Mannerheimista tuli suurmies hänen rankan ja jopa moraalittoman nuoruutensa vuoksi. Näin arvioi historioitsija-kirjailija Teemu Keskisarja uusimman teoksensa päähenkilöä ET:n lukupiirille Helsingin Kirjamessuilla.

Hulttio-kirjan kuvaus Carl Gustav Emil Mannerheimin traagisesta lapsuudesta ja nuoruudesta puhutteli ja järkyttikin lukupiiriläisiä. Tässä valossa kirjan paljastama häirikkökäytös on jopa ymmärrettävää.

Lukupiirin panelisti Auli Halenius näki nuoren Mannerheimin riehunnassa purkamattoman surun aiheuttamaa masennusta, joka Gustavin tapaisessa vahvassa ihmisessä purkautui ulospäin.

"Nykypäivänä hänestä olisi tehty lastensuojeluilmoitus."

Näin arveli Halenius, eläkkeellä oleva opettaja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Olisiko Mannerheim ollut tarkkailuluokalla koko ajan, ET:n päätoimittaja Riitta Korhonen kyseli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ehkä jopa laitoksessa, Keskisarja vastasi. 

Lukupiirissä oli monia Keskisarjan teosten "suurkuluttajia". Tohtorismiehen kyky kaivella ennestään tuntemattomampiakin tutkimusaineistoja ja tuottaa niistä elävän verevää tekstiä on temmannut heidät mukaansa.

Keskisarja ei säästele kohdettaan kuvatessaan Mannerheimin horjuvaa moraalia, mikä kirvoitti lukupiirin panelistilta, eläkkeellä olevalta toimittaja Esko Rantaselta kiitokset. Hän kertoi inhoavansa henkilöiden glorifiointia ja kuulevansa suurmiehiksi nostetuistakin sen toisen, inhimillisen puolen.

Mätä moraalinen selkäranka

Keskisarjalta Rantanen kysyi kirjan lukuisista tapauksista, joissa Mannerheim vieritti syyn omista rikkeistään muiden hartioille.

– Toisen syyttäminen on nilkkimäistä ja tässä mielessä Mannerheimin moraalisessa selkärangassa oli nuorena orastava luumätä, Keskisarja totesi.

Mutta upseerin kunniakäsityksestä Mannerheim piti Keskisarjan mukaan tiukasti kiinni. Tämän vuoksi Suomi ei olisi ikinä  antautunut talvisodassa, vaikka Mannerheim ei uskonut armeijan kestävän taisteluja montakaan viikkoa.

Panelisti Pekka Harttila kiitti Keskisarjaa muun muassa omaperäisen lystikkäästä sanankäytöstä ja kysyvstä löytää tuntemattomampiakin tietolähteitä. Kirjasta hän aisti "erikoislaatuista empatiaa häirikkö-Mannerheimia kohtaan".

Mikkelissä syntyneen Ritva Ohmeroluoman elämässä Mannerheim on ollut aina läsnä, muun muassa siksi, että sodassa Adolf Ehrnroothin rykmentissä palvellut isä ihaili Mannerheimia suuresti. Keskisarjan kirja onnistui silti tuomaan hänelle uutta tietoa Mannerheimista.

– Tästä näkökulmasta en ole Mannerheimiin koskaan tutustunut.

Esko Rantasta kiinnosti, oliko peliriippuvaisuuteen ja ryypiskelyyn taipuvainen Mannerhein sisarussarjansa ainoa "isänsä poika". Keskisarjan mukaan itse asiassa "pojasta polvi huononi".

Auli Haleniusta kiinnosti Mannerheimin vähäiseksi jäänyt sotilasstrateginen koulutus.

– Pelkän ylioppilastutkinnon varassako Suomi sitten pelastettiin, hän kyseli.

"Kansallissankariksi Mannerheim oli rankasti alikoututettu."

– Hänen yleissivistyksessäänkin oli isoja aukkoja, mutta hänen älykkyytensä oli huipputasoa, Keskisarja totesi.

Keskisarja muistutti lukupiiriläisiä siitä, miten Mannerheimin nousu omien heikkouksiensa yläpuolelle onnistui esimerkiksi alkoholin suhteen.

– Nuoruudessa hän oli pahasti päihdeongelmainen. Moni raitistuja ryhtyy absolutistiksi, mutta hänestä tuli kohtuukäyttäjäksi

Turhamaisuus ja diivailu kuuluivat luonteenpiirteisiin, joten ei ihme, että nousu lähes tuntemattomuudesta Suomen pelastajaksi sai ryhdin suoristumaan entisestään.

– Gustav oli kirottu raha-asioissa jo pikkupojasta.

"Sotilaana univormu oli tip top, mutta taskut olivat täynnä velkakirjoja."

– Hän onnistui jopa kuolemaan köyhänä, kaikista hänelle sotien jälkeen kerätyistä ja myönnetyistä varoista huolimatta. Miten senkin asian pystyy ryssimään, Keskisarja nauratti lukupiiriläisiä.

Kysymys Mannerheimille

Mannerheim-kirjallisuuden tuntijoillekin paljon uutta tietoa tuonut kirja on syntynyt muun muassa kaivelemalla Mannerheimin suuren suvun ja laajan sisarussarjan kirjeenvaihtoa. Kirjeitä tuli ja meni yhtä tiuhaan kuin "nykyään sähköpostia".

Yhtenä sytykkeenä Keskisarjalle toimivat historioitsija Lars Westerlundin esiin nostamat Suomen kadettikoulun kasvatuskomitean ja rangaistuskomitean pöytäkirjat. Ne, joissa verhotuin sanakääntein perustellaan Mannerheimin potkuja kadettikoulusta. Juuri tästä Teemu Keskisarja ensi töikseen kysyisi Gustavilta, "jos tapaan hänet tuonpuoleisessa". 

– Olitko homo?

Bongaa Helsingin Kirjamessuilta ET-polkupyörä ja nouda ilmainen lahja. 1000 ensimmäistä saa kirjaan kiinnitettävän ET-lukuvalon! Helsingin Kirjamessut 27.–30.10. Messukeskuksessa.

"Sukupiiri kannatteli poloista"

Hulttion valottama kuva Mannerheimista oli yllätys monelle ET:n lukupiirissä.

– En ole aiemmin tajunnutkaan, miten laaja sukulaispiiri Mannerheimilla oli. Se todella kannatteli häntä. Vaikka Mannerheimin rahankäyttö oli täysin kaoottista, aina jostain järjestyi rahaa, Virpi Nikula totesi.

Teemu Keskisarjan tyyli viehättää Nikulaa.

– Hän tekee ihmisistä inhimillisia, ei mitään puupökkelöitä. Yöpöydällä odottaa jo hänen Viipuri 1918 -kirjansa.

– Pidän siitä, että Keskisarja ei tutkijantaustastaan huolimatta viljele erikoistermejä tai koukeroista kieltä. Teksti tosiaan imee mukaansa, useita kirjailijan teoksia lukenut Hannu Hirsi kiittää.

Sirpa Hirsille Hulttio oli ensimmäinen Keskisarjan teos, vaikka pariskunnan kirjahyllystä löytyy kyllä muitakin. Hyvä rakenne ja lyhyet luvut tekivät lukukokemuksesta miellyttävän.

 

Innokas kirjamessujen lukupiiriläinen Arja Jauhiainen sanoo jo palauttaneensa Hulttion kirjastoon.

– Sitä varmaan jonottaa moni.

Päällimmäiseksi Jauhiaiselle jäi kirjasta kuva säälittävästä nuoresta miehestä, joka joutui kokemaan perhettä kohdanneen rankan murroksen.

Jauhiainen on kova lukija, siksi aiemmat keskisarjat ovat vielä lukematta.

Kirves odottaa jo lukuvuoroaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla