Raikas kotimaan luonto hurmaa retkeilijän. Vaelsimme päiväretket Muoniossa, Espoossa ja Kuusamossa biologi Jyrki Mäkelän kanssa.

1. Nuuksio

Jylhiä maisemia ja mukavia reittejä

Biologi Jyrki Mäkelä pitää Nuuksion kansallispuiston parhaana puolena helppoutta.

– Pohjois-Espoo on monille vaivaton saavuttaa. Polutkin ovat enimmäkseen helppokulkuisia, jopa pyörätuolin ja lastenrattaiden kanssa. Reitit ovat hyvin merkittyjä ja maisemat vaihtelevia. Puisto on kuin metsien ja vesistöjen kaunis mosaiikki, hän kehuu.

Metsät ovat enimmäkseen yli satavuotiaita, purot ja lammet ovat kirkasvetisiä. Lajisto on monipuolista, uimapaikkoja runsaasti, samoin harrastusmahdollisuuksia, kuten melontaa ja maastopyöräilyä, sienestystä ja marjastusta.

Kiinnostavaa: 5 syytä, miksi kävely on parempi laji kuin juoksu

Jyrki Mäkelä vinkkaa rauhaa rakastavalle, että ajoittaisen vaeltajien ruuhkan välttää valitsemalla keskipäivän sijaan varhaisaamun tai myöhäisillan, viikonlopun sijaan arkipäivän ja opastetun reitin sijaan maaston reittien ulkopuolella.

Kierrämme Korpinkierroksen erämaata, kauniita rantoja, jäkälikköjä ja näemme komeita keloja korkean kallion päällä. Kallioilla pesivä korppi kronkkuu ja todistaa, miksi kierros on nimetty sen mukaan. Kaakkuri kaakattaa jostain lähilammelta, kurjet töräyttelevät, tikat koputtelevat, rastaiden huilut säestävät, punarinnan soolo solisee kuin puro ja peukaloisen ponteva säe kuuluu kauas.

Puiston nimikkoeläintä liito-oravaa tai sen jälkiä emme näe, vaikka opettelin varta vasten tunnistamaan sen kirkkaankeltaiset pitkulaiset papanat Espoon luontotalo Villa Elfvikin takana.

Nuuksion kansallispuistoon pääsee kätevästi myös Vihdintieltä. Yli-Takkulan tilan parkkipaikalta kävelemme ensin Saarijärven rantaan ja sitten metsäpolkua pitkin Pöksynhaara-nimiselle lammelle.

Sydämenmuotoisen lammen rannalla on mukava pitää evästauko. Pienelle mäntykankaalle ei kuulu liikenteen kohu lainkaan. Reitti palkitsee kartanlukutaitoisen, kompassiin tottuneen retkeilijän tyynnyttävällä luonnonrauhalla. Jo lammen nimi saa hyvälle tuulelle.

Nuuksion Haukkalammelle pääsee myös pyörätuolilla.
Nuuksion Haukkalammelle pääsee myös pyörätuolilla.

3 x Nuuksion testatut

Tuskin missään länsimaassa aivan pääkaupungin kyljessä pääsee sellaiseen erämaatunnelmaan kuin Nuuksiossa.

Kolme suositeltavaa reittiä:

  • 1. Maahisenkierros,  2 km Helpoin, reitin voi kiertää myös pyörätuolilla. Reitin alku on piilotettu Solvallan urheiluopiston taakse. Korkean kallion päällä on hieno näköalatasanne järvi- ja metsämaisemineen.
  • 2. Punarinnankierros, 2 km Helppo. Vaihtelevaa kallio- ja metsäpolkua, muutama laavupaikka. Lampia, pitkospuita,
    vanhaa metsäluontoa.
  • 3. Korpinkierros,  8 km Monipuolinen kierros kalliolla, vanhassa metsässä ja metsä­lampien rannoilla. Hyvät nuotio-
    ja telttapaikat. Viikonloppuisin reitillä voi olla ruuhkaa.
    www.luontoon.fi/nuuksio/reitit

2. Pallas-Ylläs

Katse kantaa kauas

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituin reitti on 55 kilometrin pituinen Hetta–Pallas-polku. Merkittyjä kesäreittejä on 350 kilometriä ja luontopolkuja 18. Polkujen pituus vaihtelee 1–17 kilometriin.

