Disneyn rakastettu Kaunotar ja hirviö -animaatio herää henkiin uudelleenfilmatisoinnissa.
Disneyn rakastettu Kaunotar ja hirviö -animaatio herää henkiin uudelleenfilmatisoinnissa.

Mummi tai ukki: jos etsit täydellistä elokuvaa lastenlasten kanssa katsottavaksi, 17.3. ensi-iltaan tuleva Kaunotar ja hirviö on mainio ehdokas.

Lumottu linna, vahva ja itsenäinen naishahmo, pelottava mutta kuitenkin lempeä hirviö. Jo hieman varttuneempien lasten ja isovanhempien kannattaa suunnata pian elokuviin, sillä Disneyn uusi Kaunotar ja hirviö -elokuva on ihastuttava musikaalikokemus niin lapsille kuin aikuisille. Elokuvan ikäraja on 12, joten pienimmille katsojille se ei sovi.

Tarinan juoni on lähes kaikille tuttu, mutta kerrataan lyhyesti liikoja paljastamatta: pienessä ranskalaiskylässä asuva Belle lähtee pelastamaan isäänsä hirviön asuttamasta linnasta. Isä pääsee vapaaksi, mutta Belle joutuu jäämään vangiksi. Pian hänelle selviää, että linnan kalusteet kyntteliköstä vaatekaappiin ovat elossa, eikä hirviökään ole sitä, miltä näyttää. 

Maurice-isä (Kevin Kline) ja Belle (Emma Watson) asuvat kahdestaan.
Maurice-isä (Kevin Kline) ja Belle (Emma Watson) asuvat kahdestaan.

Elokuva pohjautuu Disneyn vuonna 1991 ilmestyneeseen piirrettyyn. Disney on tehtaillut piirrettyihin pohjautuvia live-action -elokuvia ahkerasti viime vuosina. Elokuvissa on nähty näytellyt versiot Liisa IhmemaastaPrinsessa Ruususesta (Maleficent, suom. Pahatar), Tuhkimosta sekä Viidakkokirjasta. Eikä loppua näy, sillä tulevina vuosina luvassa ovat ilmeisesti ainakin Mulan (ilmestyy 2018), Leijonakuningas sekä Aladdin.

Tähän asti odotetuin uudelleenfilmatisointi lienee silti juuri Kaunotar ja hirviö. Alkuperäinen piirretty on monen Disney-suosikki, sillä romanttinen tarina ja Oscar-pysteilläkin palkittu musiikki vetoavat kaiken ikäisiin. Kun uuden elokuvan nimekäs näyttelijäkaarti paljastettiin, ennakkorummutus vain kasvoi. 

Musiikki-ilottelua ja osuvia näyttelijävalintoja

Itse piirrettyä Kaunotarta ja hirviötä lukemattomia kertoja lapsena katselleena olin hieman huolissani siitä, miten uusi versio onnistuisi lunastamaan odotukset.

Mutta turhaan: avauskappaleen aikana nojaudun penkissäni taaksepäin ja huokaisen helpotuksesta. Kaikki näyttää ja kuulostaa ihanan tutulta ja ihanalta – juuri siltä miltä pitikin.

Elokuva on viihdyttävä, mielettömän upean näköinen ja jännittävä musikaali. Linnan lumottu palvelusväki on toteutettu hienosti, hirviö näyttää sopivan hurjalta, ja näyttelijät suoriutuvat musiikkinumeroista kiitettävästi. 

Niin, ne näyttelijät. Kaikki lepää päähahmojen, kaunottaren ja hirviön varassa. Naispäähahmo Bellenä nähdään Harry Potter -elokuvista tuttu Emma Watson, joka suoriutuu roolistaan hyvin ja onnistuu tekemään Bellestä samanaikaisesti herkän ja vahvan sankarittaren. Hirviötä näyttelee Downton Abbey -brittisarjassa hurmannut Dan Stevens, joka tosin nähdään ruudulla pääasiassa karvaisena, tietokoneella luotuna hirviönä – loppuratkaisuun asti, siis.

Linnan irtamisto on elossa. Könni-kello (Ian McKellen), Rouva Pannu (Emma Thompson), Lumiére-kynttilänjalka (Ewan McGregor) sekä Plumette-pölyhuiska (Gugu Mbatha-Raw).
Linnan irtamisto on elossa. Könni-kello (Ian McKellen), Rouva Pannu (Emma Thompson), Lumiére-kynttilänjalka (Ewan McGregor) sekä Plumette-pölyhuiska (Gugu Mbatha-Raw).

