Miia Hinnerichsen, Pirkanmaan maakuntamuseo 2011
Miia Hinnerichsen, Pirkanmaan maakuntamuseo 2011

Turvetta, lähetystyötä, olutta ja patruunoita – museoita maassamme riittää. Mikä on sinun suosikkisi?

Suomessa on liki tuhat museota. Museoliiton museot.fi-palvelussa on listattu 907 museota. Niistä valtaosa on yhdistysten tai aktiivisten yksityishenkilöiden ylläpitämiä paikallismuseoita. Ammattimaisesti hoidettuja museoita on kolmisensataa.

– Suomessa museoiden määrä on hyvää eurooppalaista tasoa, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen suuri. Esimerkiksi pelkästään Pietarissa on noin 200 museota, kertoo Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Taustaa: Museoissa käyminen on tutkitusti hyvästä terveydelle.

Ammattimaisesti hoidetuissa museoissa vierailee vuosittain yli viisi miljoonaa ihmistä. Ylivoimaisesti suosituin kohde on entisen Valtion taidemuseon, nykyisen Kansallisgallerian Ateneum, jossa viime vuonna kävi yli 400 000 vierasta. Kävijälistan häntäpäässä oli Uudenkaupungin luotsimuseo kymmenellä asiakkaallaan.

– Kävijämäärä ei kerro aina museon tärkeydestä. Museon päätehtävä on jonkin ilmiön tai ajanjakson tallentaminen. Se voi olla tärkeää, vaikka kävijöitä olisi vain kourallinen, toteaa Levä.

Minkälaisista museoista alan ammattilainen sitten pitää?

– Viihdyn erityisesti museoissa, joissa on tallennettu arjen historiaa. Pidän siitä, että törmään asioihin, jotka herättävät omia muistoja. Viimeksi niin kävi Lasimuseossa, jossa oli esillä vanhoja limupulloja. Tulee hyvä fiilis, kun voi tehdä aikamatkan omaan historiaan.

Suomen museot A–Ö

Turpeen käyttöön ja nostamiseen liittyvää esineistöä. Turvekoneita 1940-luvulta alkaen.

Björkbodan lukkotehtaan historia ja tuotanto vuodesta 1889 nykypäivään.

Kristiinankaupungin historiasta kertova näyttelykokonaisuus. Kokoelmissa pääosin Kristiinankaupungin seudulta olevia leikkikaluja, apteekkikalustoa, posliinia, tekstiilejä ja työkaluja.

Valtakunnallinen erikoismuseo kerää ja tallentaa muotoilualan kokoelmaa ja vastaa alan tutkimustoiminnasta.

Mineraali- ja kivinäytteitä sekä kivilouhoskarttoja.

Nahka-alan erikoismuseo ja huomattava nahka-alan kirjakokoelma.

Saaristoelämää Raippaluodossa.

Harmonikkakokoelma, soitinrakennukseen liittyvää esineistöä sekä muinaissuomalaisten soitinten ja perinnesoittimien kokoelmat.

Ilmatorjunnan välineitä ja dokumentteja, laajalla ulkoalueella mm. ilmatorjuntaohjuksia. Tuusulan sotilasperinnenäyttely on vanhassa vuonna 1721 rakennetussa kapteenin puustellissa

Ruukin alueella englantilaisista tiilistä rakennettu skotlantilaistyyppinen masuuni. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita.

Kahvikuppeja eri puolilta maailmaa, myös taidenäyttelyitä.

Laihialainen mäkitupa ulkorakennuksineen edustaa tarkkaa ja nuukaa elämänmuotoa. Museoon on koottu kokoelma Laihian nuukuusesineitä.

Konsuli Alfred Jacobssonin ja hänen vaimonsa Hélènen yksityiskoti.

Museopuoti ja Lelujen Terveysasema palvelevat asiakkaita museon ollessa auki.

Satavuotta osuuspankkitoimintaa kuvattuna valokuvin, esinein ja audiovisuaalisesti.