Helpointa on lähteä päivävaellukselle hotelli Pallaksen pihasta. Polku nousee loivasti tunturimaisemaan. Vastaan tulee heti porojen erotusaitaus.

Katso kuvat: ”Venäjän Karjalan luonnossa yhdistyy rumuus ja kauneus”

Biologi Jyrki Mäkelän mielestä tunturissa on avaruuden tunnun ja upeiden maisemien lisäksi parasta se, että siellä pääsee keskikesällä pakoon räkkää eli verenhimoisia hyttysiä, paarmoja ja polttiaisia. Tunturissa tuulee aina sen verran, etteivät pienet hyönteiset pärjää siellä. Myös porot pakenevat räkkää tunturiin. Räkän lisäksi seutu tunnetaan rakasta.

– Maasto on osin jään ja roudan murentamaa rakkakivikkoa, jolla jalka lipeää herkästi.

– Valoa on kesällä 24 tuntia vuorokaudessa, joten kaikki kasvit kasvavat kuin pikakelauksella päivin öin. Puut eivät menesty paljakalla, niille seutu on liian kylmää ja tuulista talvella, Jyrki sanoo.

Patikoimme hotellilta ja luontokeskukselta Pallastuntureiden korkeimmalle kohdalle, 807-metriselle Taivaskerolle. Täällä Paavo Nurmi sytytti olympiatulen kesällä 1952.

Kiven päällä nököttää väriään valkeasta ruskeaksi vaihtava kiiruna, tunturin laella kesät talvet elävä kanalintukaunotar. Se elää syömällä silmuja. Sitäkin kauniimpi on tunturiin synnytyslomalle lentävä pieni kahlaaja, keräkurmitsa. Sen tunnistaa oranssista rinnasta.

– Jos näet sen, istu alas odottamaan. Lintu voi palata pesälleen ja päästää lähelle seuraamaan hautomispuuhiaan

Taivaskeron reitillä Pallastuntureilla voi juoda suoraan purosta.
Taivaskeron reitillä Pallastuntureilla voi juoda suoraan purosta.

 

Hiljaisuudessa korva herkistyy: tunturikoivikossa laulaa kuuluvasti Lapin satakieleksi sanottu sinirinta, ja tunturinummelta kuuluu kapustarinnan haikea piippaus.

Nisäkkäistä tunturieksotiikkaa tarjoaa ruskealaikkuinen tunturisopuli, Lapissa elävä myyrälaji. Metsäntutkimuslaitos ennustaa sopulihuippua Lappiin syksyksi 2015.

Pitkällä tunturivaelluksella parhaita varusteita ovat kevyt rinkka, tuulen ja sateen kestävä asu ja hyvät vaelluskengät sekä rakkolaastarit. Kiikari on hyödyllinen, jos haluaa nähdä seudulla päivystävän kotkan.

Myllykosken ylittävällä riippusillalla pääsee lähelle kosken kuohuja.
Myllykosken ylittävällä riippusillalla pääsee lähelle kosken kuohuja.

3. Oulanka

Koskia ja kanjoneita

Nousen autosta Base Camp -matkailuyrityksen parkkipaikalla Kuusamossa. Voisihan nimi olla suomenkielinen, vaikka Peruskarhu, mutta en anna asian häiritä vaan kömmin polulle, Pienelle karhunkierrokselle.

– Tervetuloa itäiseen taigametsään, Jyrki Mäkelä toivottaa. Hän on kotoisin Kuusamosta ja myös asuu siellä. Mies kertoo, että reitin toinen aloituspiste on kilometrin päässä täältä, Juumassa. Sieltä lähdettäessä joutuu kävelemään parin kilometrin matkan edestakaisin.

Lue myös: Elokuvaohjaaja Ville Suhonen: "Luonnossa ihminen on aina vieras"

Ylös, alas. Polut ja puuportaat nostavat retkeilijän korkeille näköalapaikoille avariin maisemiin. Neljästä kuuteen tuntia kestävällä Pienellä karhunkierroksella pääsee kokemaan vaihtelevat Kuusamon maisemat.

– Oma suosikkini pysähdyspaikoista tulee heti aluksi, ja siihen reittiympyrä tai oikeastaan -kolmio myös sulkeutuu. Myllykoski vanhoine myllyineen ja riippusiltoineen on komeaa katseltavaa kaikkina vuodenaikoina, Jyrki Mäkelä sanoo.

– Hienointa reitillä on vapaana virtaava puhdas Kitkajoki. Se välkkyy ja kuohuu jyrkkäreunaisen kanjonin pohjalla. Kasvilajeista menestyy esimerkiksi harvinainen ja kaunis neidonkenkä, joka tarvitsee kalkkipitoisen maaperän. Parhaimmillaan sen kukinta on yleensä ennen juhannusta.

Koskenlasku sujuu Kitkajoen Myllykoskella Pienen karhunkierroksen varrella. Välineitä vuokraa esimerkiksi Base Camp.
Koskenlasku sujuu Kitkajoen Myllykoskella Pienen karhunkierroksen varrella. Välineitä vuokraa esimerkiksi Base Camp.

Kitkajoessa ui ainutlaatuinen, tuhansia vuosia vanha alkuperäinen taimenkanta. Taimen syntyy ja kutee Suomessa, varttuu vaelluspoikaseksi ja käy Venäjän puolella kasvamassa lisää. Sitten se vaeltaa taas takaisin Suomeen kutemaan.

Juhannuksen aikoihin tarkkasilmäinen näkee taimenien hyppivän jopa yhdeksänmetristä Jyrävän putousta reitin varrella. Toinen Kitkajoen viileissä vesissä viihtyvä herkkukala on harjus eli harri. Siitä tulee nimi reitin Harrisuvannolle.

Reitti on nimetty karhun mukaan, sillä lähistöllä tallustaa muutama karhu kesäisin. Talvisin ne nukkuvat, yleensä Venäjällä. Vaelluksella kansalliseläintä on lähes mahdoton nähdä.

– Nalle pysyttelee kaukana ihmisestä ja liikkuu hiljaa varoen aistit valppaina. Grillijonossa on 10 000 kertaa vaarallisempaa kuin täällä, biologi vertaa.

Vihjeen karhusta voi saada hajun perusteella: se piilottaa turpeeseen vaikkapa poron vasan seuraavaa kevättä varten. Karhukin on vaeltaja, se liikkuu metsissä kymmeniä kilometrejä päivässä, ahmii mustikoita ja karttaa ihmisiä. Siihen on helppo samaistua.

Myllyrakennuksessa pesii koskikara, pohjoisen puhtaissa vesissä viihtyvä mustarastaan kokoinen pullea Lapin lintu. Se on musta lukuun ottamatta valkeaa rintaa.

– Koskikaran pesä kosken äärellä on vihreä sammalpallo, jonne kuljetaan alakautta. Kesät talvet se saalistaa hyönteistoukkia sukeltamalla. Muita reitillä nähtäviä tai kuultavia lintuja ovat kanalinnut ja taukopaikkojen rohkea kuukkeli.

Havahdun vihellykseen, mikä se on? Suomen pienin pöllö varpuspöllö kutsuu naarasta.

Kastaudun vielä jääkylmässä Kitkajoessa Siilastuvan edessä. Seuraavalla kerralla kokeilen Kitkajoen koskimelontaa.

Artikkeli on julkaistu Matkaopas-lehdessä 3/2015.

Mukaan päiväretkelle

  • hyvät kengät
  • säänmukainen vaatetus
  • rakkolaastarit
  • repussa juotavaa ja hyvät eväät
  • tulitikut, jos haluat lämmittää eväitä tai tehdä tulet laavulla
  • kännykkä tai kamera tarpeen mukaan

Vinkki! Uusin kansallis-puisto

  • Toukokuussa 2015 perustettu Teijon kansallispuisto sijaitsee meren ja parin järven rannalla 20 kilometriä Salosta.
  • Hallitsevana ovat vanha ruukkimiljöö ja lehdot.
  • Puisto on sympaattinen, mutta melko pieni. Metsät eivät ole kovinkaan luonnontilaisia.

Turun saaristossa tuntuu kuin olisi ulkomailla. Kylät ovat kauniita, ihmiset rentoja ja lossit tunnelmallisia. Poimimme kuusi vinkkiä saariston seudulla matkaavalle.

1. Paljasjalkapolku

Paljasjalkapolun alku on hotelli Nestorin ja ravintola Back Pocketin pihalla.
Paljasjalkapolun alku on hotelli Nestorin ja ravintola Back Pocketin pihalla.

Puinen kaari on kuin portti toiseen maailmaan keskellä metsää. Sammal kutittaa jalkapohjia ja valo karkeloi puiden latvoissa. Maassa on peilejä, joista heijastuu pilvien liike taivaalla.

Kyseessä on joka vuosi uudelleen rakennettava ympäristötaideteos Paljasjalkapolku, johon osallistuu kymmenen vaihtuvaa taiteilijaa. Kukin taiteilija pystyttää oman teoksensa jonnekin kilometrin mittaisen polun varrelle. Kokonaisuus on puhutteleva.

Teosta on ollut kokoamassa saaristosta kotoisin olevia tai siellä lomailevia taiteilijoita, mutta myös ulkomaalaisia tekijöitä. Tänä vuonna osa taiteilijoista tulee Yhdysvalloista ja Alankomaista. Näyttelyn nimi on Jälkiä.

Paljasjalkapolun nimi on symbolinen. Kun kulkee paljain jaloin, luonto tulee iholle. Polkua suunnitelleet taiteilijat toivovat kulkijan nauttivan kaikin aistein saariston luonnosta ja taiteesta.

Paljasjalkapolku lähtee Hotelli Nestorilta, jota pitää polkua perustamassa ollut kuvataiteilija Pia Rousku. Hotellin yhteydessä toimii erinomainen ravintola Back Pocket.

  • Polku lähtee hotelli Nestorin pihasta, Österretaisintie 45, Korppoo.
  • barfotastigen.com

2. Seilin saari

Seilin puukirkon katossa roikkuu saaristossa tyypillinen pienoislaiva.
Seilin puukirkon katossa roikkuu saaristossa tyypillinen pienoislaiva.

Harvalla paikalla on yhtä karmiva historia kuin Seilin saarella.

1600-luvulta alkaen sinne eristettiin spitaaliset ja vuodesta 1785 alkaen mielisairaat. Saarenmielisairaala suljettiin vasta 1962.

Suurin osa hoitoon lähetetyistä oli naisia. Nykytiedon valossa oikeasti sairaita oli vähän: Seiliin joutuneet naiset eivät vain sopineet aikansa naisrooliin.

Saarelta ei päässyt pois. Tarinan mukaan spitaaliset joutuivat tuomaan tullessaan oman arkkunsa laudat.

Seilin saari on tullut tunnetuksi myös Jenni Vartiaisen Seili-nimisestä laulusta ja Katja Kallion kirjasta Yön kantaja.

Nyt vanha mielisairaala on Saaristomeren tutkimuskeskuksen hallussa.

Seilin puukirkko toimii nykyään museona. Sairaille ja terveille oli kirkossa oma puoli. Museokirkko on avoinna 16.6.-17.8. joka päivä kello 12.30-14.30.

Historian havinan lisäksi Seilin saarella viehättää kaunis luonto.

Saarella on kesäkahvila. Majoittua voi vaikkapa 1800-luvun leipomossa tai Carl Ludvig Engelin piirtämässä hirsitalossa.

  • Yhteysalus Turusta, lähtö päivittäin kello 10, matka-aika 2 tuntia. Yhteysalus Nauvosta kello 16, matka-aika 30 minuuttia. Varaa matka ja majoitus: 040777 3668.
  • vitharun.fi, visitseili.fi

3. Kustavin savipaja

Kustavin Savipajassa vaalitaan perinteitä ja luodaan uutta. Toimitusjohtaja Pia Metsävainio sanoo saaristolaisuuden näkyvän tuotteissa.
Kustavin Savipajassa vaalitaan perinteitä ja luodaan uutta. Toimitusjohtaja Pia Metsävainio sanoo saaristolaisuuden näkyvän tuotteissa.

Majakanmuotoisia lyhtyjä, veneen mallisia tarjoiluastioita. Kustavin Savipajassa on valmistettu keramiikkaa 41 vuotta.

Perheyritystä johtavat sisarukset Essi Vuontisjärvi ja Pia Metsävainio haluavat vaalia käsityöläisyyttä, joka on aina ollut saaristossa tärkeää.

Savipajan ympärille on kasvanut käsityökylä. Seppä takoo rautaa pajassaan, hopeaseppä valmistaa uniikkeja koruja. Paratiisipajasta voi ostaa sisustusesineitä ja hyvän tuoksuisia pesuaineita sekä kynttilöitä.

Tekstiilipajan pihapiirissä on lampaita ja kaniineja sekä kahvila, josta saa saariston parhaat munkit. Myynnissä on myös kauniita keittiöpyyhkeitä ja kukkaroita.