Linnan palvelusväen ääninäyttelijöinä ovat muun muassa Ian McKellen, Ewan McGregor sekä Emma Thompson. Heistä erityisesti McGregor loistaa päästessään ääneen legendaarisessa "Vieraamme"-musiikkinumerossa ("Be Our Guest").

Suomeksi dubatun version ääninä kuullaan esimerkiksi Maaria Nuoranne (Belle), Tuukka Leppänen (Hirviö), Jonas Saari (Gaston), Paavo Kerosuo (Lumiére) sekä Ulla Renko (Rouva Pannu). 

Virkistäviä ja turhia uudistuksia

Elokuvan juoni seuraa uskollisesti piirrettyä versiotaan. Uusia ja paikoin piristäviä vivahteita on silti saatu mukaan.

Piirretyssä versiossa Belle on kirjoihin uppoutunut haaveilija, joka asuu kahden keksijä-isänsä kanssa. Uudessa versiossa myös Bellestä on tehty keksijä, piirrettyä esikuvaansa aktiivisempi sankaritar.

Elokuva herätti etukäteiskohua, kun ohjaaja Bill Condon paljasti, että elokuvassa nähdään Disneyn ensimmäinen homohahmo. Hurmuri-Gastonin apuri Töppö on salaa ihastunut Gastoniin. Lopulta viittaukset ovat melko nopeita. Aikuinen poimii ne helposti, lapsi ei ehkä niitä osaa huomata. Ohjaajan päätös sopii joka tapauksessa saumattomasti juoneen, ja pullistelevaa Gastonia näyttelevä Luke Evans sekä Töppöä esittävä komedianäyttelijä Josh Gad ovat mainioita rooleissaan.

Töppö (Josh Gad) ja Gaston (Luke Evans).
Töppö (Josh Gad) ja Gaston (Luke Evans).

Hieman latteiksi jäävät sen sijaan elokuvaa varten tehdyt uudet musiikkinumerot, jotka eivät jää mieleen vanhojen tuttujen "Vieraamme"- ja "Tyttö sekä hän" -laulujen tapaan. Irralliselta tuntuu myös lisäys, jossa kerrotaan piirrettyä enemmän Bellen lapsuudesta ja tämän vuosia sitten kuolleesta äidistä. 

Jos osa uudistuksista oltaisi maltettu jättää pois, elokuvan kestoa – 2 tuntia ja 10 minuuttia – oltaisi saatu sopivammaksi. Tarina pitää kyllä otteessaan loppuun asti, mutta pieniä herpaantumisia tapahtuu.

Beauty and the Beast – Kaunotar ja hirviö tulee ensi-iltaan 17.3.
Nähtävillä sekä 2D- että 3D-versioina, englanninkielisenä sekä suomeksi dubattuna. 
Kesto: 2h 10 min
Ikäraja: 12 

 

Syksyn pimeys on helpompi selättää, kun kotona on riittävästi ja oikeanlaista valoa. Lue, miksi sinunkin kannattaisi hankkia kirkasvalo.

1. Mikä on kirkasvalolamppu?

Kirkasvalolamppu on normaalia kotivalaisinta, esimerkiksi loisteputkea, kirkkaampi lamppu. Mikä tahansa voimakasta ja kirkasta valoa tuottava valaisin ei ole kirkasvalolaite. Kirkasvaloksi saa kutsua laitetta, jonka valomäärä on vähintään   2 500 luksia. Normaalisti sisävalaistus on alle 500 luksia. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole uv-säteilyä. Monissa kirkasvalolampuissa on peräti 10 000 luksia.

2. Mistä tiedän, että kyseessä on varmasti kirkasvalolamppu eikä vain kirkas muu valo?

Viralliset kirkasvalolamput on sertifioituja. Näistä pitää löytyä siis lääkintälaitteen CE-merkintä ja nelinumeroinen koodi. Valaisinliikkeen tai tavaratalon henkilökunta auttaa valinnassa.

3. Miten kirkasvalolamppua käytetään?

Yleensä 20–30 minuuttia kirkasvalohoitoa päivässä riittää. Valoon ei katsota koskaan suoraan, vaan sen on annettava tulla epäsuorasti silmiin – mieluiten heti aamusta. Valaisin voi olla esimerkiksi kahvipöydällä samaan aikaan kun luet aamun lehtiä. Suositusetäisyys valolle on vähintään 45–50 senttiä kasvoista. 

