Saimaannorppa lepäsi kivellä Norppalivessä viime keväänä. Kuva: WWF.
Saimaannorppa lepäsi kivellä Norppalivessä viime keväänä. Kuva: WWF.

Ympäristöjärjestö WWF:n nettisivuilla pyörii jo uusia livelähetyksiä luonnosta. Norppalähetys on jo monille tuttu, mutta nyt netissä voi seurata myös liito-oravan ja metsäpeuran touhuja. 

Supersuosittua Norppaliveä on seurattu netissä tarkkaan jo pari vuotta. Kahden viime kevään aikana saimaannorppien köllöttelyä on katsottu yhteensä yli viisi miljoonaa kertaa. Lähetyksistä tutuiksi tulleille norpille järjestettiin jopa nimenantoäänestys. Erityissuosioon nousi Pullervo, mutta kivellä nähtiin usein myös Siiri-norppa.

Norppakamera asetetaan tänäkin vuonna norppien suosiman loikoilukiven äärelle lähettämään jatkuvaa videota. Kun osuu lähetyksen ääreen samaan aikaan kuin norppa kiipeää kivelle, olo on kuin luonnossa kököttävällä lintubongarilla: siellä se nyt on!

Tänä keväänä WWF on aloittanut nettisivuillaan uusia livelähetyksiä luonnosta. Tavoite on, että nettisivuilla on toiminnassa vähintään yksi kamera ympäri vuoden. Jo nyt katsojat pääsevät tarkkailemaan liito-oravan ja metsäpeuran asuinalueelle asennettujen kameroiden kuvaa. Pian sivuilla voi seurata myös kalasääskeä ja aiemmilta keväiltä tuttua saimaannorppaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Liito-orava ja metsäpeura ovat molemmat harvoin nähtyjä lajeja, jotka ovat kärsineet suuresti metsien käsittelystä. Haluamme tehdä niitä tutummaksi jokaiselle suomalaiselle. Kameroiden testivaiheessa molemmat lajit ovat näyttäytyneet kuvissa säännöllisesti, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liito-oravakamera, joka kuvaa eläimen pesäkoloa, on toteutettu yhteistyössä luontokuvaaja Benjam Pöntisen kanssa. Kamera sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Metsäpeurakamera on toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen koordinoiman MetsäpeuraLIFE-hankkeen kanssa. Kamera on asennettu Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaukseen, josta metsäpeuroja vapautetaan tulevina vuosina luontoon. Hankkeen tavoitteena on palauttaa metsäpeuroja alkuperäisille esiintymisalueilleen eteläiselle Suomenselälle.

Luonto tulee lähelle

Norppalive alkaa pyöriä jälleen toukokuussa. Kamera viedään hyvin todennäköisesti samaan paikkaan kuin viime keväänä, WWF:stä kerrotaan.

WWF avaa vuoden mittaan myös muita kameroita, joista kerrotaan tarkemmin suunnitelmien edetessä. Luontoliven tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista eläinlajeista ja niiden kohtaamista uhkista sekä innostaa ihmisiä osallistumaan luonnon suojeluun. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta ja tutkimusta.

 
– Haluamme tuoda luonnon ihmisten lähelle. Uskomme ja toivomme ihmisten innostuvan, oppivan, liikuttuvan ja viihtyvän livelähetysten parissa, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo.

Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei eläimille aiheudu häiriötä. Kameran asettamiseen on hankittu aina maanomistajan lupa, mutta kuvauspaikkaa ei useimmissa tapauksissa paljasteta, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään.

WWF:n luontoliveä pääset katsomaan klikkaamalla tästä: luontolive.wwf.fi.

Kaikki livekamerat löytyvät samasta osoitteesta. Voit vaihtaa kameraa ylälaidasta valitsemalla joko liito-oravakameran tai metsäpeurakameran. Norppalive ja kalasääski tulevat seurantaan myöhemmin.

Tunnetko liito-oravan ja metsäpeuran?

Liito-orava

  • Liito-orava on väriltään harmaa ja hiukan tavallista oravaa pienempi nisäkäs. Se pystyy liitämään jopa useita kymmeniä metrejä.
  • Liito-oravia elää Oulun eteläpuolella. Liito-orava on Suomessa silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji.
  • Vuosien 2006 ja 2016 välillä liito-oravakannan arvioidaan taantuneen yli kolmanneksen. Merkittävin syy kannan laskuun on metsätalous – etenkin avohakkuut.
  • Liito-orava on pääasiassa yöaktiivinen, joten parasta aikaa kameran seuraamiselle ovat hämärän hetket.

Metsäpeura

  • Metsäpeura hävisi Suomesta sata vuotta sitten ihmisen takia. Laji teki paluun maahamme sotien jälkeen.
  • Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan elävän reilut 2 000 yksilöä. Metsäpeura luokitellaan silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi.
  • Suurin syy metsäpeuran taantumiseen on maankäyttö, esimerkiksi metsätalous: lajille luontaisista laajoista metsä- ja suoerämaista on enää sirpaleita jäljellä. Etenkin Kainuussa myös suurpedot, ennen kaikkea susi, ovat metsäpeurakannan kasvua rajoittava tekijä.

Lähde: WWF

Sisältö jatkuu mainoksen alla