4. Ravintola Köpmans

Köpmans on melko tuore tulokas Nauvon ravintolatarjonnassa. Kauniissa ravintolassa saa herkutella yllättävillä annoksilla.
Köpmans on melko tuore tulokas Nauvon ravintolatarjonnassa. Kauniissa ravintolassa saa herkutella yllättävillä annoksilla.

Saariston ravintoloiden joukossa on uusi tulokas: Köpmans. Sen ruokalista on kekseliäs.

Kannattaa tilata esimerkiksi saaristolaisleipään tehty 18 euron hauki- tai karitsaburger ja pannukakku, joka tarjoillaan savusärkimoussen ja kuuluisan nauvolaisen Piipanojan kylmäsavustamon lohen kera, 10 euroa.

Riitta ja Henri Talvitien perustama ravintola hyödyntää paikallisia raaka-aineita. Juomalistalta löytyy pienpanimojen oluita, saaristossa tehtyä omenamehua ja vastajauhettua erikoiskahvia.

Ravintolan omat leipurit taikovat kahvihetkiin tuoreet munkit ja herkulliset kakut. Tyrnijuustokakku on asiakkaiden suursuosikki, mutta sitä on tarjolla vain harvoina ja valittuina päivinä.

Ravintola sijaitsee kauniissa, avarassa hirsitalossa. Talon vieressä on salatulta tuntuva puutarha: valo siivilöityy luumu- ja omenapuun lehtien lomasta puupöytiin ja kirjavin värein maalattuihin tuoleihin.

Puutarhan laidalla on hiekkalaatikko perheen pienimmille. Kesäiltoina pihassa soittaa usein trubaduuri ja joskus puiden katveessa lausutaan runoja.

  • Rantapolku 3, Nauvo. Varaa pöytä tai yösija 0406434430. kopmans.fi

5. Houtskari

Björn Skaag ei aio muualle kotikylästään Hyppeisistä. Saaristossa asuu ihmisiä ympäri vuoden, mutta väestö ikääntyy.
Björn Skaag ei aio muualle kotikylästään Hyppeisistä. Saaristossa asuu ihmisiä ympäri vuoden, mutta väestö ikääntyy.

Houtskari on saariston ytimessä. Kunta koostuu 700 saaresta. Päätien varteenkin mahtuu kaksi pientä lossia, jotka kulkevat tarvittaessa.

Houtskarin kirkonkylä Näsby on sievä kuin postikortti. Kylässä sijaitsee saariston mennyttä elämäntapaa esittelevä saaristolaismuseo, joka koostuu kymmenestä eri rakennuksesta.

Vaikka elämäntapa on muuttunut, saarissa on yhä ympärivuotista asutusta. Paras tapa tutustua Houtskariin on vuokrata pyörä ja polkaista Näsbystä idylliseen Hyppeisten kylään.

Pyöräillessä luonnosta voi nauttia kaikin aistein. Tie kulkee maalaismaiseman halki, ja meri pilkahtelee lähellä. Pienillä teillä ei juuri ole liikennettä.

Hyppeisissä omenapuut notkuvat puutalojen pihassa ja venevajat reunustavat rantaviivaa. Hieman ennen kylää on Borgbergin näköalatorni, josta katse kantaa hyvällä säällä Ahvenanmaalle saakka .

  • Houtskarin saaristomuseo, Pyhän Andreaksen tie 10, Näsby. 
  • Pyöriä vuokrataan Näsbyn vierasvenesatamassa, Näsbyntie 190, ja Saariston Lomakeskus Mossalassa. 4 tuntia 10 e, 8 tuntia 20 e. saaristonlomakeskus.fi

Vierailemisen arvoinen on myös Kasberget eli Kaasivuori, joka on Turun saariston korkein kohta. Kaasivuorelta voi nähdä Turun ja Naantalin rannoille saakka.
Vierailemisen arvoinen on myös Kasberget eli Kaasivuori, joka on Turun saariston korkein kohta. Kaasivuorelta voi nähdä Turun ja Naantalin rannoille saakka.

Sisäpiirin vinkit

Niclas Gestranius, Paraisten kaupungin matkailupäällikkö:

"Olen syntynyt Paraisilla, ja asun Nauvossa. Olen työskennellyt matkailun parissa 20 vuotta. Rakastan saaristoa, meri rauhoittaa ihmisen.

Turun saaristo on täynnä kätkettyjä helmiä. Nauvon kirkonkylästä pienen lossimatkan päässä on Högsarin saari. Pienellä, luonnontilassa olevalla saarella törmää lähes aina valkohäntäpeuroihin. Högsarin paras näköalapaikka on Smörasken.

Suoramyynnin perinne elää, ja ihmisiin luotetaan. Tilamyymälöissä tuotteet ovat esillä ja asiakkaat jättävät maksun lippaaseen.

Nauvon Norrstrandin tieltä löytyy kolme suoramyyntitilaa, joista saa kauden vihanneksia, itse tehtyä jäätelöä, makkaraa ja leipää. Isakssonilta Houtskarista ja Korppoosta voi ostaa vihanneksia.

Suosittelen saariston ravintoloita. Nauvon Hanko Sushista saa sushia mukaan ja Iniön Bruddalsvikenistä thaimaalaiskokin valmistamia ruokia. Parasta kalaa ja muuta lähiruokaa saa Korppoon Back Pocket -ravintolasta.

Kaikista saariston kylistä löytyy uimaranta. Suosikkini on Iniön Jumon kylän ranta. Se on syrjässä päätieltä ja siksi rauhallinen. Ilta-auringossa hiljaisuus on rikkumaton. Ääntä pitävät vain lähiseudun lampaat."

  • parainen.fi

Hyvä tietää

Saariston rengastiellä on kahdeksan lauttaa ja lossia. Lautat ovat maksuttomia lukuun ottamatta Iniön ja Houtskarin välistä lauttaa.

Majoittua voi mökkikylissä, leirintäalueella ja peti & puuro -majoituksessa, hinta alkaen 45 e/yö. Nauvossa on hotelli.

Jos tarvitset majoituksen juhannuksesta elokuun puoliväliin, tee varaus hyvissä ajoin. Yhteysaluksilla kannattaa varautua jonoihin.

Saariston punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Harkitse puutiaisaivokuumerokotusta, ja ota matkalle mukaan punkkipihdit.

  • finnferries.fi
  • saaristo.org

Pääkaupungin kesä on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia, joissa viihtyvät niin ulkopaikkakuntalaiset kuin paikallisetkin. Valitsetko pienpanimotapahtuman, kamarimusiikkifestarit vai silakkamarkkinat?

Teurastamon Herkkumarkkinat 9.6.

Kalasataman kupeessa oleva entinen teurastuslaitos kuhisee uutta kaupunki- ja ruokakulttuurioa. Herkkumarkkinoilla yhdistyvät markkinahumu ja puutarhasta nautiskelu. Voit valita Teurastamon ravintoloiden valmistelemista annoksista mieleisesi ja grillata sen itse grillimestarien opastuksella. 

Teurastamon alueella tapahtuu koko kesän. 12.6. Teurastamolla järjestetään Helsinki-päivän lounas-jazzit, 16.6. alueella vietetään Lasten lomapäivä -tapahtumaa.

Suomenlinnan kesäteatteri: Yksi lensi yli käenpesän 4.6.–1.9.

Suomenlinnassa nähdään jälleen klassikkonäytelmä. Näytelmän on ohjannut Juha Kukkonen ja pääosia näyttelevät Robin Svartström sekä Minna Suuronen.

Radio Aallon Helsinki-päivän konsertti 12.6.

Kahdeksan artistia ja bändiä valloittavat Kaisaniemen puiston ilmaiskonsertissa. Lavalla nähdään mm. Juha Tapio, J. Karjalainen, Cheek ja Sanni.

Sulasolin yhteislaulutilaisuudet Soutustadionilla 11.6.–27.8.

Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton Helsingin piirin järjestämissä yhteislaulutilaisuuksissa raikaa joka kesämaanantai Soutustadionilla. Tule yksin tai yhdessä kaverin kanssa. 

Taste of Helsinki 14.–17.6.

Fine dining -ruokaa Töölönlahdella. Taste of Helsingissä voi tutustua huippuravintoloiden maisteluannoksiin telttakylässä keskellä kaupunkia. Tänä vuonna mukana on yhdeksän ravintolaa, muun muassa Olo, Nolla, Ragu ja tukholmalainen Esperanto.

Seurasaaren juhannusvalkeat 22.6.

Maaseudun juhannuksen romantiikkaa voi kokea pääkaupungissakin. Sota-ajan sävelet, kansantanssit ja kokot luovat tunnelmaa juhannusyöhön. Seurasaaren juhannusvalkeat on järjestetty jo vuodesta 1954.

Stadin juhannus 21.6.–23.6.

Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on myyty loppuun aiempina vuosina jo ennakkoon. Tänä kesänä tapahtuma alkaa torstain avajaiskonsertilla, jossa esiintyvät Olavi Uusivirta sekä PASA. Päätapahtuma kattaa koko saaren, ja lisää esiintyjiä nähdään juhannusaattona ja juhannuspäivänä.

Helsinki Pride 25.6.–1.7.

Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma tulvii ohjelmaa: tapahtumia on viikon aikana yli 80. Viikko huipentuu perinteiseen lauantain Pride-kulkueeseen.

Helsinki Chamber Music Festival 4.–7.7.

Uusi kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali järjestetään Torikortteleiden, Senaatintorin ja koko vanhan Helsingin ympäristössä.

Helsinki Cup 9.–14.7.

Euroopan suurimpiin juniorijalkapalloturnauksiin lukeutuva Helsinki Cup tuo satoja joukkueita pääkaupungin kentille. 

Ylioppilasteatteri: Nomadia –vaelluslaulu 11.7.–19.8.

Helsingin Ylioppilasteatterin kesäteatteri nähdään jälleen Mustikkamaan ihanassa ympäristössä. 

Suuret Oluet - Pienet Panimot 24.–28.7.

Suomen kattavin olut- ja pienpanimotapahtuma järjestetään jälleen Rautatientorilla. Tutustu pohjoismaisiin pienpanimoihin, siemaile olutta, siidereitä ja sahtia ja osallistu olutvisaan. Tarjolla myös ruokaa ja ohjelmaa. 

Lasten Festarit 4.8.

Perheen pienimmille suunnatut festarit järjestetään Töölönlahdella, Oopperatalon takana Hesperian puistossa. Tapahtumassa on koettavaa koko perheelle: musiikkia, työpajoja, jättitrampoliini ja muuta hauskaa.

Etno-Espa 6.–16.8.

Nykykansanmusiikin ilmaiskonserttisarja nähdään Esplanadin lavalla elokuussa.

Art goes Kapakka 16.–25.8.

Laadukas ja kiinnostava taide, ravintolakulttuuri ja yleisö kohtaavat kymmenen päivää ja yötä kestävässä Art goes Kapakassa. Yli 300 tapahtuman joukosta jokainen löytänee jotakin.

Helsingin juhlaviikot 17.8.–2.9.

Kahden viikon festivaali on musiikin, kuvataiteen ja teatterin juhlaa. Koe esimerkiksi Huvila-teltan tunnelmalliset konsertit. Taiteiden yönä 24.8. koko kaupunki on täynnä tapahtumia.

Helsinki Design Week 6.–16.9.

Muodin, designin ja arkkitehtuurin ystäville on luvassa ohjelmaa peräti 11 päiväksi. 

Stadin silakkamarkkinat 7.–13.10.

Vuodesta 1743 järjestetyt markkinat olivat pitkään tärkeä ruuanhakutapahtuma. Nykyään silakkamarkkinoilla saaristolaisperinne yhdistyy moderniin ruokakulttuuriin.

Valokarnevaali 11.–21.10.

Kirkkaasti valaistu Linnanmäen huvipuisto on syksyn pimeydessä uljas näky. Valokarnevaaleilla pääsee värivalojen loisteessa testaamaan, miltä vuoristorata-ajelu tuntuu pikkupakkasessa. Kuukautta aiemmin Linnanmäellä järjestetään iik!week (5.–16.9.), kauhuteemaviikko.

Jäikö jokin tapahtuma mainitsematta? Kerro siitä kommenteissa!

 

hesalainen

Ruokaa, musiikkia ja taidetta: Helsingin kiinnostavimmat kesätapahtumat 2018

Jutussa on jätetty liian pienelle huomiolle Helsingin kaunis saaristo. Ainoa, ohimennen mainittu saari, on Vallisaari. Kyseinen viime vuonna avattu entinen sotilassaari on todella tutustuminen arvoinen. Mutta mihin on unohtui ehdoton "must" paikka Suomenlinna? Muita saaria, joille on hyvät kulkuyhteydet ovat : Pihlajasaari. jossa voi viettää päivän uiden, aurinkoa ottaen tai mennä piknikille. Saarelta löytyy ravintola ja rantakioskissa myydään suussasulavia munkkeja! Mustasaari ja hevossaari,...
Lue kommentti