Useimmat käyttävät kirkasvalolamppua pimeimpänä aikana, eli marraskuusta helmikuuhun. Kaamosmasennuksen oireista kärsivien kannattaa ottaa lamppu käyttöön jo syys–lokakuussa.

Tärkeää! "Ikääntyneet tarvitsevat paljon valoa" – älä tee näitä virheitä kotona ja kaupassa

4. Mitä hyötyä on kirkasvalolampun käytöstä?

Kirkasvalolamppu piristää ja taltuttaa väsymystä pimeään vuodenaikaan. Kun silmät altistuvat voimakkaalle näkyvälle valolle, se vähentää aivojen käpyrauhasen tuottaman, unta säätelevän melatoniini-hormonin määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kirkasvalo jopa helpottaa kaamosoireita, jotka liittyvät usein ruokahaluun, uneen ja mielialaan.  Erityisesti toimintatarmon ja sosiaalisen aktiivisuuden kasvattamiseen on kirkasvalosta apua, THL:n tutkimus osoitti. Jos paino nousee ja makeanhimo kasvaa lisääntyvän hämärän mukana, kannattaa kokeilla kirkasvalolamppua.  Jotkut ovat huomanneet, että ylimääräinen valo auttaa heitä panemaan stopin ylimääräiselle herkuttelulle.

5. Teen vuorotyötä, voinko käyttää kirkasvalolamppua?

Kirkasvalo voi ehkäistä vuorotyörasitusta ympäri vuoden. Suomessa asiaa on tutkittu muun muassa sairaanhoitajilla ja lentoemännillä.

Niin ikään jet lag voi helpottua kirkasvalolla. Aikavyöhykkeiden läpi lentäminen rasittaa kehon biologista kelloa. Aikaerorasituksen on tutkitusti todistettu vähentyvän kirkasvalohoidolla.

6. Miten toimivat kirkasvalokuulokkeet?

Suomalaisen Valkee-laitteen luvataan toimivan kuin kirkasvalolamppu, mutta korvien kautta. Kirkasvalokuulokkeet muistuttavat kannettavaa musiikkisoitinta, mutta ääntä niistä ei kuulu. Korviin laitettavan valon on väitetty vähentävän kaamosoireita. Tuote on saanut ristiriitaista palautetta useita vuosia: joissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että korvavalo ei vaikuta sisäiseen kelloon samalla tavoin kuin silmän kautta tuleva kirkasvalo.



7. Törmäsin sarastusvaloon, jonka sanotaan myös piristävän. Miten se eroaa kirkasvalolampusta?

Jos sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, avuksi kannattaa ottaa heräämisvalo eli sarastusvalo. Se ei korvaa kirkasvalolamppua, mutta sen vähitellen syttyvä valo voi helpottaa heräämistä ja parantaa vireyttä. Joillakin sarastusvalo syventää unen laatua. Lamppu lupaa luonnollisen ylösnousun, jossa valo lisääntyy auringonnousun tapaan 20–40 minuutissa.  Useimmissa laitteissa on mukana radio tai luontoäänet, jotka voi ajastaa herätysääniksi varmistamaan mukavampi herääminen.

Lue myös: Sarastusvalo – parempi kuin kirkasvalo ja aamukahvi yhteensä

8. Voiko kirkasvalolamppuni olla koko päivän päällä?

Joissakin kirkasvalolampuissa on ominaisuus, joilla niistä saa normaalin sisustusvalon silloin, kun niitä ei käytetä niin sanottuun valohoitoon. Lamppuja on myös muotoiltu uudestaan tämä käyttötarkoitus mielessä. Koko päivää ei tavallista kirkasvalolamppua kannata pitää päällä, vaan valohoito kannattaa ajoittaa täsmähetkenä juuri heräämisen jälkeiseen aikaan.

9. Mitä on sininen valo? Sellainen on juuri hankkimassani kirkasvalolampussa.

Sininen valo on olennainen osa kirkasvalon tehon kannalta. Sininen valo muistuttaa kesäpäivän taivaan väriä. Juuri sininen väri nostaa luonnollisesti energiatasoa ja lopettaa nopeimmin melatoniinin erityksen. Puhdas valkoinen valon väri on puolestaan sekoitus ja sisältää kaikkia värejä.

