Erilaiset huijaukset verkossa lisääntyvät. Huijaussähköpostit urkkivat pankkitunnuksia, luottokortilta laskutetaan olemattomia ostoksia ja ostokset jäävät tulematta.

Noudattamalla näitä yksinkertaisia ohjeita vältyt huijauksilta ja rahan menetykseltä.

Yleiset säännöt

  1. Älä koskaan anna luotto- tai pankkikorttisi numeroa tai tunnuslukuasi sähköpostitse kenellekään.
  2. Säilytä korttisi ja tunnusluku erillään. Älä tallenna tunnuslukua kännykkääsi sellaisenaan, vaan keksi nimi ja lisää numeroita.
  3. Jos tarkoituksenasi ei ole ostaa mitään, älä koskaan anna luottokortin tietoja mielipidekyselyihin tai vastaaviin tiedusteluihin.
  4. Lue aina kaikki käyttöehdot huolellisesti läpi, vaikka kyseessä olisi vain parin euron ostos. Yksi tilaus saattaa johtaa toistuvaisveloitukseen.
  5. Suojaa tunnusluku huolella, ettei kukaan näe sitä maksaessasi päätteellä.
  6. Talleta kortin sulkupalvelun numero puhelimeesi. Numerot löydät täältä:
    https://www.korttiturvallisuus.fi/Apua/
  7. Kysy pankista, voiko korttisi nostorajoituksia vaihdella tarpeen mukaan päiväkohtaisesti. Monelle saattaisi 100 euron nostoraja sopia hyvin, jos isompaa ostosta varten rajaa pystyisi nostamaan väliaikaisesti vaikka verkkopankissa. Kortin varkaustapauksissa vahingot jäisivät pienemmiksi.
  8. Tarkista pankistasi, voiko maksukorttiin määritellä, missä maissa kortti on voimassa. Jos matkustaa Aasiaan tai Etelä-Eurooppaan kerran vuodessa ja käyttää korttia muun ajan vuotta pohjoismaissa, olisi hyvä, jos kortin voisi määritellä toimimaan matkakohteessa vain matkan aikana.

Verkkopankin käyttö

  1. Internetissä levitetään haittaohjelmia ja luodaan verkkopankin näköisiä huijaussivustoja, joiden tavoitteena on saada haltuunsa asiakkaan verkkopankkitunnukset tai hänen luottokorttinsa. Pankki ei koskaan kysy tunnuksiasi tai muutenkaan asioi kanssasi sähköpostilla!
  2. Opettele käyttäjätunnuksesi ja salasanasi ulkoa.
  3. Säilytä avaintunnuskortti huolellisesti itselläsi.
  4. Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi kenellekään, tunnukset ovat henkilökohtaiset.
  5. Muista kirjautua ulos verkkopankista "Kirjaudu ulos" -painikkeella.
  6. Aseta sinulle sopivat käyttörajoitukset tileille ja korteille. Määrittele verkkopankin tilikohtainen yksittäisen maksun yläraja omien tarpeidesi mukaiseksi.
  7. Tarkista tilitapahtumasi säännöllisesti.
  8. Jos kirjaudut verkkopankkiin älypuhelimella, muista kirjautua myös ulos.
  9. Vältä verkkopankin käyttöä julkisissa tiloissa.
  10. Jos käytät verkkopankkia julkisissa tiloissa, muista aina tyhjentää selaimen välimuisti ja historiatiedot sekä sulje selain.
  11. Verkkokaupoissa asioiminen
  12. Mikäli tilaat kortillasi internetin kautta toimitettavan jatkuvan palvelun, ota aina ennen maksamista selville, miten voit lopettaa palvelun ja siitä johtuvan veloituksen.
  13. Säästä ostoon liittyvät asiakirjat. Niitä voidaan tarvita esimerkiksi kaupan ehtojen selvittämiseen tai todisteeksi siitä, että tavara on maksettu.
  14. Jotkut Euroopan ulkopuolella toimivat verkkokaupat saattavat pyytää kortista ja passista valokopiota esimerkiksi faksitse varmistaakseen, että tilausta tekee todellinen kortinhaltija. Älä toimita korttitietojasi koskaan suojaamattomassa sähköpostissa. Jos tietoja ei toimita, liike ei todennäköisesti lähetä tilattuja tuotteita.
  15. Jos mahdollista, tee ostokset vahvaa tunnistamista (Verified by Visa/MasterCard Secure Code) tukevilla sivuilla.
  16.  Jos sivusto ei tue vahvaa tunnistamista, varmista, että korttisi tiedot salataan asianmukaisesti ennen tietojen lähettämistä verkossa. Tarkista, että selainikkunan alareunassa näkyy ehjä avain tai lukittu lukko ja että selaimen osoiterivillä on http:n asemasta https://
  17. Sivuston toimivuus ja viimeistelty ulkonäkö antavat viitteitä liiketoiminnan laadusta verkkokaupan taustalla. Helposti löytyvät tuotetiedot, kuvat kauppiaasta ja työntekijöistä sekä selkeästi esitetty yksityisyydensuojakäytäntö viestivät luotettavasta toiminnasta. Yksityisyydensuojakäytännöstä kannattaa tarkistaa erityisesti se, kuinka verkkokauppa hyödyntää asiakkaidensa yhteystietoja – näin välttyy roskapostilta ja mahdollisesti suuremmilta ikävyyksiltä.
  18. Luotettava, vakavasti otettava ja palvelualtis verkkokauppa kertoo yhteystietonsa reilusti verkkosivuillaan, viimeistään toimitusehdoissa. Sähköpostin lisäksi tulee asiakkaan saada helposti tietoon myös kauppiaan puhelinnumero ja y-tunnus. Asiakaspalvelun laadun voi testata etukäteen soittamalla tai lähettämällä sähköpostia.
  19. Etsi käyttäjien kokemuksia verkkokaupasta hakukoneilla, keskustelufoorumeista ja Facebookista.
  20. Suhtaudu kriittisesti kaikkiin internetissä oleviin houkutteleviin tarjouksiin ja muuhun informaatioon, mikäli ne kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta.