Näyttely kertoo poliisin työtehtävistä keskiajalta nykypäivään asti. Lasten omassa poliisikamari Pokelassa voi pukeutua oikeaan poliisiunivormuun ja kokeilla erilaisia poliisin tehtäviä.

Kotiseutumuseo, joka esittelee paikallista esineistöä. Päärakennuksessa (1884) toiminut kestikievari vuosina 1890–1910.

Vanhan sikuritehtaan täydellinen koneistus ja sisustus. Schaumanin sokeritehtaan ja paikallisen kahvinpaahtimon esineistöä.

Suuri tapettikokoelma.

Von Heideman -suvun sukukartano ja englantilaistyyppinen puisto.

Vimpeliläisestä suksenvalmistusta museoksi muuttuneessa tehdaskiinteistössä 1920–60.

Jalokiviä ja muita mineraaleja eri puolilta maailmaa.

Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseon näyttelyssä kuvataan kalastukseen liittyvää esineistöä.

Sisävesiliikenteen historiaa Kainuun tervakuljetusten näkökulmasta.

Önningebyn taiteilijasiirtokunnan toimintaa (1866–1914). Vaihtuvia näyttelyitä.

Museot kuvauksineen museot.fi-palvelusta.

Kerro mikä on sinun suosikkimuseosi? Unohdimmeko jonkin?

Useimmissa kynttilöissä on turvallisuusmerkintä, jonka mukaan niitä ei saa polttaa loppuun. Tämä sääntö pätee myös ulkona. 

Vakuutusyhtiö Ifin tutkimassa tulipalossa  omakotitalo tuhoutui purkukuntoon, kun tuli karkasi puurunkoisiin lyhtyihin terassille yöksi jätetyistä palavista kynttilöistä. Palo syttyi tunteja sen jälkeen, kun kynttilöiden luultiin jo hiipuneen itsestään sammuksiin.

Kun yhtiö testasi jälkeenpäin samanlaisia kynttilöitä, niistä ilmeni, että kynttilän sydänlanka menee palamisen loppuvaiheessa vaakatasoon ja muuttuu ikään kuin sytytyslangaksi sulan steariinin keskelle. Palaminen voi siksi jatkua vielä pitkään sen jälkeen, kun kynttilä on muuten käytännössä loppuun palanut. 

– Kynttilään sulasta steariinista tai parafiinista syntyvä allas voi syttyä palamaan koko altaan alueelta ja synnyttää niin ison liekin, että puurunkoinen lyhty ja edelleen koko terassi syttyvät palamaan, Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela muistuttaa.

Uusi havainto tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kynttilöiden ei pidä antaa palaa loppuun.

– Moni ei tiedä, että kynttilävalmistajatkaan eivät ole vastuussa tuotteen paloturvallisuudesta, jos kynttilä poltetaan loppuun vastoin turvallisuusmerkintää. Esimerkiksi pöytäkynttilöissä ja kruunukynttilöissä kaksi viimeistä senttimetriä pitäisi jättää polttamatta. Myös ulkona palavat kynttilät tulee sammuttaa ennen nukkumaanmenoa, Koskela neuvoo.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan kynttilöiden käyttöohjeiden vastainen käyttö on aina tulipaloriski.

– Kokemuksiemme mukaan Suomessa myytävät kynttilät täyttävät pääsääntöisesti niille asetetut turvallisuusvaatimukset. Standarditesteissä pöytäkynttilöitä ei kuitenkaan polteta loppuun, vaan paloturvallisuusominaisuuksia mittaava testi lopetetaan, kun pöytäkynttilästä on kaksi senttimetriä jäljellä, Tukesin ylitarkastaja Jyri Pekkanen kertoo.

– Eurooppalaisissa standardeissa on käytetty lähtökohtana sitä, että kuluttajat tietävät, ettei pöytäkynttilöitä tule polttaa loppuun saakka. Olemme kuitenkin avanneet keskustelun standardia ylläpitävän työryhmän kanssa tarpeesta muuttaa testejä tältä osin kynttilöiden käyttöturvallisuuden parantamiseksi edelleen. Kynttilät suunnitellaan käyttöohjeiden mukaan käytettäviksi eli käyttöohjeiden vastainen toiminta aiheuttaa aina tulipalovaaran.

