Maala Nieminen on lapsesta asti nauttinut puhtaan lähiluonnon antimista päivittäin.
Maala Nieminen on lapsesta asti nauttinut puhtaan lähiluonnon antimista päivittäin.

Maala Nieminen, 61, rakastaa luomu- ja lähiruokaa. Siksi hän hortoilee eli kerää villivihanneksia ihan kotikulmilta. Ilmaiseksi.

"Pihallani kasvaa parikymmentä syötävää villivihannesta eli hortaa. Parin askelen päästä kotiovesta kerään vuohenputket ja voikukat. Nokkosta, apilaa, poimulehteä ja horsmaa kasvaa myös. Pihlajasta napsin marsipaanin makuisia silmuja.

Asun Helsingin Herttoniemessä. Synnyinkotini on tällä samalla mäellä, ja villivihanneksia keräsin jo lapsena äitini kanssa. Nykyisin vedän Herttoniemessä villivihannes- eli hortoilukävelyjä. Olen kurssittanut muun muassa maahanmuuttajia tunnistamaan syötäviä luonnonkasveja ja valmistamaan niistä ruokaa.

Jos ei ole kiire saada ruokaa pöytään, lähden mielelläni kauemmas hortoilemaan, nauttimaan luonnosta ja löytämisen ilosta. Otan koriin kirjekuoria ja kynän, jotta voin erotella kunkin lajin erikseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aina ei tarvitse mennä umpimetsään. Syötäviä puistoja on Helsinki täynnä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Villivihannesten käyttö puolittaa ruokakulumme touko-kesäkuussa."

Pitkäaikainen haaveeni toteutui, kun täytin 60 ja pääsin mieheni Teron kanssa hortoilemaan Kreetalle. Vaelsimme päivät vuoristossa suomalaisten ja paikallisoppaiden johdolla keräämässä luonnonantimia. Minulla on yhä Kreetalta poimimiani kynteliä, timjamia ja laakerinlehteä. Olisi ihanaa päästä hortoilemaan muihinkin Välimeren maihin tai Balkanille, missä villiyrttejä käytetään ruuanlaitossa.

Luonnosta kerättävät ainekset ovat touko-kesäkuussa ruokapöydässämme pääosassa. Seuraan tarkasti talousmenojamme ja olen laskenut, että tuolloin ruokalasku lähes puolittuu.

Suosikkejani ovat satoisimmat hortat: voikukka, nokkonen ja vuohenputki. Niitä voi kerätä pitkin kesää, vaikka muuten hortan pääasiallinen keruukausi osuu huhti-kesäkuulle. Vuohenputkia sain viime vuonna marraskuuhun saakka.

Meillä on neljä lasta ja kaksi lastenlasta. Syömme usein yhdessä. Tero rakastaa vuohenputkea, meidän muiden lempihorta on nokkonen muhennoksena valkokastikkeen kera. Äitini laittoi kuivattua nokkosta myös ruisleipätaikinaan.

Voikukasta syömme kaikki maanpäälliset osat. Kukkanuppuja paistan öljyssä aterian lisukkeeksi. Kukista teen siirappia tai äitini tapaan sherryä. Lehdet käytän salaatteihin ja muhennoksiin. Vahvemman makuisia varsia laitan sekaan vähemmän.

Uusin löytöni on nokkosen siemenet. Ripottelen niitä kuivattuna esimerkiksi keittoon. Enimmät annan Teron syödä, sillä siemenissä on testosteronia lisääviä ominaisuuksia, enkä tahdo itselleni viiksiä."

Maalan vinkit:

  1. Paras hortoilusää on leppeä pouta. Auringonpaahteessa sekä kasvit että kerääjä vain nuutuvat.
  2. Testaa: Kivan suutuntuman antava iso maksaruoho, monipuolinen vuohenputki ja mantelinen pihlajansilmu.
  3. Kun laitat huuhdellut voikukanlehdet muovipussissa jääkaappiin yöksi, saat salaatista erityisen rapeaa.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2017.

Sisältö jatkuu mainoksen alla