Lähteet: Pankkien verkkosivut

Eläkeläisillä on monia pieniä iloja, joista he työelämässä ollessa vain unelmoivat. Voi valvoa myöhään, käydä päivällä elokuvissa tai pitää yöpaitapäivän, jolloin ei edes poistu kotoa. 

Ne pienimmät ilot ovat usein suurimmat.

Kysyimme eläkeläisiltä, mikä heidän elämässään on nyt parasta. Mikä näistä ilahduttaa tai ilahduttaisi sinua eniten?

  1. Saan nukkua niin myöhään kuin huvittaa ja lukea aamulla lehteä vaikka puoleenpäivään.
  2. Voin katsella yömyöhään Netflixistä elokuvia, jos siltä tuntuu. Aamulla ei tarvitse olla pirteänä työvalmiudessa! 
  3. Liikunnalle on enemmän aikaa kuin työelämässä. Päivällä on jumpissa ja uimahallissa väljää ja mukavaa.
  4. Voin nauttia kulttuuriannoksen jo päivällä. Monissa teattereissa ja elokuvateattereissa on päivänäytöksissä eläkeläishintoja.
  5. Kokeilen uusia lounaspaikkoja. Monista ravintoloista saa päivällä eläkeläisalennuksia.
  6. Elän ex tempore -elämää. Päätän vasta aamulla, mitä teen. Ostan vaikka halvan bussilipun lähikaupunkiin ja käyn siellä retkellä.
  7. Tunnen itseni tärkeäksi. Voin hoitaa sairastunutta lastenlasta tai vaikka naapurin lasta. Auttaminen tuo hyvää mieltä kaikille.

Plussaelämää lastenlasten kanssa

Helsinkiläinen Aira Väisänen, 66, kertoo alkukriisin jälkeen nauttineensa eläkkeelläolosta.

– Olen uutisnälkäinen, uppoudun aamuisin Helsingin Sanomiin ja seuraan monia nettisivuja. Käyn pari kertaa viikossa liikunnassa, saman verran muissa ryhmäharrastuksissa. Yllättäen olen muuttumassa kulttuurimummoksi, koska saan liput elokuviin ja teattereihin päivä- tai eläkeläishinnoin. Tuntuu ylelliseltä istua elokuvissa kello 12. Opiskeluaikaisen ystävättären kanssa kokeilemme kerran kuussa uutta ruokapaikkaa. Lounasaikaan monissa ravintoloissa saa eläkeläisalennuksen. 

Aira toteaa myös olevansa onnekas, kun voi ja saa olla mukana 7- ja 4-vuotiaiden tyttärenpoikien arjessa. Hän oli itse aikoinaan kahden tytön kiireinen yksinhuoltaja, ja muistaa, että säätämistä riitti.

– Tunnen, että minua tarvitaan. Voin olla pojille yhtenä lisävoimavarana toisten isovanhempien lisäksi. Pääsen taas leikkimään piilosta ja tutustumaan poikaenergiaan!