Näin vältät kynttiläpalot

  1. Käytä kynttilöiden ja ulkotulien alla aina palamatonta alustaa. Lasi, keramiikka ja kivi ovat parhaita alustoja.
  2. Laita ulkotulien alle alusta, joka estää niiden liikkumisen esimerkiksi tuulen mukana. Huomioi terassilla riittävä etäisyys rakennuksiin.
  3. Jos samalla alustalla on useampia kynttilöitä, niiden väliin pitää jättää vähintään viiden sentin ilmatila. Muuten kynttilät lämmittävät toisiaan ja kaasuuntunut steariini saattaa roihahtaa yhdeksi suureksi tuleksi.
  4. Älä jätä kynttilöitä valvomatta. Sammuta myös ulkotulet ennen nukkumaanmenoa.
  5. Älä anna pöytä- ja kruunukynttilöiden palaa loppuun. Jätä noin 2 viimeistä senttimetriä kynttilästä polttamatta.

Lähde: If

Pidä lapsenlapsen kanssa askartelutuokio, ja tehkää yhdessä joulukalenteri. Kumpikin voi piirtää lempikuviaan. Tai jos se ei innosta, liimatkaa kalenteriin valokuvia ja papereita.

Tarvikkeet

  • 24 tikkuaskia
  • tukeva kartonki, 35 x 50 cm
  • valkoista kartonkia
  • lyijykynä
  • vedenkestävä tussi
  • vesi- tai peitevärejä
  • liimaa
  • paksu pahvi tai vaneri,50 x 70 cm
  • vanhoja kirjoja
  • nuppineuloja

Tee näin

1. Herätä joulufiilis sytyttämällä kynttilä ja juomalla jouluglögiä. Näillä eväillä on hyvä suunnitella kuvia ja tarinoita joulukalenterin ikkunoihin.

2. Maalaa 30 x 50 cm kokoiselle kartongille vesiväreillä jouluinen talokuva, esimerkiksi joulupukin Korvatunturin-talo. 

3. Suunnittele ikkunoiden määrä ja koko. Mallikalenterissa on 3 kappaletta neljän askin muodostamaa isoa ikkunaa, 4 kappaletta kahden askin keskikokoista ikkunaa ja 4 kappaletta yhden askin ikkunaa.

4. Leikkaa kartongeista ikkunoita hiukan isommat palat. Piirrä niihin kuvat ensin lyijykynällä ja sitten ohuella vedenkestävällä tussilla.

5. Kumita lyijykynän jäljet tussin kuivuttua ja maalaa piirrokset vesi- tai peiteväreillä valmiiksi.

6. Liimaa tulitikkuaskit yhteen ikkunoiksi haluamallasi tavalla. Liimaa piirtämäsi kuva tulitikkuaskin päälle ja käännä reunat alapuolelle.

7. Liimaa ikkunat talon kuvan päälle. Jätä tarpeeksi tilaa jokaisen ympärille, jotta saat askit avattua. Ne eivät siis saa olla liian lähellä toisiaan. Kirjoita numerot 1–24 askien päälle.

8. Päällystä tukeva pahvi 50 x 70 cm vanhojen kirjojen sivuilla. Kiinnitä
tulitikkujoulukalenteri siihen nuppineuloilla tai liimalla.

9. Tee yläreunaan kaksi reikää ja pujota niiden kautta ripustusnaru.

10. Kun kalenteri pääsee käyttöön, laita laatikkoihin pieniä koristeita, karkkeja, kolikkoja, minipipareita tai vaikka kirjoitettu lupaus yhteisestä leikkihetkestä.

Mitä kivaa olet itse askarrellut jouluksi? Kalenterin, kuusenkoristeita, ovikranssin tai ehkä jotain muuta? Lähetä meille kuva alla olevalla lomakkeella! Voit kertoa työstäsi Sisältö-kentässä.

Osallistuminen vaatii kirjautumisen.