10. Voiko kirkasvalosta aiheutua haittaa?

Kirkasvalolamppu sopii useimmiten kaikille, jopa heikkonäköisille ja iäkkäille. Jotkut lääkkeet voivat herkistää valolle. Kirkasvalo saattaa aiheuttaa päänsärkyä tai ärsyttää silmiä myös lääkkeitä käyttämättömille, mutta useimmiten nämä oireet menevät ohi tai häviävät viimeistään parin käyttökerran jälkeen.

Kirkasvalo voi laukaista herkimmille migreenin tai pahoinvointikohtauksen. Liian pitkään lähietäisyydellä (n. 50 cm) päällä oleva lamppu voi häiritä unirytmiä. Silmäsairauksia sairastavien kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kirkasvalohoidon aloittamista.





Lähteet: Kirkasvalolamppujen valmistajat, THL ja Stuk

Onko sinulla käytössäsi kirkasvalolamppu? Millaisia kokemuksia sinulla on käytöstä? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Onko sinulla kirkasvalolamppu?

Kyllä
Kyllä
53.9%
Ei
Ei
46.0%
Ääniä yhteensä: 102

Syksyn pimeys ja viimat eivät ET:n ystäviä säikäytä. He osaavat kääntää kaamoksen leppoisan nautiskelun ajaksi. 

Kysyimme ET:n Facebook-ystäviltä, mistä he saavat voimaa syksyyn. Saimme yli 500 toinen toistaan ihanampaa vastausta, joista näkee, että me suomalaiset osaamme nauttia kaikista vuodenajoistamme täysillä. Ja vaikka ei olisikaan suuri syksyn ystävä, moni löytää hyviä keinoja selvitä yli kaamoksen.

Luonto on vastaajien mukaan yksi antoisimmista voimanlähteistä.

Raijasta on mukavaa ikuistaa syksyn merkkejä. "Kameran kanssa samoilu metsässä luontokuvia ottaen rentouttaa."  Marja-Liisa  hakee metsästä tarvikkeet syksyn kukka-asetelmiin samalla, kun hän ihastelee luonnon väriloistoa. Sirkka-Liisa suuntaa kuntolomalle Kainuun maisemiin nauttimaan ruskasta ja lenkkeilyä happirikkaassa syyssäässä,

"Niin kauan kun on värejä, ei syksystä tarvitse kärsiä! Metsä tuoksuu hyvälle, tuuli ja sade eivät haittaa, jos on kunnon varusteet", Liisa rohkaisee.

Tiinasta lenkkeilysäät ovat mukavia juuri siksi, ettei ole liian kylmä tai kuuma. Margitin piristäviin rutiineihin kuuluu päivittäinen 1–2 tunnin kävely. Tuula tykkää lenkkeillä tihkusateessa, Helenan paras aamulääke on sauvakävely. 

Paavo virkistyy sieniretkillä. Myös Kirsti nautiskelee sienimetsästä "tuoksuineen ja kenties myös saaliineen". "Ja onhan se mukavaa katsoa kuivattujen sienien purkkirivistöä ja talven aikana nauttia syksyn sadosta", hän kirjoittaa.

Aulikki lataa akkunsa joka-aamuisen metsälenkin rauhassa ja hiljaisuudessa. "Metsässä on myös yksi puu jota halaan. Tunnen ihan värinän jonka puulta saan."

Anita ja Jonna virkistyvät koiralenkeillä, Helmi ulkoilee lastenlasten kanssa. Sirpa paljastaa kahlailevansa värikkäissä lehdissä. 

Kynttilöiden ja lyhtyjen valossa

Pimeän keskellä tuikkivat kynttilät ja kauniit pihavalot tuovat monelle iloa syksyyn.

"Takassa valkea, kynttilät ja lyhdyt palamassa. Se on siinä" Seija tiivistää. 

Pirkkokin pistää syysiltojen ratoksi kynttilät palamaan. "Löhöasento päivän reippailun jälkeen, takkatulen lämmössä, kuunnellen vesisateen ropinaa ja odotellen kirkkaampia päiviä."

Vuokon syksy on touhua täynnä marjoineen ja pihatöineen. "Tunnelmavaloja laitan ulos." 

"Marjat, sienet, kurkut, punajuuret ym. laariin laitetaan ja talvella sit nautitaan", Raili runoilee.