Vuorotyötä tekevien vanhempien päivät vaihtelevat ja venyvät. Airalle napsahtaa yleensä pari iltapäivää viikossa, joskus lauantai tai sunnuntai tai muutama sairaspäivä.

– Nämä eivät rasita minua yhtään. Läheisyys tuo iloa puolin ja toisin.

Aira on huomannut, että eläkkeelläkin pitää olla sovittuja aikatauluja, tapaamisia ja tapahtumia. Muuten viikoista tulee pelkkää löysää puuroa. Elämänlaatu on paljolti oman uteliaisuuden ja aktiivisuuden varassa.

– Varsinkin yksinasuvan on opeteltava sitkeästi itsensä johtajaksi, koska työpaikan pomo tai kukaan muukaan ei enää kerro, mitä tänään tai huomenna pitäisi tehdä. Ja silti parasta on arjen väljyys, mahdollisuus tarttua yllätyksiin, katsella rauhassa pihlajassa herkuttelevia tilhiä tai lukea kirjaa vielä silloinkin, kun työikäiset menevät nukkumaan.

Kuntoilua ja kirjoittamista

Järvenpääläinen Raili Ojala-Signell, 67, löysi kuntoilun vasta eläkkeellä, vaikka pyöräily ja kävely ovat aina olleet osa arkea.

– Menin kolmen kuukauden ohjattuun ryhmään, jossa opetettiin kädestä pitäen eri liikuntavaihtoehtoja. Liikkumisesta tuli osa arkeani. Nykyisin käyn ainakin kolmesti viikossa jumpissa tai kuntosalilla. Senioreiden ohjattu kuntosalitreeni on tuonut elämääni uusia ystäviä. Myös talviuinti on tärkeää. Loka-huhtikuussa käyn jumpan jälkeen avannossa, Raili kertoo.

Kirjoittajaryhmät ovat täynnä eläkeläisiä, joilla vihdoin on aikaa tutkia muistiinpanoja ja vanhoja valokuvia. Raili kirjoitti omakustanteena elämänkertansa vuonna 2014 ja ystävänsä Aunen elämänkerran vuonna 2016. Raili on kuurojen vanhempien kuuleva lapsi, ja työtäkin hän teki kuulovammaisten parissa.

– Olen skannannut sukulaisten ja tuttavien valokuva-albumeita lapsuuteni ja nuoruuteni Säynätsalon kuurojen yhteisöstä, retkistä, juhlista sekä vierailuista. Kuvia on noin 1500, ja aion tehdä niistä Ifolorin ohjelmalla valokuvakirjan. 

Raililla on etäavomies. Molemmat elävät omissa kodeissaan 40 kilometrin päässä toisistaan.

– Se on meille paras ratkaisu. Arkipäivät rauhoitamme omille jutuillemme. Viikonloput ovat yhteistä aikaa, jolloin harrastamme kulttuuria, ystävien tapaamista, mökkeilyä ja puutarhanhoitoa.

Uusi, hyvä elämänvaihe

Mikkeliläinen Heikki Kupiainen, 63, on ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä elokuusta 2015  lähtien.

– Sain osa-aikaeläkepäätöksen 60-vuotiaana. Se ei tullut yhtään liian aikaisin, Heikki toteaa, ja kertoo kokemusten kahdesta kevennetystä työvuodesta olleen pelkästään myönteisiä.

Työ, lepo ja palautuminen olivat oikeassa suhteessa. Työ ei vienyt kaikkea energiaa ja toimintatarmoa.

Heikki Kupiainen.
Heikki Kupiainen.

– Työskentelen lukion historian ja yhteiskunnallisten aineiden lehtorina ja jaksan nyt nauttia aiempaa paremmin työstäni. Työntekoon on palannut iloisuus, rentous ja letkeys - jopa tilannekomiikkakin saattaa toimia.

Ja mikä parasta: vapaa-ajalla Heikki jaksaa puuhastella ja harrastaa. Puuhaa riittää kotitarpeiksi omakotitalossa ja loma-asunnolla. 

– Kuntoilu raikkaassa ulkoilmassa on hyvä vastakohta siisteille sisätöille. Virtaa liikenee niin vanhoille kuin uusillekin harrastuksille. Päivänokoset ovat uusi ylellisyys – samoin kiireettömät aamut. Tästä mieluisasta elämänvaiheesta on hyvä siirtyä aikanaan täyseläkeläiseksi melko hyväkuntoisena, vireänä ja tyytyväisenä.

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein