Luonnossa liikkuessaan Minna kerää villiyrttejä nuotioevästen tuoreeksi lisukkeeksi. Hän on koonnut kokemustensa perusteella maittavia retkireseptejä kirjaksi asti.

− Varsinkin etelän luonnosta löytyy vaikka mitä syötävää. Itse käytän villiyrttejä, ja opetankin niiden käyttöä, kertoo jämsäläinen eräopas Minna Jakosuo.

Lajit pitää kuitenkin osata tunnistaa, eikä vain lähteä retkelle niitä syömään.

Varsinkion sienet on syytä tunnistettaa oikein myrkystysvaaran takia. Kannattaa hankkia hyvä sieniopas ja käydä vaikkapa tunnistuskurssi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sienistä punaiset ja valkoiset kärpässienet ovat myrkyllisimpiä. Syötävät rouskut erittävät valkoista maitoa, ja herkullisen kantarellin tunnistaa kirkkaankeltaisesta ja poimuilevasta lakista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Horsma kuin parsa

− Villiyrteistä nokkosen tuntevat kaikki. Siitä saa monenlaista hyvää ruokaa. Alkukesästä maitohorsman versot ovat hyviä, Minna tietää.

Horsmaa voi käyttää läpi kasvukauden. Lehdistä voi tehdä muhennosta samalla tavalla kuin nokkosesta. Keväällä juuriversot ovat vähän parsan näköisiä. Niitä voi paistaa voissa pannulla.

”Voikukasta voi käyttää kaiken.”

− Myös voikukkaa löytyy paljon. Siitäkin voi käyttää kaiken. Ennen vanhaan juuresta valmistettiin kahvinkorviketta. Itse en tosin jaksa juurten kanssa pelata, koska se on työlästä.

Jos on etukäteen ajatellut, mitä laittaa retkiruoaksi, kävellessä voi kerätä lisukkeeksi villiyrttejä. Siten saa retkieväisiinsä jotain tuoretta.

− Ihmiselle tuo suurta tyydytystä, jos hän osaa löytää luonnosta lisukkeita tai jopa kokonaisen aterian. Me olemme luonnostamme metsästäjä-keräilijöitä. Itse saalistettu, kalastettu tai kerätty tuore ruoka maistuu aina erityisen hyvältä, Minna kertoo.

Nuotio kannattaa Minnan mukaan rakentaa siten, että ensin ladotaan isommista puista pohja. Sen päälle asetetaan ohuempia puitaristikkomalliin ja niiden keskelle kiehisiä ja ohuita kalikoita.

− Tuollainen nuotiopalaa hyvin, ja suoraan päälle voi laittaa vaikka kahvipannun porisemaan. 

”Avotulen tekoon tarvitaan maanomistajan lupa.”

On hyvä muistaa, että avotulen tekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa. Tulta ei saa virittää lainkaan, jos päällä on metsä- tai ruohikkopalovaara.

− Retkikeitintä ei katsota avotuleksi, joten sillä saa kokata ilman erillistä lupaa, Minnä vinkkaa.

Kirja retkiruuista

Minnalta ilmestyy elokuussa kirja Parempaa retkiruokaa. Sen kustantaa Gummerus.

− Kirjassani mennään vuodenkierron mukaan, ja keväässä ja kesässä on paljon ohjeita villiyrteistä. Ajattelen, että retkellä ruoanlaiton pitää olla vaivatonta.

Katso resepti kuvan alta.

Tässä maistiainen:

Perunamunakas nuotiopannulla (kahdelle)

Ainekset

  • Keitettyjä uusia perunoita
  • Suolaa, paprikajauhetta
  • Cajunmausteseosta
  • Grillimaustetta
  • 4 munaa
  • voita
  • 1 sipuli
  • yrttejä maun mukaan

Valmistus

Lohko keitetyt perunat mieleisiksi paloiksi tai siivuiksi. Perunat voit maustaa haluamallaan tavalla. Munakkaan valmistelun voi aloittaa jo kotona laittamalla lohkotut ja maustetut perunat rasiaan. Nuotiolla munakkaan valmistus aloitetaan paistamalla pannussa sipulia. Kun sipulien kuullotus on valmis, heitä perunat pannulle. Hetken paistamisen jälkeen kaada päälle munat, joiden rakenne on rikottu kevyesti sekoittamalla. Munakasta ei tule paistaa liian kuumalla tulella, vaan kaikessa rauhassa, eikä sitä tarvitse kääntää. Syömään pääset heti, kun munat näyttävät olevan kypsiä. Päälle voit halutessasi ripotella vielä yrttejä.

 

Minna Jakosuo

  • 42-vuotias eräopas ja tietokirjailija.
  • Parempaa retkiruokaa ilmestyy elokuussa. Tekeillä kirja kuukauden yksinvaelluksesta Lapissa.
  • Pyörittää yhteisöllistä retkivälineiden vuokrauspalvelua retkirent.fi
  • Blogi: aloneinthewild.net
Sisältö jatkuu mainoksen alla