Marjatta torjuu väsyttävää valottomuutta kirkasvalolampulla. Tanjaa auttaa tieto parista reissusta etelään talven aikana. "Pakko päästä lataamaan valoa akkuihin", hän kirjoittaa.

Maarit myöntää ennen vihanneensa syksyä. "Nyt mie olen hurahtanut siihen. Mie leivon piirakoita, otan valokuvia ja ihhailen kommeita ruskan värejä."

Asta on syksyn lapsia, ehkäpä siksi tämä on hänestä paras vuodenaika. "Pimenevät illatkin viehättävät; voi sytyttää kynttilän ja käpertyä lämpimän shaalin alle. Käsityöt ja lukeminen ovat mieluisaa puuhaa.....ja voihan joskus vaan olla, eikä kummia puuhastella." 

"Leivinuuni lämmitetty eka kertaa tänä kesänä. Voi sitä ihanaa jälkilämpöä", Eija kertoo. "Tuikkuja illalla poltellaan ja katsellaan viimeisiä kesän kukkia. Isäntä huolehtii lehtien haravoinnista...siis heti kun tipahtaa yksikin."

Marjo nauttii tyttären tekemästä inkivääri-sitruunaihmejuomasta kynttilöiden ja muiden kausivalojen loisteessa.

Ihanaa kotoilua

Kotoillessa on kiva laittaa paikkoja uuteen uskoon, kilisytellä puikkoja, uppoutua hyvään kirjaan tai ratkoa sanaristikoita.

Sirpa kuvailee syksypuuhiaan: "Parvekepöydillä kukat, lyhdyissä kynttilät, samoin sisällä! Verhot vaihdettu, samoin sohvatyynyt ym! Väri viininpunainen." Myös Jussin lista kuulostaa mukavalta: "Valmistan lohturuokaa, sytytän kynttilät, teen käsitöitä ja sisustan kotia."

Suvia piristävät ulkoilu, saunominen, leipominen, kynttilät ja jouluvalot sekä hyvät kirjat. Ritvalla on tapana käpertyä sadesäällä viltin alle hyvän kirjan kanssa

Jarkko rakastaa kuunnella musiikkia ja käydä keikoilla. "Se on asia josta saan voimaa syksyyn, ja ehdottomasti sellainen harrastus, josta haluan pitää kiinni pitkään!"

"On ihanaa sytyttää kynttilät, kutoa, lukea, kuunnella musiikkia. Nauttia pimeästä ja talven ja joulun tulosta", Ulla tuumaa.

Pertti tekee sanaristikoita, kuuntelee eri radiokanavia ja nukkuu vähän enemmän, sillä "eihän sitä kesällä raski". 

Vesijumppaa ja yhdessäoloa

Syksy on lähtölaukaus uusille harrastuksille ja kesätauolla olleille ajanvietteille.

Maritalle teatteri tuo ryhtiä syksyyn. Kaisa saa voimia vesikävelystä ja -jumpasta, Aili lähtee kuntosalille ja Tarja lavikseen. Titta joogaa ja meditoi, Jarkko opiskelee, Tintti piirtää ja Maija ratsastaa.

"Kun syksy tulee, herään eloon", Terttu iloitsee. "Alkavat kerhot ja piirit, voin keskittyä uusiin käsitöihin. Ei kiusaa hyttyset ja kärpäset." 

Pirjon syksyyn kuuluvat uuden harrastuksen aloittaminen, dekkareiden lukeminen, löhöily telkkarin ääressä ja kynttilöiden polttelu.

Lastenlasten iloinen seura antaa voimia Tuulalle. "Yritän pitää yhteyttä ystäviini mahdollisimman paljon", Kaija kirjoittaa.

Henna saa voimaa perheen kanssa ulkoilusta ja kavereista. "Syksyt olisivat ihan kamalia ilman näitä ihania ihmisiä ympärilläni." 

"Hyvä ruoka ja rentoutuminen hyvän elokuvan parissa rakkaan mieheni kainalossa", ovat Anniinan voimanlähteitä

Helille syksy on portti talveen. "Kynttilät saa ottaa esille ja valaista pimeitä ihania iltoja. Tykkään." Eeva petaa pihamaan seuraavaa kesää varten. 

Marianne kertoo: "Kaikki suuret päätökset olen tehnyt aina syksyllä. Syksyssä on mahtava voima!"