Romantikon saappaissa on satiininauhat. 105 e, Odd Molly.

Näppärät veto-lenkit helpottavat pukemista. 30 e, KappAhl.
Näppärät veto-lenkit helpottavat pukemista. 30 e, KappAhl.

Kirjava kukkasaapas on helppo yhdistää asuun kuin asuun, 46 €, Cath Kidston.
Kirjava kukkasaapas on helppo yhdistää asuun kuin asuun, 46 €, Cath Kidston.

Punainen kevytsaapas on valmistettu polyuretaanista. 80 e, Sievi.
Punainen kevytsaapas on valmistettu polyuretaanista. 80 e, Sievi.

 

Kaupunkiin

Superkevyt ja leveälestinen malli. 45 e, Crocs.
Superkevyt ja leveälestinen malli. 45 e, Crocs.

60-luvun tyylisten saappaiden varret voi halutessaan kääriä. 90e, Tretorn.
60-luvun tyylisten saappaiden varret voi halutessaan kääriä. 90e, Tretorn.

Näissä nilkkureissa voit lähteä puutarhaakin pidemmälle, 54,95 €, Tom Joule, Zalando.
Näissä nilkkureissa voit lähteä puutarhaakin pidemmälle, 54,95 €, Tom Joule, Zalando.

 

Tasaraitasaappaiden uritettu pohja estää liukastumista. 39 e, Ristomatti Ratia.
Tasaraitasaappaiden uritettu pohja estää liukastumista. 39 e, Ristomatti Ratia.

 

Fiineissä nilkkureissa on kullatut remmikoristeet. 55 e, André, Zalando.
Fiineissä nilkkureissa on kullatut remmikoristeet. 55 e, André, Zalando.

 

Hunterin saappaisiin on mieltynyt myös kuningatar Elisabet II. 180 €, Hunter.
Hunterin saappaisiin on mieltynyt myös kuningatar Elisabet II. 180 €, Hunter.

Metsään

Suosittua Hai-mallia saa myös matalavartisena. 65e, Nokian Jalkineet.
Suosittua Hai-mallia saa myös matalavartisena. 65e, Nokian Jalkineet.

 

Nilkkurien käyttömukavuuteen on panostettu. 90 e, La Crosse, Ellos.
Nilkkurien käyttömukavuuteen on panostettu. 90 e, La Crosse, Ellos.

 

Metsästyskäyttöönkin sopivat saappaat ovat mukavat jalassa, 114,95 €, Viking.
Metsästyskäyttöönkin sopivat saappaat ovat mukavat jalassa, 114,95 €, Viking.

 

Koirakuosi ilahduttaa pitkävartisissa saappaissa. 70 e, Tom Joule, Zalando.
Koirakuosi ilahduttaa pitkävartisissa saappaissa. 70 e, Tom Joule, Zalando.

 

Pilkulliset saappaat ovat pirteät kuin kärpässienet. 31 e, Etola.
Pilkulliset saappaat ovat pirteät kuin kärpässienet. 31 e, Etola.

Pilkulliset saappaat ovat pirteät kuin kärpässienet. 31 e, Etola.

+ lisävarusteet

Pidennä saappaiden käyttöikää suoja-aineella. 6 e, Nokian Jalkineet.
Pidennä saappaiden käyttöikää suoja-aineella. 6 e, Nokian Jalkineet.

Oman jalan mallin mukaan muotoiltavat pohjalliset tuovat mukavuutta ja tukea. 70 e, Footbalance.
Oman jalan mallin mukaan muotoiltavat pohjalliset tuovat mukavuutta ja tukea. 70 e, Footbalance.

Kenkätarjottimella kuljetat likaiset saappaat pesutiloihin. 7 e, Etola.
Kenkätarjottimella kuljetat likaiset saappaat pesutiloihin. 7 e, Etola.

 

pitulo1
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Lits läts lätäkköön – 16 kesän kivointa kumisaapasmallia

Tässä on monia kauniita kumisaappaita mutta ihmettelen niiden hintoja, monet yli 50 euroa. En suostu maksamaan kumppareista nahkaisten kävelykenkien hintoja. Minulla on kolmet kumisaappaat, jotka ole ostanut paljon halvemmalla kuin tässä artikkelissa esitellyt. Parhaat ja käyttökelpoisimmat ovat ihan vaan Tokmannilta ostetut siniset,lyhytvartiset kumpparit, maksoivat 10 euroa tarjouksessa. Minulla on myös Prismasta ostetut vaaleanpunaiset puutarhanilkkurit, maksoivat muistaakseni 18 euroa kolme...
Lue kommentti
Aamutakista saa kimonon 130 e, Alajärven Kotitekstiili. Pellavamekko 125 e, Naturelli Verstas. Korvakorut 32 e, rannekoru 52 e, Design by Jaana Cederberg. Muodonmuutos-laukku 85 e, Moumou Design. Kengät 275 e, Terhi Pölkki.
Hurraa Suomi! Villatunika 110 e, Naturelli Verstas. Korvakorut 75 e, Aistikas. Rio-huivi on tehty Loimien Lomassa -lehden 2/2016 ohjeella. Monikertainen rannekoru 29 e. Kapea rannekoru 34 e, Via Minnet. Suomi-lankakerät, Taito Pirkanmaa.
Liehuvahelmainen takki 145 e, Naturelli Verstas. Talvikki-neulemekko 172 e, Kaino. Korvakorut 35 e, Palapala. Revontuli-laukku 139 e, Salmiak Studio. Kengät 275 e, Terhi Pölkki.
Talven iloisin päällystakki! Tikkitakki 259 e, Kongaamo. Villaneule 160 e, Sekäettä-neuleet. Rannekorut 36 e/kpl, Aavama. Housut 190 e, Samuji.
Yksihihainen Solmut-neuleponcho 210 e, Ruukin kehräämö ja puoti. Pannir dress -neulemekko 600 e, Samuji. Isla-korvakorut 65 e, Lumme- ja Unnasormus 60 e, Susanna Nurminen. Laukku 89 e, Lethergo. Kengät 275 e. Terhi Pölkki.
Tuntureita takissa. Pusakkamallinen neuletakki 168 e, Kaino. Leveä niittirannekoru 29 e, kapea rannekoru 34 e, Via Minnet. Clove Trousers -housut 190 e, Samuji.

Suomalainen vaatemuoti loisti kauniissa väreissä ja kuvioissa, kun ET-lehti vieraili Tampereella Kädentaidon messuilla. Poimi ylläolevasta kuvakarusellista parhaat ideat omaan pukeutumiseesi.